Hyvänmielen joulukalenterin luukku 10: sano ei
Ovatko päiväsi liian täynnä rientämistä paikasta toiseen? Kertyykö illoiksi menoja, jotka vievät enemmän energiaa kuin antavat sitä?
Mieti tänään omaa ajankäyttöäsi ja valitse yksi asia, jolle sanot tästä lähtien "ei". Voit sanoa "ei" esimerkiksi tiensä päähän tulleelle harrastukselle tai velvollisuudelle. Onko arjessasi töitä tai askareita, joita voisi tasata tai joiden tekemisestä voisit luopua?
Joskus ihmissuhteenkin voi huomata kuihtuneen ja muuttuneen yksipuoliseksi.
****
Minä olen siivonnut elämästäni pois paljon itselleni tarpeettomia asioita, olen tehnyt valintoja ja sen pohjalta sanonut joillekin tekemisille kotona "ei".
Olen myös siivonnut - tai ainakin kovasti yrittänyt - elämästäni pois ihmiset jotka selvästi ovat siivonneet minut pois omasta elämästään. Tarvitsen ehkä tähän kohtaan vielä tiukemman "ei".
Tänään sanoin ei Mistelisukille - joku niissä nyt mättää ja meni hermo. En jaksanut niitä ja päätin keskittyä niihin huomenna paremmin.
Kävi nimittäin niin kuin eilen illalla epäilin; viime yö meni tosi vähillä unilla. Alitajunta tiesi, että aamulla ON herättävä ja noustava ylös.
Mursulla oli aika keskussairaalassa ja lähdin mukaan, vaikka ei olisi tarvinutkaan. Odotin vastaanottoajan sairaalan kahviossa Vilhelmin ja muiden tonttujen kanssa 😉
Mursu saa lähetteen lannerangan kuvaukseen. Saa nähdä milloin aika tulee, ja mihin.
Ompelulipaston päällä on pieni kulho. Onnistuin tietenkin pudottamaan sen, en lattialle, vaan tarkemmin kaatamaan sen niin, että se nojasi seinään. Kaikki siinä olleet pikkutavarat putosivat lipaston alle. Kiva. Lipasto on paikassa, jonka alta tavaroiden esiin onkiminen oli hiukkasen hankalaa. Ja tietenkin se tärkein tavara lennähti kauimmas. Minun tuurilla.
Pölyjen mukana ne kuitenkin tulivat kaikki sieltä pois. Ja uuden konttausurakan uhallakin laitoin kulhon samaan paikkaan ja aion myös pitää siinä puhelinta silloin kun se latauksessa.
Pahoittelut, tänään ei ole "blogipäivä" - on tunne, että teen kaiken väärin.
Menen siis katsomaan lumisadetta ja sitten lukemaan.
Hyvää yötä!
Hyvä päätös uppoutua kirjaan ja katselle silmiä lepuuttaakseen lumisade. Se jos mikä rauhoittaa mielen. Ainakin se toimii itselläni niin.
VastaaPoistamInä en ole millään ehtinyt lukea kaikkia postauksiasi, niin paljon olet ahkenoinut uutta tulemaan, mutta luen seuraavaksi väliin jääneet.
Torstai on toivoa täynnä ja pannukakkupäivä!
Eipä ollut siitä lumisateesta paljon iloa: illalla maa oli valkea hetken aikaa ja aamulla ei ollut lumesta tietoakaan. No, tämä on tätä tällä kertaa, turha murehtia. Murehtimalla ei lunta saada, ainoastaan kurja olo.
PoistaEikä se lukeminenkaan kovin montaa sivua edennyt 😂😂 - se ei ollut yllätys.
Eikä aimarii haittaa jos sinulta jää postauksia lukematta; oman joulukalenterin kirjoituksesta tuli ajatus jos aiemmin syksyllä ja kun sain lahjaksi tuon Hyvän mielen joulukalenterin niin postauksia tulee tuplaten per päivä.
Lupaan rauhoittua taas joulun jälkeen 😊😊
Jahas, taisi pitkä kommentti hävitä taivaan tuuliin. Ensin ei meinannut julkaista ollenkaan (joku virheilmoitus vilahti ruudussa, niin nopeasti, etten ehtinyt lukea mitä siinä luki), ja sitten sanoi, että on julkaistu, mutta eipä sitä kuitenkaan näy... Noh, nyt lyhyemmin:
VastaaPoistaItsellä tuo kiltin tytön syndrooma (vanhempien alkoholismin takia) oli vaikea saada pois, ja sitä työstin aikuisiällä ihan tosissaan. Se on tärkeää tietää ne omat rajat, niin ei tule burn-outtia.
Noita "perjantai 13. pvä" -päiviä välillä vaan tulee, mutta onneksi ne yleensä ovat kuitenkin ohimeneviä, ja tilanne taas tasaantuu! <3
Ei löytynyt roskapostistakaan, hävisi siis taivaan tuuliin, harmi.
PoistaKiltin tytön - ja varmasti pojankin - syndroomasta kärsii varmaan aika moni ja sen kanssa eläminen on varmasti rankkaa. Olen ollut aina kiltti tyttö; totellut ja elänyt "sääntöjen" mukaan, en ollut kapinoiva murrosikäinen.
Työssä sen kiltteyden huomasi siinä, että minä olin usein se, jolle työnnettiin kurjat tehtävät tai tiimipalavereissa muut olivat hiljaa niin kauan, kunnes minä ja parini lupauduttiin tekemään joku työ - muuten olisi istuttu siellä vaikka koko päivä.
Tänään on parempi päivä, yhtä laiska kyllä kuin kaikki muutkin viime viikkoina 😂
Tuo ein sanominen on sellainen taitolaji jota voi kai opetella läpi koko elämän. Se miten sen sanoo ilman että toinen pahastuu tai loukkaantuu. Omat rajat on tärkeät ja taito elää omanlaista elämää; siinä meille päämäärää riittämiin jokaisella päivälle.
VastaaPoistaToivottavasti tänään kulkee jo paremmin !
"Ei" on niitä suomen kielen vaikeita sanoja - lyhyt mutta vaikea, jota pitää opetella. Joskus on vaan pakko sanoa se suoraan, silläkin uhalla, että vastapuoli loukkaantuu.
PoistaTänään on parempi päivä - laiska vain olen. Huomenna pitää taas olla reipas 👍😄
Ein sanominen on taitolaji ja kyllä se on vaatinut opettelua ja totuttelua. Nyt kun on lomalla niin on oikeasti vain ollut, näiden astmatutkimustenkin vuoksi. Mutta se siittä. Välillä on näitä väärinpäinpäiviä niin silloin on parasta olla vaan ja keskittyä vaikka lumisateen tuijotteluun( joka täältä vielä uupuu). Hyvää illan jatkoja💗
VastaaPoistaTaitolaji, joka pitäisi opetella, ennen kuin uupuu.
PoistaIllalla sitä lunta satoi, mutta aamulla ei ollut siitä tietoakaan, uni kyllä maittoi. Saa nähdä kuinka käy tulevana yönä.
Mukavaa illanjatkoa - tai hyvää yötä, kummin vain 🤗
Minä olen opetellut tuota samaa ja joissain asioissa jopa onnistunut. Jouluun asti teen asioita sen mukaan, mitä viitsin/ jaksan ja ne asiat, jotka jäävät tekemättä, jäävät tekemättä. Nyt on tällainen yksi asia päivässä ja sitten neulotaan -vaihde päällä.
VastaaPoistaEi kannata antaa periksi asioille jotka ärsyttävät, kuten kupeille ja kaapeille!
Juuri näin: joulu tulee joka tapauksessa, on ne matot tampattu tai ei, lakanat vaihdettu tai ei, sauna pesty tai ei.
PoistaMe itse teemme itsellemme niitä "pakko tehdä" -juttuja ja kun mietimme oikein tarkkaan, löydämme ne asiat, jotka ovat oikeasti tärkeitä: läheisten hyvä olo ❤️