Ilmoitusasiaa, raportti uupuu

Ensin ilmoitusasia:

Mursun kesäloman ensimmäinen osa alkaa huomenna. 
Tarkoittaa sitä, että menen Äidin hoiviin viikoksi. Sisko on tullut Suomeen eilen, viettää viikonlopun ystäviensä kanssa Tuskassa ja tulee sitten myöskin Äidin ja Tunturiruipelon luo. 
Ilkimys ilman lapsia 😭

Koska asioilla on tapana muuttua, niin Pojan vierailu meillä muuttui tapaamiseen Mummolassa huomenna. 

Mursun kesäloman toinen osa alkaa näillä näkymin 8. tai 9. heinäkuuta, käyn siis vain kotona hakemassa lisää troppeja. Periaatteessa voisin jatkaa matkaa Täti Tomeran luo suoraan Äidin luota, mutta tulen kuitenkin käymään kotona. 

Raportti-jaarittelua:

Raporttia ei tule tällä kertaa. Joskus kannattaisi tauon jälkeen lukea ohjeet uudelleen. Paviljongin kohdalla katsoin - vaikken vieläkään osaa kirjoittaa paviljonkia, siitä tulee aina palvinjonki. 

Käsillä olevan työn kanssa kävi siis niin, että joudun purkamaan siitä osan. Luulin pääseväni helpolla ja purkavani vain  \ -pistot väärin tehdystä väristä, joka onneksi on hahmon jalkojen ympärillä. Vaan ei onnistunut niin, joudun purkamaan ko. alueen kokonaan. Onneksi lankaa riittää ja se on sitten helppo ja ehkä nopeakin pistellä uudelleen. Toivon niin. 
Nyt vaan tympii sen verran, ettei pistely huvita eikä pariin viikkoon luultavasti tule pisteltyä muutenkaan. 
Tilanne olisi ollut paaaaljon pidemmällä kuin viimeksi esittelemäni kuva, mutta oikeastaan olen edelleen samassa jamassa - vähän pidemmällä ehkä.

Jussin päivänä ajelimme minun Mummolassani. Olimme matkalla kauppaan kun Täti Tomera soitteli onnitteluja ja samalla pyysi ostamaan (=tilaamaan) Enolle talkkunajauhoja. Tilamyymälä josta ennen niitä ostimme, ei enää pidä kahvila-myymälää auki kuin silloin tällöin - ja kun en ole facessa, en tiedä niistä etukäteen. Lupasin tilata.
Vaan tulipa siinä Liiteriin ajellessa, että olisiko sitä talkkunaa saanut siitä lähiruokamyymälästä jonka naapurista juuri lähdimme 🤔Mahdollisesti, koska myyvät ko. tilan tuotteita. Ja ei kun takaisin. Mursu kilttinä lähti katsomaan ja tuli kahden paketin kanssa takaisin! 
Ja kun nätisti kysyin ja oli nätti ilma ja synttärit niin lähdettiin viemäänkin ne saman tien. Nähtiinpä samalla mitä kaikkea on muutamassa vuodessa ehtinyt tapahtua. 

Siellä sen tunsi, miten vanhenee: melkein metri metriltä hiekkatietä ajaessa ikää tuli lisää (olen syntynyt illalla). Ihan ensimmäisenä ikää lisää toi se, että talo, jossa Äiti sisaruksineen on ihan pienenä asunut, oli poissa 😢 Vain osa tiilimuurista oli enää pystyssä.
Tie on mutkainen ja mäkinen, mutta miten tuntuikaan, että mäet olivat kuluneet matalammiksi? Oliko joku käynyt höyläämässä niitä mäkiä? 
Suuret kivet, varsinkin se, joka ei ennen edes näkynyt autotielle ja jolle enot aina meidät lapset nostivat, se oli kutistunut! Jopa minä, tämmöinen persjalkainen, olisin melkein voinut astua sen yli.

Sen ison kiven paikkeilta lähti ennen polku, jota pitkin pääsi Mummolan pihaan. Nyt metsää oli kaadettu niin, ettei polkua enää ollut - eikä muitakaan polkuja. 

Ymmärrän, että metsää pitää kaataa. Sekin metsä, se ei ollut Mummolan maita, oli vanhaa jo silloin kun minä olin pieni tyttö, ja se oli synkkä kuin mikä. 
Sitä näkymää katsellessa vain tuntui, kun osa lapsuuttakin olisi kaadettu - vaikka muistot ovatkin tallessa. Jos ei minun kovalevyllä, jonkun muun kovalevyllä ❤️

Uutta saunaa odottaessa on pukuhuone rakennettu valmiiksi. Pohjaa varten tuodusta sorakasasta oli löytynyt tämä kivi ❤️

Soitin aamupäivällä Kelaan. Ovat tainneet viime aikoina taas saada vähemmän ystävällisiä puheluita, asiakaspalvelija oli niin hämmästynyt, kun kiitin neuvoista ja avusta ja toivotin hyvää viikonloppua. 
Soitin tekemäni hakemuksen tilaa ja varmistin tarvitsenko sittenkin lääkärinlausunnon. Kyllä tarvitsen. Sanoin, etten sitä varmaan kovin pian näin kesäaikaan saa, mitäs tehdään, kun se määräaika muutenkin meni jo. Luulin, ettei tarvita (itse asiassa ohjeissa luki ettei tarvita..). Kannastakaan ei ole apua, kun en ole tämän vuoden puolella käynyt lääkärissä. "Tehdään sitten uusi hakemus"
Selvä juttu, eihän tämä nyt tämän hankalampaa ollut 👍
Sitten jätin soittopyynnön meidän terveyskeskukseen (ennen meidän terveyskeskukseen sai soittaa suoraan, mutta nyt on muiden hyvinvointialueen kuntien kanssa yhteinen numero "paina - paina - paina...) Kesti MELKEIN VIISI MINUUTTIA kun hoitaja soitti.  Suunnilleen yhtä kauan, kuin minulla meni soittopyynnön jättämisessä 😄
Sain lääkäriajan, oikeastaan sinne minne sen halusinkin. Kun ei ole kiire. Sitten hoitaja soitti takaisin ja pahoitteli: ylilääkäri oli sanonut, että "ei-kiireellisiä" lääkärinlausuntoja ei kirjoiteta heinäkuussa, kun on loma-aika. Ymmärrän eikä minun lääkärinlausuntoni ole kiireellinen. 
Hoitaja sanoi laittavansa tiedon ylös ja he soittavat heti kun elokuun lääkäriajat avataan ja saan ajan sinne. 
Jo vain se sopii minulle. Tiedän, että saan lääkärilausunnon nopeasti - vahingosta viisastuneena otan sen paperilla mukaani saman tien 😉
Jotta kauhian huonoa palvelua sain. Tiedä mihin tästä valittais 🤔🤔

K-Supermarketin sisäänkäynnin tolppien maalarille ehdotin, että hän maalaisi vieressä olevan postilaatikon samalla. Harmaaksi. Josko se toimisi ja posti rupeaisi kulkemaan nopeammin. Nauroi kyllä ehdotukselle, ei varsinaisesti tyrmännyt sitä, mutta ei kuitenkaan uskaltanut ryhtyä moiseen tehtävään. 
Oli kyllä samaa mieltä, että sitä kannattaisi ehkä kokeilla. 

Ai niin, kysymykset! Meinasin unohtaa kokonaan! 

1.Kuka ohjasi elokuvat Bensaa suonissa, Loma ja Jäniksen vuosi?
Risto Jarva
- kaikki Loma -elokuvan nähneet muistavat varmaan Antti Litjan uimahousut 😂
- Pate Mustajärveen tykästyneenä tykkään myös tästä:

2. Mikä tv-sarja kuvasi lontoolaisen Bellamyn perheen ja palvelusväen elämää 1900-luvun alkupuolella?
Kahden kerroksen väkeä

3. Mitä makeista Mennään bussilla -sarjan rahastajaa näytellyt Bob Grant mainosti Suomen televisiossa?
Lontoon raetta
- odotan ja odotan, milloin tämä sarja tulisi uusintana. Kun kaikkia muitakin sarjoja uusitaan kymmeniä kertoja

4. Mikä pankki syntyi kun KOP ja SYP yhdistyivät?
Merita

5. Mikä oli Helsingin suuntanumero ennen lokakuuta 1996, jolloin vanhoista verkkoryhmistä luovuttiin?
90
- monen arvaama 09 tuli siis käyttöön 12.10.1996, kun 74 vanhaa, numerolla 9 alkanut suuntanumeroa korvattiin 13 nollalla alkavalla telealueen suuntanumerolla. 
Joku siitä mainitsikin, että vanha lankaverkon suuntanumero on vielä käytössä, vaikka onkin matkapuhelinliittymä. Näin on myös Äidillä ja Tunturiruipelolla.

Ja näin on esim. hammasteknikolla jolle Mursu sai ajan. Erikoinen tapaus: Mursu löysi numeron netistä ja yritti soittaa, ihan vain naputtelemalla numeron puhelimellaan. Puhelu ei yhdistynyt mihinkään. Mitään muuta numeroa ei yritykseen ollut.
Etsin yrityksen kännykällä netistä ja valitsin sieltä "soita" - hälytti normaalisti, annoin puhelimen Mursulle ja numerosta vastattiin kuten pitikin. 

Ei, en jätä teitä ilman kysymyksiä, teen ihan erillisen kysymyspäivityksen vielä myöhemmin illalla - nyt on täytettävä vatsa, dosetti ja reissukassi 😄

Pärjäilkää - luen reissussa blogejanne ja koetan kommentoidakin, mikäli en ole heittänyt puhelinta junan tai ratikan ikkunasta lepikkoon! 

Postin tuomaa

Jussin päivä on illassa ja Pöllö vuoden lähempänä kuuttakymppiä - vuoden päästä siirryn siis seitsemännelle kymmenennelle.

Postilaatikosta löytyi tänään kortti, hyvää kesää toivottamaan 

Lämmin kiitos ja halaus sinulle Suvi ❤️

Aurinkoista ja lämmintä juhannuspäivää

Meillä ei meluttu eikä juopoteltukaan eilen, vaikka se historian mukaan juhannuksen viettoon kuuluukin - tuottavat kuulemma onnea ja karkottavat pahoja henkiä. 

Luotan siihen, että Kake Randelin, Popeda ja Vesterinen yhtyeineen sekä Raid - ja näitä ennen Poliisin poika Areenasta - pitävät huolen ainakin pahojen henkien poissa pysymisestä. 
Miksikö kyseiset elokuvat? Vastaus on lyhyt ja yksinkertainen (jos nyt minulta sellaisen saa..): Oiva Lohtander. 

Ei kyllä grillattu eikä syöty makkaraakaan. Meillä siis vietettiin suomalaisille erittäin epätyypillinen juhannus - kyseessähän on loppujen lopuksi vain pidennetty viikonloppu. 
Kylän juhannusjuhlat olivat satamassa ja ne olivat perinteiset: tanssia, karaokea ja kokko. Kukaan ei tietääkseni "yrittänyt" siellä hukkua. Eikä kukaan kai ole ainakaan vielä yrittänyt polttaa saunaansa tai mökkiään.

Kuulostanko negatiiviselta tai ehkä sarkastiselta? Et ole väärässä - jollain tavalla kivettynein mielin luin tämän aamun uutisia siitä, kuinka paljon onnettomuuksia tänäKIN juhannuksena on tapahtunut. 

ÄH. Tästä ei nyt oikein tule mitään. En taida oikein osata edes kunnolla valittaa, kun aurinko paistaa ja on lämmintä. Ainoa mistä voin valittaa, on se, että en voi mennä ulos kun aurinko paistaa 😂😂

Jokainen valitusyritys tuntuu kummalliselta, kun olen kirjoittanut sen. Ihan kuin olisin katsonut peiliin. Perhana. 

Riivaan siis teillä muistoilla, koska ainakin Minz ja Repolainen avasivat muistojen arkun kommenteissa, liittyen Muistatko? -kysymyksiin. 

Repolainen kertoi edellisen päivityksen kommenteissa, miten häneltä varastettiin polkupyörä, Nopsa Compi ja miten hän varasti sen takaisin ja sai poliisit peräänsä 🚓🚨

Olen kertonut tämän joskus - jos oikein muistan ja joku ehkä muistaakin tämän tarinan. 
Minulla oli melkein uusi polkupyörä ja olin lukinnut sen työpäivän ajaksi työpaikkaa ympäröivään verkkoaitaan. Mutta kas, kun lähdin töistä, sitä ei ollutkaan missään. Kiukku, itku ja hammastenkiristys, pahoilla mielin menin kotiin. 
Seuraavana päivänä menin töihin ja aamukahvilla kerroin asiasta työkavereille. Petri tenttasi tarkkaan, millainen pyörä oli kyseessä. Sanoi sitten nähneensä sellaisen X-baarin edessä ja että hän oli kovasti ihmetellyt, miten minä olin sinne työpäivän jälkeen polkaissut 😄 "Menepä kattomaan, oisko se vielä siellä". 
Minä kävelin työpäivän jälkeen kyseisen baarin ohi - ja siinähän se minun pyörä nojaili puuhun. Ikkunasta katseli sen verran pelottavan näköisiä miehiä, etten uskaltanut sitä mukaani ottaa, vaan jatkoin matkaani vähän matkan päässä olevaan kukkakauppaan ja pyysin saada soittaa poliisille. Silloin ei vielä ollut kännyköitä, matkapuhelimet oli juuri tulleet, Mobirat ja Citymanit 😜 
Kukkakaupan rouva oli ensin "en minä nyt oikein.." mutta kun selitin tilanteen, niin antoi luvan.
Minä soitin poliisille, kerroin tilanteen ja kysyin mitä teen. "No jos olet varma, että se on sinun, ota mukaasi." Ookkei... "Mutta entäs jos se on lukossa?" kysyin. "Soita sitten uudestaan, niin me tullaan avaamaan se" 😄
Kerroin kukkakauppiaalle mitä poliisit sanoivat, kiitin häntä ja lähdin hakemaan pyörääni. Rouva jäi kaupan ovelle katselemaan, sanoi lähtiessäni, että hän vahtii tässä, jos joku lähtee perääni hän soittaa poliisille. 
Ja minä palasin muina naisina baariin eteen, otin pyöräni ja poljin kotiin. 🚲

Minz puolestaan avasi muistojen arkun Trivial Pursuitilla 🫣 Mursun kanssa tykättiin pelata lautapelejä niin kahdestaan kuin ystävienkin kanssa. 
Trivial Pursuitia pelattiin kotona kahdestaan omilla säännöillä, "lyhennetyillä säännöillä", muuten pelit olisi kestäneet älyttömän kauan. Tällä kyseisellä pelikerralla pelattiin kerrankin ihan oikeilla säännöillä ja tällä kertaa minä olin viimeistä kysymystä vaille voittaja. 
Mursulla on tosi laaja yleistieto, minä räpistelen perässä. 
Pelinappula täynnä, keskiympyrässä ja viimeinen kysymys:
"Mikä on pitkäkaulainen okapin sukuinen eläin?"
Ja hillitön tuuletus: mä tiedän, mä tiedän, mä voitan, jes, mä voitan sut! 
Ja oikeasti tiesin - ja sitten menen ja vastaan STRUTSI! 🫣🫣🫣 Ei ku kirahvi, kirahvi, kirahvi.
Sori, vastasit jo. 
Arvatkaa kuinka monta kertaa kuulen "strutsi", kun jossain eläinohjelmassa vilahtaa kirahvi.... 😂

Ristipistotyö on edennyt, muutamien laiskojen sadepäivien ansiosta. Olen siivonnut puhelintani ja poistanut aloituskuvan, joka oli siis tämä:

Tässä reilun viikon aikana työ on edistynyt. Ihan aamusta iltaan en sentään ole pistellyt, vaikka blogien kommentointi onkin jäänyt vähälle - ja moni "kodinhoidollinen" (eikö ole hieno sana) asia.  Tässä ollaan kuitenkin nyt:

Hanniko se on, joka tykkää neuleissa lankojen päättelyssä? Tykkäätkö tai tykkäisitkö ristipistotöiden jälkipistoista? Tai tunnustaako joku muu tykkäävänsä siitä hommasta? Tässä työssä niitä nimittäin riittää, sitten kun ristipistot on pistelty - ja minä en tykkää siitä yhtään. 
Kaapissa on yksi joitakin vuosia sitten pistelty työ, josta puuttuu jälkipistot.

Ehkäpä teidän kannustuksella saan senkin tänä kesänä valmiiksi 😊

Ja sitten vielä lopuksi edellisten kysymysten vastaukset ja uutta pohdittavaa tilalle: 

1. Ketä K-kaupan mainoskasvoa Neuvosto-Viron valtiovallan edustajat epäilivät CIA:n agentiksi?
K-kaupan Väiskiä (Väinö Purjetta)
- Väiskin kyllä muistan, mutta tällaista episodia en muista, enkä kyllä voi käsittää miten tällaista on voinut kukaan epäillä. Niin leppoisan oloinen oli Väiski

2. Tämä kysymys tuli käsiteltyä ihan omassa postauksessaan, kun olin tehnyt kirjoitusvirheen kysymykseen. Kysymys oli melkein oikein ja vastaukset "melkein oikeaan kysymykseen" oli oikein 😊
Ja siihen oikeaan kysymykseenkin löytyi oikea vastaus.
Voiko tämän nyt helpommin sanoa?

3. Mitä ovat Joonas, Lokki, Melooni, Pippurikerä, Kaivo, Ananas ja Linssi?
Marimekon kuoseja (1960-luvun)

4. Minkä esineen Fredi aikoo lunastaa panttilainaamosta kulkiessaan Kolmatta linjaa takaisin?
Rannekellon
- kuinka moni hyräili Kolmatta linjaa etsiessään vastausta? Tämä kysymys osui minulle ja kyllä tätä piti mielessään laulaa niin pitkälle, rannekello löytyi - vaikka Mikis muistelikin sen olleen Mummon kaappikellon 😜

5. Kenen autokoulunopettajan kanssa Hannu Karpo teki pitkään yhteistyötä?
Ensio Itkosen
- ja Karpon karvahattua ei varmaan ole unohtanut kukaan? Eikä tietenkään Itkosen suikkaa. 

Pohdittavaa juhannukseksi - tällä kertaa Mursun valitsemat kysymykset 😊

1.Kuka ohjasi elokuvat Bensaa suonissa, Loma ja Jäniksen vuosi?

2. Mikä tv-sarja kuvasi lontoolaisen Bellamyn perheen ja palvelusväen elämää 1900-luvun alkupuolella?

3. Mitä makeista Mennään bussilla -sarjan rahastajaa näytellyt Bob Grant mainosti Suomen televisiossa?

4. Mikä pankki syntyi kun KOP ja SYP yhdistyivät?

5. Mikä oli Helsingin suuntanumero ennen lokakuuta 1996, jolloin vanhoista verkkoryhmistä luovuttiin?

Kirrrrjoitusvihre

 Voihan kökkö sentään. 

Edellisiin kysymyksiin tuli pieni, mutta harmillinen kirjoitusvirhe. Mietin tässä miten asian ratkaisisin, kun ihan pieleen ei vastaus "väärään" kysymykseen mennyt.

Otetaan kysymys uusiksi ja kokeillaan tietääkö kukaan vastausta tarkoittamaani kysymykseen:

2. Minkä pienen pyöreän valmistamisen Suomen hallitus päätti lakkauttaa huhtikuussa 1979?

Siis PYÖREÄN.

Mutta kirjoitusvirheinen kysymys, johon te kaikki kysymyksiin vastanneet olette vastanneet.
Olette vastanneet JOPO, ja minusta vastaus on tässä kohtaa oikein, vaikka vuosilukukin vähän heittää - tietenkin, kun kysymys meni pieleen.  Aplodit ja hatun nosto teille!
KUKA MUU MUKA?

JOPO on suomalaisen Helkama-yhtiön 1960-luvulla kehittämä polkupyöräbrändi, joka oli tuotannossa alun perin vuosina 1964–1975. 
Nimi tulee sanoista JOkaisen POlkupyörä. 
Vuonna 2000 Helkama-yhtiö toi markkinoille uuden Jopon, joka on hitsattu perinteisistä putkista ja jolla ei siten ole enää rakenteellista yhteyttä alkuperäiseen Jopoon.

JOPO avasi jälleen kerran Pöllön muistojen arkun:
Mummolla oli liilan värinen Jopo ja minulla oli mummolassa oma vihreä Start Family 24 -pyöräni. 

Eräänä sateisena (juuri tällaisena kuin tänään, paitsi lämpöisempänä..) lähdimme serkkujemme kanssa käymään Malisen sedällä. Mummo ei yleensä antanut ajaa Jopollaan, mutta sillä kertaa saimme lainata sitä: minä ajoin ja nuorin serkkuni Sami istui tarakalla, Mari lainasi minun pyörääni. 
Yhtäkkiä minun ja Samin matka katkesi ja lensimme päistikkaa ojaan! Säikähdin ja luulin, että pyörän oli mennyt itsestään lukkoon. Onneksi meitä ei sattunut eikä mummon pyörä hajonnut. En muista kerroimmeko mummolle.

Kuusi vuotta sitten isän hautajaisissa kuulin totuuden tuosta tapahtuneesta: Sami oli kääntänyt pyörän lukkoon kesken ajon ja sen takia matka oli katkennut ja me mullin mallin märässä heinikossa ojassa - onneksi ojassa ei ollut vettä.

Sami on minua viisi vuotta nuorempi ja vaikka oli isäni/enonsa muistotilaisuus, annoin hänen kuulla kunniansa tuosta vanhasta tapahtumasta 😉😄

(Kuvia en osannut asetella niin kuin halusin, mutta mitä väliä. Enkä löytänyt sitä vihreää Start Familyä, jossain on kyllä kuva ihan omastakin pyörästä - ja minusta biksuissa 😂- about 50 vuotta sitten...)

Loput vastaukset saatte toisessa postauksessa, pistelen vielä vähän. Tai siivoan. Ehkä ensimmäistä. 

Saku Sammakko kosiomatkallaan...

 päätyi Äidin Satumaailmaan ❤️

Sakuun ja moneen muuhun ihanaan betonista tehtyyn eläinhahmoon törmäsin taannoin kauppareissulla. Heti kun näin Sakun, tiesin missä sen koti on. 

Vähän tinkasin ja siitä "hyvästä" jouduin ratkaisemaan kumpi kahdesta eri sammakosta pääsee jatkoon. Tekijöiden tilat ovat pienet (voi miten tuttua..) ja jostain on luovuttava. Kaksi erilaista sammakkoa, mies oli toisen kannalla ja nainen tämän. Minä annoin ääneni tälle sammakolle ja niin tämä kuulemma pääsi jatkoon. 

Ja eilen Äidille, ensin portaille, ettei sentään suoraan kaatosateeseen.

(Jätin tarkoituksella rajaamatta kuvasta pois kaiken ylimääräisen: Stansta tämä on pieni osa meidän roinasta siellä täällä. Ei sisustuslehteen 😜)

Kun olin tehnyt valinnan sammakoiden välillä, sain tehtäväkseni valita "kumpi näistä englanninbulldoggeista on parempi?"  Minä olisin pitänyt vaikka kaikki...

Edellisessä postauksessa oleva uusi keskeneräinen ristipistotyö jonka otin työn alle - uh huh ja voih. Onneksi se ei ole iso, kangas on 😄 Se vain tiheämpää aida-kangasta kuin edellinen. Nytpä sitten tihrustan. Vaan onneksi on suurennuslasi. 

Vieläkö haluatte/jaksatte seurata työn edistymistä vai saitteko ristipistoista jo tarpeeksenne? 😉😄 Ymmärrän kyllä jos saitte, eihän kukaan määräänsä enempää jaksa.

Viikon päätteeksi viikon viimeiset vastaukset ja viikon viimeiset kysymykset. Muistojen arkustakin saattaa löytyä jotain.

1. Missä toimessa Erkki Nysten ja Martti Mäkelä tulivat suomalaisille tutuiksi?
TV-meteorologeina

2. Mikä tupakkamerkki kirveli keuhkoissa Juicen kappaleessa Marilyn?
Boston (Olin nuori ja keuhkoissa kirveli Boston ja brylcreemikutreilla keikkui roston - kuten Saukkis jatkoi 👍)

3. Mikä oli nimeltään polypropeenista valmistettu kannellinen haudutusastia, jota mainostettiin ahkerasti Ostoskanavalla?
Aromipesä
- Aromipesä näkyy olevan saatavilla vieläkin - meillä sitä ei koskaan ollut, mutta jostain syystä riemua siitä tai ehkä sen mainoksista on riittänyt

4. Mitä ovat Combi, Top, Fokus ja Spectrum?
Tietosanakirjasarjoja
- Tämä avasi Pöllönkulman muistojen arkun. Kaikki sarjat ovat tuttuja, mutta viimeinen, Spectrum, se on syöpynyt mieliimme lähtemättömästi. 
Jossain messuilla 1980-luvun lopulla tätä kaupattiin, 17 osaa ja ruotsi, englanti, saksa - suomi sanakirja lisäksi. Ja lisäosia - nykykielellä päivityksiä piti tulla muutaman vuoden välein. 
Kallis kuin mikä, rahaa ei ollut, mutta osamaksulla, osamaksulla kyllä onnistuu. Ja me nuoret, vasta yhteen muuttaneet menimme retkuun! 
Rehellisesti: jotkut maksuista meni perintäänkin, kun ei vaan ollut rahaa, mutta kyllä ne maksettiin. 
Ja kyllä niitä luettiin, siis ihan luettiinkin, muutenkin kuin vain jotain tiettyä tietoa etsiessä. Mutta sitten tuli tietokoneet ja internet - eikä niitä lisäosia ilmestynyt koskaan. Kirjasarja oli meidän kirjahyllyssä 30 vuotta: viimeiset vuodet muistuttamassa elämämme pahimmasta kusetuksesta ikinä 😂😂

5. Minkä tv-ohjelman tunnusmusiikkina kuultiin Roger Whittakerin Finnish Whistler?Patakakkonen
- Patakakkonen on ollut yksi parhaimpia ruokaohjelmia 😊

 

Ja sitten uudet kysymykset - näitä riittää niin kauan kuin vastaajia riittää 🤗

1. Ketä K-kaupan mainoskasvoa Neuvosto-Viron valtiovallan edustajat epäilivät CIA:n agentiksi?

2. Minkä pienen pyörään valmistamisen Suomen hallitus päätti lakkauttaa huhtikuussa 1979?

3. Mitä ovat Joonas, Lokki, Melooni, Pippurikerä, Kaivo, Ananas ja Linssi?

4. Minkä esineen Fredi aikoo lunastaa panttilainaamosta kulkiessaan Kolmatta linjaa takaisin?

5. Kenen autokoulunopettajan kanssa Hannu Karpo teki pitkään yhteistyötä?

Mitäs me sitten tehtäis?

Katsellaan ikkunasta ulos ja odotetaan koska sade alkaa? Itse asiassa se ehti alkaa jo tässä välissä, mutta kieltämättä tänään oli vähän sellainen "Äiti, mulla ei oo mitään tekemistä" -olo.

Sen jälkeen kun olin käynyt jäljelle jääneet langat läpi ja pakannut ne muovipussiin Kiertolaan vietäväksi ja samalla innolla käynyt vieressäni olevalla hyllyllä nököttävät laatikot läpi ja heittänyt roskat pois ja järjestänyt tavarat. Mitäs nyt?

Mitäs jos virkkaisin? Siis jotain pientä ja sievää. Virkkauslehteni ovat aika tuoreita: 1980, 1981, 1982 ja 1993. Nättejä malleja, mutta sitten rupesin miettimään, että ei kukaan taida enää pitää pöydällään virkattuja liinoja. Ei kodeissa taida olla enää sellaisia lipastoja tai senkkejä joiden päällä voisi pitää virkattua liinaa. Ikkunoissa ei pidetä virkattuja verhoja. 
Sängynpeitto ei saanut hurraa -huutoja, kun kysyin Mursulta ryhtyisinkö sellaisen tekoon. 

Pelasin hetken aikaa Mahjongia. Kyllästyin siihenkin. 

Onneksi muistettiin kysymykset, joten ne tulee tässä sitten teillekin. 

Tänä aamuna oli ensimmäiset unikot auenneet. Ympärillä kasvaa valtava tarha-alpi -penkki ja unikot luulevat piiloutuvansa niiden joukkoon. Eivät oikein onnistu, tarha-alpi vain ei vielä kuki.

Tarpeeksi tekemistä pohdittuani päätin tehdä valmiiksi seuraavan keskeneräisen ristipistotyön. 
JUST nyt sain päähäni hullun ajatuksen: voisiko olla niin, että kun vuoden päästä täytän pyöreitä, minulla ei olisi kesken kuin vain tekeillä oleva käsityö? 
Syksyllä en pakkaisi keskeneräisiä ristipisto- tai muita töitä talveksi säilöön enkä keväällä keskeneräisiä neuleita. Voisikohan se onnistua 🤔

Kun tämän keskeneräisen työn nyt esille kaivoin ja viimeksi edelliseen postaukseen Minzin kommenttiin kirjoitin "muistutuksen" siitä, että kannattaa tehdä apuruudukko vaikka ristipistotyö olisi pienikin. Aikaahan se vie, mutta kyllä se kannattaa. Tämäkin työ on aika ryppyinen, kun on viime kesästä odotellut tekijää, ollut joku reissutyö tms.
Tässä en ole näköjään viitsinyt ommella koneella siksakkia kankaan reunaan, olen laittanut teippiä. 

Siinä ristipistoilu tällä kertaa, nyt kysymyksiin. Ensin vastaukset edellisiin kysymyksiin:

1. Mitä otuksia olivat Sumppi, Hiski ja Himmi?
Peikkoja
(Helena ja Martti Kuuskosken Fauni-yrityksen valmistamia peikkonukkeja. Hahmoista tehtiin mm. säästölippaita, niillä oli oma elämyspuisto ja ne esiintyivät Mallasjuoman etiketeissä.)

2. Mikä laite vuonna 1971 lanseerattu lentävää lautasta muistuttava Ufox on?
Ilmankostutin

3. Mihin Päivi Virén lisäsi tv-mainoksessa kermaa ja meiramia?
Hernekeittoon

Päivihän on Virénin Lassen vaimo, Lasse kaatui vuonna 1972 Münchenin olympialaisten
10 000 metrin juoksussa, nousi ylös ja juoksi voittoon maailmanennätysajalla. 
En minäkään kyseisen juoksun suoraa lähetystä muista, en tv:stä enkä radiosta, mutta niin monta kertaa se on telkassa näytetty, että se on syöpynyt verkkokalvoille 😄

4. Valmistetaanko isoäidin neliöt juureksista, villalangasta vai murotaikinasta?
Villalangasta
- tämä kysymys oli ihan pakko laittaa tänne, kun osui kortissa kohdalle 🥰

5. Mitä tuotemerkkejä Mum, Rai ja Fii olivat?
Deodoranttimerkkejä

Oliko joku näistä sinun ensimmäinen deodoranttisi? 
Intiimi tunnustus: minun ensimmäinen dödö oli Fii ja purkin väri oli liila.

Muistatteko hokeman "pane mummia kainaloon"? 😎

Ja uudet kysymykset:

1. Missä toimessa Erkki Nysten ja Martti Mäkelä tulivat suomalaisille tutuiksi?

2. Mikä tupakkamerkki kirveli keuhkoissa Juicen kappaleessa Marilyn?

3. Mikä oli nimeltään polypropeenista valmistettu kannellinen haudutusastia, jota mainostettiin ahkerasti Ostoskanavalla?

4. Mitä ovat Combi, Top, Fokus ja Spectrum?

5. Minkä tv-ohjelman tunnusmusiikkina kuultiin Roger Whittakerin Finnish Whistler?

Se voisi olla kultaa, se voisi olla hopeaa

 Sen ainakin tiedän,

että ystävät on puhdasta

kultaa

- vaikka tähän aikaan 

vuodesta

jokaisen kynsien alla

on mustaa multaa.

Te kaikki ansaitsette

ison kiitoksen,

kultaa enkä hopeaakaan

en pysty teille lähettämään

Kannustuksenne auttoi

olemaan sitkeä ja sinnikäs

ja pistelemään pistelemään 

pistelemään

Hopeapalvijonki on viimeinkin valmis!

Melkein kolme kuukautta siinä meni, kun pistelin keskeneräisen työn valmiiksi. Suurin kannustin sen tekemisessä oli se, että te jaksoitte seurata työn etenemistä viikottain - odottaa uutta kuvaa ja työn edistymistä. 

Eduskuntataloa siitä ei kuitenkaan tullut, vaikka yhdessä sitä epäilimmekin, vaan jotain ihan muuta. Pakkauksen kuvan perusteella etsin tietoa ja kun sen löysin, vahvistin asian Pojalta.
Kuvassa on

Ginkaku-ji (jap. 銀閣寺, hopeisen paviljongin temppeli), buddhalainen temppeli Japanissa, Kioton keskustan koillispuolella. Sen virallinen nimi on Jishō-ji (慈照寺).

Nykyisin yleisesti käytössä olevan nimensä temppeli sai Edo-kaudella, kun sitä verrattiin Kioton luoteisosassa olevaan Kinkaku-jihin eli "kultaisen paviljongin temppeliin".

Ginkaku-ji on otettu yhdessä Kioton muiden kulttuuriaarteiden kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon osana kohdetta "muinaisen Kioton historialliset monumentit" vuonna 1994.  

Enemmän Ginkaku-ji:stä voit lukea Wikipediasta tästä linkistä. 

Ja tässä tämä minun pistelemäni versio Hopeisen paviljongin temppelistä

(Kuvan reunat näyttävät vinoilta, kieroilta. Laitoin kuvan Pojalle ja mainitsin asiasta. Kirjoitin, että syynä on se, kun otin kuvan silityslaudalla. Sain vastaukseksi "kannattaa seuraavalla kerralla kokeilla ottaa kuva kameralla". Minkä laisen lapsen olenkaan kasvattanut....
Aikaisemmin päivällä sanoi jalkani putoavan pois, kun kerroin, että isovarpaan kynsi on musta - seurausta kävelystä HÄNEN kanssaan.)  

Mutta vielä kerran, ISO ISO KIITOS teille kannustamisesta! Te olette ihan parhaita ystäviä ❤️❤️

Viimeinen RISTIpisto on valmis!

 JES! Viimeinenkin risti(risto)pisto on pistelty! Vaikka kuinka katselin ja etsin, en löytänyt enää tyhjiä koloja. Voi niitä vielä löytyä, mutta nyt näyttää siltä, että kaikki ristipistot on pistelty. (Kirjoitan koko ajan ristopisto..)

Kuvaa ette kuitenkaan ihan vielä saa nähtäväksi, sillä jälkipistot on vielä tehtävänä. Niissä mennee jokunen päivä, mutta kyllä se valmistuu - ja siitä ISO ISO kiitos kuuluu teille! 

Hanni sai minut laittamaan puhelimeen päälle "rajoittimen" - en nyt muista oikeaa sanaa - kun tuntuu, että puhelin on jatkuvasti kädessä. Eilen paukkui yli jo melkein puolella tunnilla, mutta kyllä se auttoi, selvästi.

Poikahan on laittanut itselleen rajoituksen jo aikaa sitten, eikä kai tarvitse siihen mitään muuta kuin tahdonvoimaa. Ja työn jossa tuijotti kahdeksan kuukautta joka päivä 8-10 tuntia näyttöä ja nyt keväällä jatkoi sitä taas jonkun 5 kuukautta. Onneksi osaa pitää taukoja. 

Mutta siis. Minä olen käyttänyt läppäriä vähemmän kuin normaalisti tuon ristipistotyön takia, mutta kännykän kimpussa roikkunut sitäkin enemmän. On niin helppo kurkata sitä ja tätä ja tota. 
Blogit luen useammankin kerran päivässä puhelimella, sähköpostin tarkistan useamman kerran. Olisi helppo ratkaisu: laittaa ilmoitukset takaisin päälle, vaan kun olen ottanut ne tarkoituksella pois. 
Kirjan ja musiikin kuuntelun käsitöitä tehdessä jätin "rajoittimen" ulkopuolelle - onhan ihan sama teenkö sen puhelimelta vai avoimelta läppäriltä tai tabletilta.

Siispä: Kiitos Hanni! ❤️❤️

Kelan kanssa ei varmaan mene tällä kertaa niin hyvin kuin normaalisti. Pitäisi vain saan vuosia jatkunut etuus jatkumaan - en ymmärrä miksi se myönnetään "toistaiseksi", kolmeksi vuodeksi kerrallaan, kun perusteena on Riesa, joka ei tule koskaan paranemaan. Voi huokaus. 
Periaatteessa ei kai lääkärintodistusta tarvita, mutta kun lisäsin hakemukseen myös sen, että olen saanut kuulokojeet, voipi olla, että joudun jostain jonkun lääkärinlausunnon hankkimaan. Lähettäessäni hakemuksen OmaKelan kautta, siinä jo tuli ilmoitus, että mahdolliset liitteet (mm. lääkärinlausunto) pitää lähettää 21.6. mennessä. No mistäpä saa lääkärinlausunnon siihen mennessä 😄😄- kun ei tiedä tarviiko sitä edes. 
Olen ehkä vähän hölmö, mutta en millään viitsisi maksaa etukäteen hankitusta lääkärinlausunnosta, jota en välttämättä tarvitse.

En tiedä kuinka innokkaasti odotatte vastauksia edellisiin kysymyksiin sekä uusia kysymyksiä, mutta jottei ihan taas valittamiseksi menisi, niin otetaanpa vastaukset:

1. Kuka oli "kaikkien janoisten sankari, aikamme legenda"?
Kari Grandi

2. Mitä ovat Suave ja Brylcreem?
Hiusvoiteita

3. Minkä ketjun mainoskasvo oli "nyt vain ysiysi" hintaan pukineita kaupitellut Simo?Vaatehuoneen

+ extrakysymys: Mikä on Simon oikea nimi?
Simon oikea nimi on Timo Leporanta

- tämä oli taas sattumusten sattumus: kun kävin taannoin ostamassa ne farkut, tuli puhetta Vaatehuoneen Simosta ja siitä mikä oli hänen oikea nimensä. Minä jouduin sitä hetken miettimään, mutta Mursulta se tuli kuin.. Vaatehuoneen hyllyltä 😜

4. Kuka vastasi puhelimeen numerossa 061?
Neiti Aika

5. Kenen hittejä ovat mm. Tarja, Nasta pimu, Jannu huoleton ja Avaa hakas?
Kake Randelin

Ja uudet kysymykset tiistain ratoksi:

1. Mitä otuksia olivat Sumppi, Hiski ja Himmi?

2. Mikä laite vuonna 1971 lanseerattu lentävää lautasta muistuttava Ufox on?

3. Mihin Päivi Virén lisäsi tv-mainoksessa kermaa ja meiramia?

4. Valmistetaanko isoäidin neliöt juureksista, villalangasta vai murotaikinasta?

5. Mitä tuotemerkkejä Mum, Rai ja Fii olivat?

"Onko teillä uusia postikortteja"

 

Meidän alppiruusu avasi ensimmäiset kukkansa oikein kunnolla torstaina, kun Myyntisirkkuset - alkuperäinen ja minun paikkani kaikin puolin enemmän kuin ansiokkaasti perinyt - aloittivat tämän vuoden matkan. Alppiruusulla on jonkinlaisia maagisia voimia, selvästi.
Vaikka onkin yhtä räytynyt kuin minä.

Kun tein työtä ensimmäisen parini kanssa, jossain kohtaa viikkoa selkäni takaa kurkkasi oranssiin pukeutunut meloja ja kuiskasi korvaani "Onko teillä uusia postikortteja?" 
Siihen aikaan löydettiin aina jotain. Silloin en olisi arvannut, että kysyjästä tulisi muutaman vuoden päästä työparini ja nimeäisin meidät Myyntisirkkusiksi. Ja saisin hänestä oikean ystävän, en vain "kerran vuodessa ystävän".  

Viherpeukalo minussa sai houkuteltua Mursun poikkeamaan apteekkireissulla myös kukkaostoksilla. Joo, viherpeukalo tosiaan - naurakaa pois vaan. Kerron kyllä, kuinka kauan nämä pysyvät elossa.

En löytänyt neilikoita joten ostin niitä mitä oli nopeasti saatavilla, valkoisia petunioita. Koska multaa en tajunnut ostaa, näihin kottikärryihin istutin nämä. 

Kymmenestä petuniasta (onkohan nämä nyt petunioita, vai jotain muuta 🤔 - iski epäilys..) 

No joka tapauksessa, kymmenen näitä ostin ja tämän istutuksen jälkeen niitä jäi vielä kolme, jotka kävin istuttamassa Mummin (A-nopin) kukkapenkkiin. Juttelin hänelle siinä samalla ja kerroin terveisiä Pojalta. 

En tiedä kuuliko naapuri, jos kuuli, piti ehkä vähän hömelönä. Ihan sama. Otin kuitenkin kuvan, ja lähetin pojalle, sanoin, että kerroin Mummille terveisiä häneltä ❤️

Mukana on myös ahomansikoita ja ulkopuolella lemmikkejä - onnellisen kodin kukkia. 
(Huono kuvaajaa ja huono valo, toim. huom. 😜)

Pistely on pientä vaille valmis. Oheistoiminnoista riippuen ristipistot valmistuu tänään tai huomenna, sitten vielä viimeistely. 

Ja vielä vastaukset viime postauksen kysymyksiin - kuinka moni huokaa "ai niin joo" 😂

1. Minkä merkkinen kaakao oli pakattu ratasaiheilla koristeltuun sinivalkoiseen peltipurkkiin?Viri

2. Kuka " luulee et on kummitus, lasten suuri kauhistus, vaik on pelkkä turmelus"?
Herra Huu

3.Mitä on sipatti?
Kinkusta ja valkoisesta maitokastikkeesta valmistettu ruokalaji

4. Missä kuunnelmasarjassa Hannibal Hamilton-Jonesin roolissa kuultiin Kauko Helovirtaa?Knallissa ja sateenvarjossa
(Sarja on kuunneltavissa Yle Areenassa, ken haluaa muistella vanhoja 😊)

5. Mitä ovat Karelia, Kosmos, Kaira, Kilta, Ruska ja Valencia
Arabian) astiastoja

Ja sitten uudet kysymykset viikonlopun ratoksi: 

1. Kuka oli "kaikkien janoisten sankari, aikamme legenda"?

2. Mitä ovat Suave ja Brylcreem?

3. Minkä ketjun mainoskasvo oli "nyt vain ysiysi" hintaan pukineita kaupitellut Simo?

+ extrakysymys: Mikä on Simon oikea nimi?

4. Kuka vastasi puhelimeen numerossa 061?

5. Kenen hittejä ovat mm. Tarja, Nasta pimu, Jannu huoleton ja Avaa hakas?

Mukavaa viikonloppua - toivottavasti aurinkokin paistaa! 

(Meillä sataa tällä hetkellä)

Arvoitukset ratkeaa

Nyt on Pöllön siivet taas suittu järjestykseen. Ja ensimmäisen kerran 14 vuoteen laitettu minkäänlaista väriä päähän. Kullankeltaisia - tai jotain sinne päin - raitoja, ja kyllä tulikin pirteän ja "iloisen" värinen.
Olen katsellut vanhoja kuvia joissa tukkani oli aina punainen ja se on kyllä omaan silmään nyt ei-niin-kiva. Tosin Tiia-kampaajani sanoi, että kasvojeni väri on sellainen, että minulle sopii punainen väri 🤔

Hih.  Muistojen arkusta putkahti mieleen muisto värianalyysista: en ole koskaan erityisemmin pitänyt vaaleansinisestä väristä, siis ihan vaalean vaaleansinisestä. Analyysin tekijä pisti kasvojeni alle vaaleansinisen kankaan ja ihan vaistomaisesti sanoin jotain tyyliin "tuo ei kyllä minusta sovi minulle ollenkaan, en pidä tuosta väristä". Hän loukkaantui ja minun kohdalla värianalyysin tekeminen loppui siihen - selvästikään asiakas ei saa(nut) sanoa omia mielipiteitään lainkaan. Hänen mielestään ko. väri oli juuri se minun värini. 
No, en pahastunut vaikka hän lopettikin...

Kerroinko jo, että olen ollut raihnainen kuin... Jopa 90 vuotta lähenevä Tunturiruipelo on periaatteessa paremmassa kunnossa kuin minä ja sekö minua nävertää. 
Tampereen reissun jäljiltä polvet, molemmat, on kipeät. Sehän johtuu tietenkin siitä, kun kengät hankasi ja painoi ja sen vuoksi käveli varovasti ja jalat varmaan vähän väärässä asennossa. Ja siitä taas on ollut seurauksena selän kiukuttelu. 
Seli seli seli. 
Eikä tietenkään tämä istuminenkaan hyvää tee, mutta pistelyssä tyhjä tila vähenee. Periksi en anna. 

Suomi Meloo -viesti alkaa huomenna (varsinaisesti lauantaina) ja toisaalta surettaa, kun jouduin perumaan Melajuhlaan osallistumisen.
Enemmän kuitenkin suututtaa. TAAS minulle tehtiin oharit. Pitäisi jo oppia. Nyt en enää sanoa ko. henkilöä ystäväksi, olen poistanut hänet elämästäni, tämä oli jo niin mones kerta kun sain pettyä. Hän lupasi lähteä ko. paikalle kanssani, yhdeksi yöksi hotelliin. Olisin tietenkin maksanut polttoaineet sekä ruuat. Hänestä ei kuulunut halaistua sanaa sen jälkeen kun viimeksi soitin hänelle: "Soitan nyt, ettei yhteydenpito jää siihen, että nähdään kerran ja sitten kahden vuoden jälkeen".  
PASKAT. Moni ihminen pettyi - kuulin äänestä - kun ilmoitin, etten tulekaan. 
En voi pistää Mursua istumaan autossa ja ajamaan n. 3,5-4 tunnin matkaa selkänsä kanssa, kun hän oli jo selkeästi sanonut ettei lähde. 
Miksikö en lähde yksin? Melajuhla on paikassa, jonne ei pääse julkisilla perille asti, eikä kukaan ehdi hakea lähimmästä kaupungista jonne pääsisin junalla. 

Tässä kohtaa pyydän julkisesti ANTEEKSI STANSTAlta: meidän on ollut tarkoitus tavata jo talvella, mutta minä peruin tapaamisen. Mutta huom. peruin. Sovittiin silloin yhdessä, että tapaamme myöhemmin.  

Anteeksi avautuminen, mutta kiukuttaa ja olen vatvonut asiaa mielessäni monta päivää. Ehkä tämä helpottaa - kiitos teille.

Tunturiruipelo saa tänään kuulokojeet (-kojeen?). Jes! 

Mutta nyt tiistain kysymysten vastauksiin ja uudet kysymykset pohdittaviksi 😊😊

Saukkis oli kirjoittanut vastauksista tarinan - tässä kuitenkin vielä kysymykset ja vastaukset:

1. Mistä Helmipuuron "helmet" on valmistettu?
Perunasta

2. Minkä niminen oli Sini-tuotteen valmistama mattoa pitkin työnnettävä varrellinen laite, jonka sisällä pyörivä harjallinen tela keräsi roskia?
Mattomikko

3. Minkä tuotteen mainoslause alkoi: "On kaksi asiaa, joita en vaihda..."?
Turun sinappi

4. Minkä nimisiä kappaleiden sanoituksia sisältäviä vihkoja Musiikki-Fazer julkaisi vuosina 1949-1983?
Toivelauluja

5. Mitä kookasta ja syötäväksi soveltumatonta sekä Fazer että Hellas valmistivat?
Pianoja (Fazer Pianotehdas ja Hellas-Piano Oy)

Meiltä löytyy Mattomikko - uustuotantoa, joka on ostettu vuosi-pari sitten ja joka on ihan paras, kun pitää saada nopeasti roskat pois matolta. 
Enoni, joka sairastumisen myötä on herkistynyt äänille, pitää hänelle ostetusta Mattomikosta hurjasti! 

Ja uudet kysymykset. Siis kysymyksiähän riittää vaikka kuinka, olen valinnut vain minusta "hauskimmat ja kinkkisimmät" kysymykset teille ratkaistavaksi 😄🥰

1. Minkä merkkinen kaakao oli pakattu ratasaiheilla koristeltuun sinivalkoiseen peltipurkkiin?

2. Kuka " luulee et on kummitus, lasten suuri kauhistus, vaik on pelkkä turmelus"?

3. Mitä on sipatti?

4. Missä kuunnelmasarjassa Hannibal Hamilton-Jonesin roolissa kuultiin Kauko Helovirtaa?

5. Mitä ovat Karelia, Kosmos, Kaira, Kilta, Ruska ja Valencia?

Mukavaa torstaita kaikille!

Hellettä pukkaa - tai niin ainakin luvataan

 Tänään on pitäisi vielä on viileämpi päivä: kello on nyt 10 aamulla ja meidän mittari näyttää ulkolämpötilaksi 20 astetta. Riittäisi minulle.

Tiedossa olisi nimittäin nurmikon trimmeröintiä, punkkeja uhmaten - en kyllä tiedä onko meillä *kop kop* punkkeja, toivottavasti ei, tähän mennessä täällä asuessa en ole niihin törmännyt. Katsoin kyllä varuilta aamulla Ylen sivuilta päiväkotilasten juttuja punkeista. 

Tuli hiki. 

Mutta ei se mitään: kun on helle, voin tehdä sisäjuttuja eli varmaankin.. kyllä te tiedätte.

Pahuksen lupiinit - jotka minusta ovat kauniita ja saisivat kyllä minun puolestani kukkia - alkavat kukkia ja niille pitäisi myös mennä tekemään jotain. Huokaus. Menen keräämään niitä maljakkoon niin paljon kuin niitä löytyy (ja mahtuu). Eivätpä sitten siemennä ulos. 

Alppiruusun ensimmäiset kukat ovat melkein auki ja unikonkin ensimmäiset nuput? - ne pallukat, miksikä niitä sanotaankaan - ovat tulleet näkyviin! 

Pöllön Lukupiirissä luettiin toukokuussa Roope Lipastin Rajanaapuri ja kirjassa sattui ja tapahtui. Sattui muun muassa naulapyssyn kanssa. Terhin kanssa vaihdettiin ajatuksia naulapyssystä - Mursuhan on opettanut minut käyttämään erilaisia työkaluja. Ennen osasin käyttää vain vasaraa ja jakoavainta ja ruuvimeisseliä.
Terhi siis avasi muistojen arkun ja sieltä esiin pomppasi RUUVIMEISSELI.

Tämäkin on tarina, jonka olen ehkä kertonut joskus aiemmin, mutta hyppää yli jos vaikuttaa tutulta 😜

Elettiin 1990-lukua (eikös kaikki tarinat ala näin?) ja olin useammin kuin pari-kolme kertaa pyytänyt Mursua laittamaan vaatehuoneen seinään naulakon. "juu, laitan laitan.." 
Lopulta sain tarpeekseni ja otin työkalut esiin ja ruuvasin sen naulakon itse sinne seinään ja iloisena ripustin sinne muutaman takin tai jotain. 

Mursu tuli töistä ja ylpeänä raahasin hänet vaatehuoneen ovelle: "KATSO!" Ja mitäpä oli edessä: naulakko roikkuu vinossa ruuvien varassa, ei ollenkaan siinä asennossa mihin sen olin laittanut. Ei sentään ollut pudonnut. 
Ei, Mursu ei nauranut, ainakaan ääneen. Haki vain työkalupakkinsa, pyysi tyhjentämään naulakon ja ryhtyi työhön, opastaen samalla:

Tämä seinä on kipsilevyä ja jotta ruuvit pysyvät seinässä, siihen pitää ensin porata reiät (jotka olin jo niillä ruuveilla "porannut", kertojan huom.), laittaa reikiin proput (ei ihan samanlaiset kuin ne jotka minulta oli palaneet, vaikka punaiset nekin oli...) ja SEN jälkeen naulakon voi kiinnittää ruuveilla paikalleen. 🫣🫣🫣

Tämä tarina elää muistoissamme varmaan ikuisesti ja aina kun Mursu pyytää minua hakemaan jonkun työkalun, varmistan minkä näköinen sen pitäisi olla ja mitä sillä tehdään ja missä se todennäköisesti on. 

    

Ja lisää kysymyksiä - enemmänkin kerralla voin kysyä, mutta ajattelin, että tämä viisi on hyvä määrä? 

1. Mistä Helmipuuron "helmet" on valmistettu? 

2. Minkä niminen oli Sini-tuotteen valmistama mattoa pitkin työnnettävä varrellinen laite, jonka sisällä pyörivä harjallinen tela keräsi roskia?

3. Minkä tuotteen mainoslause alkoi: "On kaksi asiaa, joita en vaihda..."?

4. Minkä nimisiä kappaleiden sanoituksia sisältäviä vihkoja Musiikki-Fazer julkaisi vuosina 1949-1983?

5. Mitä kookasta ja syötäväksi soveltumatonta sekä Fazer että Hellas valmistivat?

Vastaukset 29.5. kysymyksiin - ja muistojen arkun pölyttämistä

 Aurinkoista toukokuun viimeistä päivää - huomenna alkaa virallisesti kesä! 

Eilen oli mitä upein päivä kaikille juhlille. Mekin pistäydyttiin kaupungissa ja ajettiin taas maisemareittiä kotiin. Mennessä katseltiin miten montaa eri vihreän sävyä voikaan olla ja samalla, että mikä väreistä lasketaan vihreäksi ja mikä ruskeaksi. 

Kotimatkalla ajettiin melkein lapsuuskodin ohi, mutta koska se on niin piilossa, ettei sitä näe, käännyimme hiekkatielle ja - no ei voi sanoa, että oikaisimme kotia kohtia, sillä hiekkatie on mutkainen kuin mikä. Ei ole viivottimella piirretty.

Sitä tietä kuitenkin ajelin alakoululaisena mummolan ja kodin väliä, sen tien varressa on paikka josta haettiin mummolaan valko-harmaa töpöhäntäinen, laiskanpulskea Taavi-kissa ja siellä oli ensimmäinen kesätyöpaikkanikin. 
Siitäpä sitä saatiin Mursun kanssa naurua pitkäksi aikaa: "irtisanoin" itseni ennen ensimmäisen päivän loppua, vatsa kipeänä ylettömästä herneiden syömisestä ja...luojalle kiitos kuukautisista 😂🫣 (Poika lienee tullut tässäkin äitiinsä: ruumiillinen työ ei oikein sovi meille). Ilmankos muuten minulla menee välillä kovin helposti herne nenään - olin siis töissä hernepellolla, taisin olla 12-vuotias. 

Stansta kyseli muistoja, varsinaisesti kyllä kevätjuhlavaatteista, kevätjuhlista. 

Maalainen kun olen, kävin kyläkoulua mummolasta käsin, tuossa naapurikylässä. Ihana vanha puinen kyläkoulu, jossa asui myös Postin/Postipankin virkailija. Kun 5. luokkani loppui, loppui koko koulun taru - siksipä lauloimme koko koulu sitä nykyään niin kiistanalaista Suvivirttä antaumuksella: seuraavana arkipäivänä koulua ruvettiin purkamaan 😢 
Meidät siirrettiin Nuorisoseurantalolle, jossa minä kävin sen viimeisen ala-astevuoteni, 6. luokan. 
Kevätjuhlavaatteista muistan sen verran, että muina vuosina oli aina uusi mekko ja valkoiset polvisukat ja sandaalit. 
Kuudennella luokalla oli uudet farkut. Varmaan ensimmäiset, sillä Äiti teki paljon itse vaatteita siihen aikaan. 
Kevätjuhlan jälkeen kotona lähdettiin illan suussa Äidin kanssa pyöräilemään ja reitti kulki, ihan tietä pitkin, talon ohi jossa asui, sanotaanko erikoista väkeä ja heidän iso koiralaumansa. Yksi koirista luikahti portista tielle ja upotti hampaansa sääreeni! Onneksi vauhtimme oli sen verran kova, että koira jäi ja kun oltiin turvallisen matkan päässä, pysähdyttiin katsomaan vaurioita. Jalassa pari pientä reikää, mutta suurin suru oli ne farkut 😢😢 Niihin oli tullut reikiä eikä ne tietenkään olleet enää niin hienot! 

Uusi koulu rakennettiin aikanaan ja koulun vihkiäisissä minäkin olin. Koulua vastapäätä oli 3.-4. luokan opettajan keltainen talo. Talo on paikallaan edelleen - asukkaista en tiedä. Olen surullisena katsellut ohi ajaessa talon kuntoa, mutta tänä kesänä sitä on ruvettu korjaamaan: eilen iloissani katselin, miten sitä laudoitettiin uudelleen. Ja täsmälleen saman keltaiseksi kuin se oli lapsuudessani. Ihan meni sydän sykkyrälle: edes jotain kylässä säilyy ja säilytetään. 

Edellisen postauksen kysymyksiin tiesitte hyvin vastauksia:

1. Minkä pankin lastenkerho oli nimeltä Kultapossukerho?
Postipankin.
Isä lottosi joka viikko ja kerran minäkin sain tehdä oman loton ja voitin sillä 25 markkaa! Ne rahat vietiin oman kylän Postiin, jossa hoidettiin myös pankkiasioita ja liityin samalla Kultapossukerhoon. 
Sieltä tuli Kultapossu -lehti, jossa oli tehtäviä ja tarinoita ja tehtäviin kun vastasi ja lähetti vastaukset Kultapossukerhoon, keräsi pisteitä. Kun oli tarpeeksi pisteitä, sai Suurmestarin arvonimen! Krhm - minä sain 😄
Sieltä sai myös tilata Kirjeenvaihto -listan (en muista oikeata nimeä sille), eli listan jossa oli kirjeenvaihtoystävän haluavien nimet ja osoitteet. Äidin luvalla sain tilata sellaisen, varmaan parikin kertaa. Ensimmäiseltä listalta valitsemani tyttö on ystäväni vieläkin - ystävyys on jatkunut 48 vuotta!!

Tällaisen tarinan Kultapossukerho kaivoi muistojen arkusta 🥰

2. Kenen albumeja ovat mm. Kesän lapsi ja Rokkivaari Hotanen?
Tapani Kansan
Tämä taisi joitakin vähän hämätä, arvelin että Rokkivaari Hotanen tekee tästä helpon 😉
Kesän lapsi -kappale on Katri Helenan, mutta Tapani Kansa on tehnyt saman nimisen studioalbumin.
Hotasella meillä tämä ratkaistiin 😜

3. Minkä nimiset ruskeasta vakosametista valmistetut tossut Nokia lanseerasi 1969?
Retu.
Minulla ei koskaan Retuja ollut, mutta kaupungissa niitä taisi näkyä paljonkin. 

Nokia yritti tuoda Retu -kenkiä takaisin tuotantoon (en tiedä onnistuiko), mutta Canvas-kenkinä. Ehei, ei sinne päinkään. Ainoa oikea Retu on tuo vakosametista tehty, sen minäkin muistan 😄

4. Kuka tiedemies asui Neiti Nokkosen kanssa ja kehitti mm. Matilda-robotin?
Tohtori Sykerö.
Ihana, hassu, vähän pyöreä ja mukanaan aina sateenvarjo, jossa sorsan/hanhen pää. 
Ja suomenkielisessä sarjassa lukijana Heikki Määttänen, kuin tehty tohtori Sykerön.

5. Mitä pääministeri Harri Holkeri kehotti kansalaisia syömään?
Silakoita.
Ja mikäpä sen parempaa kuin paistetut silakat, nam. 

Jatketaanko? Kysymyksiä riittää kyllä 😊❤️

Viimeinen viikkoraportti

 Ei, vielä ei ole valmista, mutta tämä on nyt viimeinen viikkoraportti pistelyn tilanteesta, seuraavan kuvan näette sitten valmiista työstä. Viimeistelyn ja silityksen jälkeen - ja sitten osaan jo kertoa teille kuvasta muutakin kuin sen mitä siinä näkyy. 

Paljosta ei ole enää kiinni. Nyt on taas jonkun verran vähän helpompaa pisteltävää, isompia alueita samalla värillä, enemmän kuin yksi pisto siellä ja toinen täällä. Kyllä tämä tästä. 

Rumat jäljet kankaassa on peräisin hakaneuloista, sillä jollain oli iso työ ja tyhjä kangas taiteltava pois edestä. Pari kertaa nimittäin pistelin tuplakankaan läpi... Mutta jäljet kyllä häviää. Eikä työtä ole kunnolla vielä kuvaa ottaessa kiristetty kehykseen. Ja seli seli seli. 

Eilen oli hirmuinen tuuli, ei tehnyt mieli mennä ulos. Mutta ei se mitään. Tontin nurkassa "asustava" omenapuu kukkii valtavasti ja näkyy vielä sisälle asti, kun haavat vasta kasvattavat lehtiään. 
Viikonlopun reissuun lähtiessä haavat olivat vielä ihan harmaita, lehdettömiä ja kun tulin kotiin niissä oli ihan pienen pieniä vauvalehtiä. Tällä viikolla on satanut ja lehdet ovat kasvaneet - maisemani on siis jo ihan vihreä. 

Pihalla on yksi koristeomenapuu, se jonka oksalla paarmalintu istuskelee. Tai istuskeli, enää sitä ei erota jos vielä istuskelee. Ja kyllä - se on vino, ollut kai alusta alkaen. 
Joka vuosi Mursu sanoo, että se saa lähdön, mutta ei sitä raaski kaataa - vai raaskisitko sinä?
Jos ihan vähän vain siivottaisiin sitten kun kukat on kukkineet ja linnun poikaset on lentäneet pesistään...

Puutarhurit ovat vieläkin lomalla - tai muuten vain laiskoja, mutta haitanneeko tuo 😂

Ennen kuin jatkan pistelyä, toiveesta muutama kysymys lisää 😉😊

MUISTATKO:

1. Minkä pankin lastenkerho oli nimeltä Kultapossukerho?

2. Kenen albumeja ovat mm. Kesän lapsi ja Rokkivaari Hotanen?

3. Minkä nimiset ruskeasta vakosametista valmistetut tossut Nokia lanseerasi 1969?

4. Kuka tiedemies asui Neiti Nokkosen kanssa ja kehitti mm. Matilda-robotin?

5. Mitä pääministeri Harri Holkeri kehotti kansalaisia syömään?

Muistorikasta toukokuun viimeistä viikonloppua! 

Vastaukset 25.5.2026 Viikkoraportti... -kysymyksiin

 Matka- ja pistelyraportin päätteeksi esitin teillekin muutaman kysymyksen "Muistatko" -korttipakasta, jonka ostin Antikvaarisilta kirjamessuilta. 

Uskon, että jokainen teistä huokaa yhtä syvään kuin minä ja Mursu ja toteaa "No niin olikin"

1. Minkä nimistä mehujuomajauhetta myytiin 1970-luvulla Kiviset ja Soraset hahmoilla kuvitetuissa pusseissa?

RYMD

2. Kuka ajoi tekoälyllä varustettua KITT-autoa?

MICHAEL KNIGHT eli RITARI ÄSSÄ (David Hassellhoff)

3. Minkä niminen makeinen oli pakattu oranssiin kääreeseen, jonka kuvituksen mustapartainen merirosvo?

BLACK PETE

4. Kenen ystäviä ovat pingviini Pingo, pelikaani Pelle sekä piippua polttava Kalle-mursu?

RASMUS NALLE 

Mukavaa alkavaa viikonloppua ja ihania päättäjäisjuhlia kaikille: teille jotka sellaisia järjestätte ja teille jotka juhliin olette kutsutut! 

Kuinka suuri on taivas

Kun ensimmäisen kerran näin tämän maiseman muuta
ma vuosi sitten, taivas oli aivan pilvetön ja häikäisevän sininen. 

Joitakin päiviä sitten ajoimme tätä tietä pitkästä aikaa. Metsän siimeksestä peltoaukealle tullessa maailma avartui - aivan kuin taivas olisi kasvanut suuremmaksi.
Tuon maiseman näkeminen ensin salpaa hengen ja sen jälkeen tuntuu kuin olisi helpompi hengittää, monta päivää.

Täällä taivas ei lopu koskaan, siltä tuntuu. Ja silti näet kaiken.

T, tämä on sinulle. 

Viikkoraportti ja Repolaisen haaste: Toukokuun toimintaa

Koko viime viikko oli jonkin laista menoa ja melskettä, kun vain muistaisi mitä kaikkea sitä oikein tekikään. 

Maanantaina varmaankin katselin kaunista maisemaa ikkunasta - ja pistelin ristipistoja, luulen ma. Muuta ei tule mieleen. 

Tiistaina Mursu sai tarpeekseen vanhasta puhelimestaan joten lähdimme kaupunkiin: hän kävi ostamassa itselleen uuden puhelimen ja minä itselleni uudet farkut. Koska inhoan vaatteiden ostamista ja erityisesti sovittamista ehkä enemmän kuin mitään muuta, otin kuvan entisten farkkujen nimi- & kokolapusta ja näytin kuvan myyjälle: "Löytyykö teiltä vielä näitä, haluaisin tällaiset". Vastaukseksi sain, että jo vain löytyy, kuuluu heidän perusmallistoon eli on aina saatavilla. Kahta eri sinisen sävyä ja mustia. 
Leveämpi- ja kapeampilahkeisia. Tulimme siihen tulokseen, että malli on leveämpilahkeinen. Tällä kertaa vain mustana. Ei ongelmaa, mustat kelpaa hyvin. 
Jos olisin kuvannut farkuista toisen lapun, olisi mallin valinta/vahvistus ollut varmempi, eikä olisi tarvinnut sopia palautuksesta tai vaihdosta. Mutta kaikki sujui just hyvin. 

Ja kiitos Puskissalle vinkistä; samana tiistaina sain pakettini jossa oli sortsihame. Ei ihan sellainen kuin ajattelin, mutta Mursun mielestä kiva: takaa sortsit, edestä hame.

Ilta meni sen puhelimen kanssa. Hymyilin. Mursu hymyilee aina kun muut manaa ja manaa kaikkien tietotekniikkaan liittyvien vekottimien kanssa. Nyt minä hymyilin. Ja neuvoin auliisti ja kiltisti sen minkä osasin. 
Vain yksi asia ei onnistunut.

Keskiviikkona piti soittaa pankkiin ja sitten ajaa lähimpään konttoriin joka on avoinna. Se EI tietenkään ollut siellä, jonne olimme muutenkin menossa, vaan oman kunnan taajamassa. Henkilökortti oli liian vanha. Siis liian aikaisin otettu. Ehkä noin kuukausi liian aikaisin. Mikään ei siis auttanut. Armand-seiväshyppääjän näköinen nuori mies korjasi asian konttorissa niks-naks nips-naps. Nopeasti. Minä juttelin sillä aikaa odotustilassa iäkkäämmän rouvan kanssa. Hän oli kova puhumaan mutta ei malttanut kuunnella 😊

Yksi tehtävä suoritettu, toinen edessä. Ihan kiva kun on palveluyrityksiä jotka hoitavat asioita meidän puolestamme ja me voimme tehdä muita asioita sillä aikaa tai sen sijaan, mutta nyt kyllä ees taas ajelu harmitti. Ja ihan vain sen takia kun loistavat (pankki)sovellukset ei toimi niin kuin niiden olettaisi toimivan. 

Loppupäivän ja torstain käytin pistelyyn. 
Olisiko ollut perjantaina aamupäivällä kun selviteltiin mikä tuosta oikein tulee ja eilen illalla varmistin sen Pojalta, olimme oikeassa. 

Koska lauantaiaamuna lähdin reissuun, niin pistelyt ja kaikki loppui perjantai-iltaan. Tässä viime viikon aikaansaannos:

Tehdessä tuntuu, ettei se etene mihinkään, mutta näin kun sitä vertaa edellisen viikon kuvaan, niin onhan siinä jotain edistystä. 

Ihan hirveästi tästä ei enää puutu, tämän kun saan täytettyä, siirrän kehyksen viimeiseen (oletettavasti) osioon ja ohjetta kun katselen, se näyttäisi suht nopeasti pisteltävä. 

Olin viikonloppuna tapaamassa neuleystäviä ja Poikaa ja Miniää.

Mursu oli ihana ja vei minut junalle vaikka oli jo viikolla ajanut kilometrin toisensa perään - ja lupasi tulla hakemaan seuraavana päivänä kotiinkin. 

Ensimmäinen tapaaminen oli jo heti juna-asemalla: nuori tyttö, jolta varmstin, onko vieressä oleva juna SE juna. 
Oli se, mutta ovet olivat vielä lukossa. Jäin höpöttelemään hänen kanssaan, kerroin mm. siitä kuin parikymmentä vuotta sitten pidättelin samaa reittiä kulkevaa junaa, kun Siskorakas juoksi viimeisiä kymmeniä metrejä junalle. Hyvin onnistui. 
(Seuraava tavoite on pidetellä lentokonetta).
Ihana tyttö oli hän; pyysin anteeksi kun sillä tavalla jäin hänelle höpöttämään, mutta hän vain nauroi ja sanoi, että oli mukava kun joku joku jutteli.🥰

Riihimäellä oli edessä "Pöllön pikajuoksu": vaihtoaika 6 min ja radalta 4 radalle 7 (tai ehkä toisin päin, mutta numerot oli kuitenkin nuo). Ehdin hyvin, sain hengityksenkin tasaantumaan ja taas varmistin nuorelta neidolta, että olenhan oikeassa paikassa. Hän puolestaan varmisti minulta, että mihin vaunuun olen menossa, että olen suunnilleen oikeassa paikassa laituria 🥰

Pääsin junaan, löysin vaununi ja...etsin paikkaani... Ja apuun saapui Tonttu 🥰 Hänen kanssaan meillä treffit olikin ja tiesin, että olimme samassa vaunussa, mutta törttönä kävelin ohitseen. Hän pelasti minut ja löysi paikkani nopeasti; ja siinä samalla mukavan vieruskaverin 😄
En osaa arvioida vieressäni istuneen miehen ikää, minua nuorempi kuitenkin. Minä, ujo, arka ja hiljainen juttelin hänen kanssaan koko matkaan Tampereelle asti: kirjoista (hän lähetti Pojalle terveisiä), Suomen kunnista, harrastuksista, mikä on Suomen kaunein lehtipuu, käytetäänkö saunassa vastaa, vihtaa (vai vistaa 😆). Matka meni nopeasti mukavan juttuseuran kanssa. 

Tontun kanssa lähdettiin yhdessä eksymään = etsimään muita treffikumppaneita, mutta meidät tultiin pelastamaan hyvissä ajoin, emmekä ehtineen eksyä, ennen kuin lopulta tänne kauniiseen lintuhäkkiin:

Täältä Poika tuli minut hakemaan ja saattoi hotellille, jossa otin ruokaperäset ennen seuraavaa ateriaa - olin luvannut viedä Pojan ja Miniän illalla syömään. Kävimme nepalilaisessa ravintolassa ja ai että oli hyvää ruokaa! Olin vain vieläkin niin täynnä päivällä syömästäni salaatista, etten jaksanut syödä annostani loppuun, oikein harmitti. 

Hirvittävä helle, kengät hankasi ja oudokseltaan sellainenkin käveleminen - ei edes pitkiä matkoja, vaan varovaisia juurikin kenkien takia, ja jalat ovat vieläkin ihan sikakipeät!  
Poika ja Miniä saattelivat takaisin hotellille ja lähtivät etsimään rakkolaastareita, onneksi sairaalan kioskilta löytyi! 
Nukuin vaatimattomat 10 tunnin unet ja Pojan kanssa syödyn aamiaisen jälkeen lähdettiin Hakametsän halliin Antikvaarisille kirjamessuille. Voi kun olisi enemmän tilaa = kirjastohuone ja enemmän rahaa. Oli niiiiiiin paljon ostettavia kirjoja. Ostin vain...kolme kirjaa, yhden jokaiselle. Itselleni Tonttu -kirjan. 

Niin ja Ötökkätutkijalle ostin kirjan. Kaikki lähti siitä kun kirjan tekijän - laitan kuvan seuraavaan päivitykseen - pöydällä oli huuhkaja. Sitä tietysti himoitsin. Jäin suustani kiinni. Puhuimme linnuista. Kysyin häneltä tietääkö hän mikä on paarmalintu. Mietti tovin ja vastasi.. kirjosieppo. Kysyin myös mikä on raunioruntti. Sitäkin mietti tovin, mutta tiesi senkin, kivitasku.

Jalat oli ihan puhki poikki särki rikki ja päätin lähteä kotiin. Poika saattoi minut rautatieasemalle, haki Mursu sieniä Aasia-marketista ja pisti junaan. 

Ne kengät. Ne mitkä piti olla hyvät ja mitkä on olleetkin hyvät. Eivät vaan olleet vielä tottuneet tällaisiin pitkän matkan reissuihin. Piti laittaa niistä kuva jo aikaisemmin. Tällaiset Sievin kengät. Vetoketjutkin toimi jo, aluksi jumittivat, mutta nyt toimii ihan normaalisti.

Vielä viimeiset kiusaukset 😄 Kotiin päin tullessa oli myös vaihto Riihimäellä, vaihtoaikaa huimat 9 minuuttia. Muuten ihan ok, mutta kun jalat.... No, ehdin kuin ehdinkin vaan kun on joku lähijuna, niin portaat on julmetun korkeat. Ja Eniilin kanssa olen oppinut siihen, että nousen oikea jalka "edellä". Nyt oikea jalka oli se huonompi jalka 🫣

Kanssani samaan aikaan oli junaan nousemassa kaksi naista, tai toinen oli jo ehtinyt nousta junaan ja kuuli kun jupisin "ja sitten pitäisi vielä päästä tänne junaankin"

Hän ojensi kätensä ja auttoi minua nousemaan ne korkeat portaat vaunuun 🥰 Teki mieleni halata häntä, niin kiitollinen olin avusta. Puuskutin kuin höyryveturi, kun vihdoin pääsin istumaan. 

Mutta täällä olen taas, teidän riesananne. Riesa pysyi poissa koko reissun vaikka ainakin Mursua ja Poikaa kai vähän jännitti kuinka pärjään kun matkustan yksin. 

Minulla oli kuitenkin joukko Ystäviä pitämässä huolta ja tarvittaessa soittamassa Pojalle, että tulee hakemaan pois häiriköimästä 😜

Oletteko te vielä hereillä?

PS. Ostin messuilta korttipakan "Muistatko?" 324 kysymystä arjen historiasta.

Muistatko sinä?

1. Minkä nimistä mehujuomajauhetta myytiin 1970-luvulla Kiviset ja Soraset hahmoilla kuvitetuissa pusseissa?

2. Kuka ajoi tekoälyllä varustettua KITT-autoa?

3. Minkä niminen makeinen oli pakattu oranssiin kääreeseen, jonka kuvituksen mustapartainen merirosvo?

4. Kenen ystäviä ovat pingviini Pingo, pelikaani Pelle sekä piippua polttava Kalle-mursu?