Pöllönkulman Joulukalenteri: 4. joulukuuta

4. joulukuuta 

Pian kuului uunin kupeesta nuoren tontun sikeätä, unista tuhinaa ja vanhan Kotitontun 

kuorsausta. Tuvan puolella Mosse-kolli kuunteli hetken aikaa pirtistä kuuluvaa, tavanomaisesta poikkeavaa ääntä, mutta koska toinen oli Pietarin tuttu kuorsaus, päätti Mosse liittyä kuoroon, tuskin täällä nyt keskellä yötä hiirivahtia tarvittaisiin.

Nuutinojan satavuotias hirsitalo nukkui rauhaisaa unta, kuu olisi pian täysi mutta se peittyi pikkuhiljaa tummien pilvien taa ja lunta alkoi tuiskuttaa niin, että aamulla olisi varmaan melkoinen työ, että lapset pääsisivät kouluun.

Aamulla Pietari ja Vilhelmi heräsivät pirtistä kuuluviin lasten huudahduksiin:
- Äiti! Isä! Tulkaa katsomaan! kuului pirtistä.
Vilhelmi säikähti, hän ei ollut koskaan aikaisemmin ollut talossa sisällä. Mitä jos talon väki näkisivät hänet? Hän vetäytyi niin syvälle hellan ja seinän rakoon kuin pääsi ja oli ihan hiljaa. Ja toivoi, ettei vatsa murisisi, kun oli niin kauhea nälkä.

Mossen tarkat korvat ja silmät olivat huomanneet pirtissä olevan vieraan ja vahti            tarkkana hellan kylkeä. Luotti kuitenkin Pietariin ja niin kauan kuin Pietari ei osoittanut pirtissä minkään olevan vinossa, otti Mossekin rauhallisesti.

                

(kuvan julkaisuun saatu lupa)