16. joulukuuta
- Vilhelmi, kuuletkos sinä? Simeoni auttaa sinua, nyt kun talon väki on kaikki ulkona, menemme kaikki kipin kapin vintille ja pistämme toimeksi. Meillä on tarpeeksi tietoa, että voimme ainakin aloittaa pyytämällä apua sillä aikaa kun odotamme uutisia Joulumuorilta. Minulla on ajatus ja siinä tarvitaan nyt erityisesti Vilhelmin taitoja. Reippaasti nyt, hoputti Pietari.
Nuutinojan väen tullessa sisälle, Mosse-kolli katseli uteliaana vintin portaisiin ja oli juuri loikkaamassa ensimmäiselle tasanteelle, kun isä sai sen kiinni.
- Ehei Mosse, sinne sinulla ei ole asiaa, siellä ei ole hiiriä eikä mitään muutakaan mitä sinun pitäisi nyt vahtia. Sitä paitsi siellä on aika kylmäkin.
Mosse oli vähän eri mieltä, mutta minkäpä se teki - tontut olivat ehtineet vintin portaiden pimeydessä livahtaa siltä piiloon.
Mutta se myssy.. sen Mosse kyllä uskoi tunnistavansa, olihan hän kuullut tonttujen puheet. Joulumuorin tekemä häivytys Vilhelmin tonttulakille ei ollutkaan onnistunut
- olikohan matka liian pitkä?
Tontut olivat nyt turvallisesti vintillä, sieltä heitä ei kukaan löytäisi ja kadonneen Joulupukin etsintä voisi nyt jatkua. Pietari yskäisi ja aloitti:
- Uolevi tuossa aikaisemmin ehdotti, että ottaisimme yhteyttä Kyöpelinvuoren Leideihin. Minä tiedän, että tontut ei juuri heistä perusta eikä Leidit juuri tontuista, mutta minä tiedän myös, että Uolevin mainitsemat Leidit asuvat tällä kertaa paikassa, jossa on myös muutama tonttu. Siellä on kuulemma ainakin Tonttu Torvinen, tiedättehän sen kuuluisan Torvisen tonttusuvun? Ja sitten on Lauri. Ja sitten on vielä Vanha Rouva, joka pitää Leidit ja tontut lempeästi sovussa.
- Minä ajattelin, että jos sinä Vilhelmi ottaisit niillä vempaimillasi yhteyden vaikka niihin Tonttu Torviseen ja Lauriin, kertoisit tilanteen ja pyytäisit heitä kysymään, josko ne Kyöpelinvuoren Leidit voisivat lentää tänne mitä pikimmiten meidän avuksemme ja siinä matkalla samalla katsella, näkyykö Joulupukkia, Kaikista Salaisinta Kirjaa ja Itestää? Poron minä uskon kääntyvän takaisin kohti Korvatunturia, kun lumi loppuu.
Vilhelmi oli vieläkin vähän säikähtynyt nähtyään tonttulakkinsa, mutta kun ei kukaan muu tuntunut siitä välittävän, päätti antaa asian olla ja lupasi yrittää yhteydenottoa.
Madame Bukee; Krakovasta
Madame Paddington, Helsingistä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkulmalle.
Jätäthän viestin käynnistäsi - tulisin mielelläni vastavierailulle :)