joulukuuta
Marraskuu vaihtui joulukuuksi ja joulukuun ensimmäisen päivän aamuna Kotitonttu Pietari värjötteli uunin kupeessa.
Hän mietti taas sitä samaa asiaa kuin joka vuosi tähän aikaan: MITEN Kotitonttua voi palella näin paljon heti, kun joulukuu alkaa? Vaikka maassa ei olisi lunta hiutaleen hiutaletta eikä lämpömittari olisi vielä laskenut pakkasen puolelle. Sitä ei Pietari voinut käsittää. Eilen, kun oli vielä ollut marraskuu, ei Pietaria ollut palellut lainkaan.
Mutta kuten tavallista, ei Pietari jaksanut sitä kauaa pohtia vaan hän kaivoi kätköistään äidin kutoman villapaidan ja villasukat, vilkaisi vielä Nuutinojan keittiöön ja lastenhuoneeseen: kaikki oli järjestyksessä. Pikku-Pietukin nukkua tuhisi peppu pystyssä.
Pietarilta pääsi haukotus. Nyt olisi jonkun muun vuoro, hänen työvuoronsa olisi loppu. Samassa joku koputti pirtin ikkunaan.
- Kuka siellä nyt, juuri kun olin menossa nukkumaan. Olisit tullut ovesta, käyttänyt avaintasi, mutisi Pietari, mutta kiipesi kuitenkin katsomaan.
Oi, just "valittelin", ettei meillä ole joulukalenteria, niin NYT tämä! <3 Jee! Kiitos!
VastaaPoistaKiitos Minz!
PoistaKiva kalenteri. Seuraan
VastaaPoistaKiitos Enkuli - nyt tuli vähän paineita, sillä en itsekään ihan varmaksi tiedä, mitä oikein tapahtuu 🫢😄
PoistaOdotan jännityksellä jatkoa !
VastaaPoistaKiitos Terhi - kuinkahan MINUN käy tämän tarinani kanssa 🫣
PoistaOnneksi on Mursu, joka auttaa tarvittaessa 🧑🎄
En ole koskaan tonttuja nähnyt. Mutta nuorempana - kauan, kauan sitten - minua muutaman kerran vainosi pikku-ukot. Heillä ei mitään punaisia nuttuja ollut yllään vaan nuhruiset Ypäjän Yllätyksen verryttelyasut. Eivätkä he olleet ollenkaan miellyttäviä henkilöitä, päin vastoin, kerrankin kun oli nukkumassa niin porukalla keikauttivat sänkyni nurin. Ja sitten juoksivat hihitellen pakoon niin vikkelästi että jalkapohjat vain läpsyivät. Pahuksen ilkiöt!
VastaaPoistaItse asiassa Mikis, tontuilla varsinkaan koti-, sauna-, riihi- ja muilla tontuilla ei olekaan punaisia nuttuja. Yrittävät mahdollisimman hyvin piiloutua ihmisiltä. "Se näkee ken uskoo".
PoistaEi käynyt meillä punaisiin pukeutunutta pukkiakaan koskaan minun lapsena ollessani - siitä varmaan johtuu, ettei löydy yhdestäkään valokuvasta 🤔
Mursu, iso mies jo silloin, pelästyi lähes kuollakseen, kun ensimmäisen kerran vein hänet Muorille ja Vaarille jouluaattona ja yhtäkkiä alkoi eteisestä kuulua julmettu kolina ja pauke ja meteli. "Mikä tuo on " kysyi. Minä jatkoin syömistä ja totesin tyynesti "Joulupukki". Ovesta könysi 150 cm pitkä (lyhyt) harmaaseen turkkiin pukeutunut pukki, jonka Mursu muistaa vieläkin. (Niin kyllä minäkin)
Että niistä punapukuisista tontuista ja varsinkin noista YpYlin verkkareissa kulkevat, feikkejä ovat olleet. Naapurin mukuloita, ellei peräti naapurikylän.
Seuraan! ❤️
VastaaPoistaKiitos Stansta ❤️
PoistaTäältähän löytyi kiva joulukalenteri, jess! Nyt rupes ihan tosissaan jännittään, kuka siihen ikkunaan koputti.
VastaaPoistaKiitos Purulaari 🤗
PoistaKävin kurkkaamassa sinunkin joulukalenteriasi, hauskaa sinullakin.
Huomenna siis tänään, täytyy ratkaista ongelma, miten saan ilmoitukset uusista päivityksistä!
Jäi jännään kohtaan kuka siellä koputtelee? Lumiukkoko? o)
VastaaPoistaVanha tuttu siellä.. Mutta millä asialla?
PoistaTämä on jees-joulukalenteri, kun en voi avata, siis lukea kerralla koko joulukuun 24 päivän tarinoita.
VastaaPoistaLuen siis päivittäin tai jotenkin. Kiva.
Tämä on "ihan oikea" joulukalenteri, luukku päivässä.
PoistaAi miten oli lapsena päivät pitkiä, kun odotti kalenterin avaamista, vaikka tekemistä oli vaikka kuinka paljon - silloin kun luntakin oli ennen joulua mäen laskuun ja hiihtämiseen niin, ettei sisälle malttanut kuin vasta nukkumaanmenoaikaan ☺️
Jaahas, nyt pitää ruveta muistamaan tämäkin. Fasessa seuraan jo ties kuinka monetta vuotta Börje-kissan joulutarinaa :)
VastaaPoistaJoulu tulee nopeasti, kun paljon tekemistä - eikä ehdi stressata joulusiivouksista ja sen sellaisista 😉🧑🎄
Poista