Pöllönkulman Joulukalenteri: 20. joulukuuta

 20. joulukuuta

Nuutinojalla herättiin aurinkoiseen lauantaiaamuun ja kun Vilina ja Sameli vielä istuivat puurolautastensa ääressä, oli äiti jo kantanut matot ulos ja kaivanut imurin esille.

- Hopi hopi nyt sen puuron kanssa, muuten meillä menee koko päivä tämän siivouksen kanssa. Vilina ottaa tuosta tuon pölyhuiskan ja pyyhkii pölyt tuolta isosta kammarista ja täältä pirtistä niin korkealta kuin yletyt - mutta olet varovainen - ja 

Sameli ottaa imurin ja imuroi. 

Me isän kanssa menemme ulos ravistelemaan matot ja pyöräytämme niitä vähän lumessa, niin ovat sitten puhtaita ja raikkaita, kun tuodaan ne sisälle. 

- Iik, kiljahti Vilina. Onko tässä pölyhuiskassa sen meillä viime kesänä olleen kukon pyrstösulat? En varmasti koske tähän!
- No ei ole, sehän vietiin kanojen kanssa naapuriin, kun sieltä vei kettu kukon ja pari kanaa. Siellä se meidän kukko on nyt tallessa. Hommiin nyt, Vilina. 

Kun alakerrasta alkoi kuulua siivouksen ja touhuamisen ääniä, kömpivät tontut ja Leidit haukotellen myös ylös tekemään suunnitelmaa, mitä oikein pitäisi tehdä.  

- Minä olen jo vähän miettinyt, että miten me tästä nyt jatkettaisiin. Joulupukilla on nyt neljä päivää ja yksi yö aikaa palata Korvatunturille. Jos hän kerran on tuolla Myllytonttu Aaretin luona, matka sieltä on pitkä ja matkan aikana hänen on pysähdyttävä syömään ja ainakin kerran on pidettävä tauko. Ja kyllä hänen olisi hyvä olla Korvatunturilla vähän aikaisemmin kuin aattoaamuna, että Joulumuori ehtii hänet vielä pitää hyvänä ja ruokkia. Oletteko samaa mieltä?

- Mmmmm, kyllä, kuului yksimielinen mutina.

- Selvä. Koska Leidit ja Tonttu Torvinen sanovat tietävänsä, missä Joulupukki on, teemme nyt niin, että he ja Vilhelmi lähtevät Myllytonttu Aaretin luo ja selvittävät tilanteen Joulupukille. Myös sen, että tonttu Itestää on kateissa. Hänet olemme unohtaneet kokonaan!
Ja jos Joulupukki ei suosiolla lähde sieltä mukaan, niin Leidit käyttävät taitojansa - tiedätte kyllä mitä tehdä. Joulupukki on ihan aluksi tuotava tänne. 

- Selvä kuin pläkki, sanoi Madame Bukee, jota Vilhelmi katseli vähän pelokkaasti, 

mutta olihan Tonttu Torvinen sentään mukaan, ei kai hänellä hätää olisi.
Ja mitäs te täällä sitten teette?

- Me Uolevin ja Simeonin kanssa hiomme suunnitelmaa, mikä on lyhin ja nopein matka Korvatunturille. Ja onhan jonkun oltava täällä vahdissa, jos Itestää ilmestyisi tänne. 

- Selvä! Nähdään myöhemmin! Pidähän kiinni Vilhelmi, nyt mennään!