Hyvän mielen joulukalenterin 5. luukku: Mene metsään
Pue ulkovaatteet päälle (tähän aikaan vuodesta aika itsestään selvää, eikös vain?) ja lähde metsäretkelle. Eväät ei ole pakolliset, mutta minun mielestä retkellä pitää olla eväät: kuumaa kaakaota ja voileipää. Jos ei tykkää kaakosta, kahvi tai teekin käy.
Tai sitten voi mennä lähilaavulle, paistaa makkaraa ja keittää nokipannukahvit.
Metsässä voi nollata menneen viikon; kiireet ja stressin ja ladata akkuja. Tärkeintä on, että metsässä kulkeminen ei ole suorittamista eikä siellä ole kiire. Ainoana tavoitteena hyvä olo ja hyvä mielii. Katsele ja kuuntele, mielikuvitustakin voi käyttää.
Tiesitkö:
Metsä tekee monella tapaa hyvää. Jo 20 minuuttia metsässä saa
- verenpaineen tasaantumaan
- pulssin laskemaan
- mielialan kohoamaan
- stressin vähenemään
- keskittymiskyvyn paranemaan
En ollut metsässä, postilaatikolla vain kipaisin ja roskat vein mennessäni.
Joulukalenterisukat edistyi muutaman kerroksen verran, tälle päivälle ei montaa kerrosta ollutkaan.
Palapeli jäi tältä päivältä tekemättä, mutta onpa huomiselle enemmän tekemistä ☺️
Yritin lukea lukemattomat blogit ajan tasalle, mutten päässyt vieläkään ihan täysin tähän päivään asti kaikkien kohdalla. Onhan tässä vielä iltaa aikaa.
Poika soitti Mursulle ja minäkin sain puhelimen käteeni. Yllätys yllätys: puhuttiin kirjoista. Sain taas yhden lukuvinkin. En uskaltanut laittaa sitä kirjastoon varaukseen, kun kotona on lukematta neljä ja puoli kirjaa + puolikas lastenkirja ja kirjastosta pitäisi noutaa kaksi kirjaa 🫣
Mursu jo sanoi, että olen kumma tyyppi, kirjahyllyssä kotonakin odottaa lukemista Forsytein taru ja minä kannan kirjastosta luettavaa. Niinpä niin.
Ja jos tuuri käy, Poika tuo 1,5 viikon päästä yhden kappaleen ensimmäisestä kääntämästään kirjasta. Vaatimattomat 516 sivua. Siinä meneekin sitten koko kevät 😄
Pojan kanssa puhuttuani soitin Äidille, että sopiiko tulle riisipuurolle tuolloin 1,5 viikon päästä. Ja yllätys, yllätys: puhuttiin kirjoista!
En tiedä mihin tämän päivän tunnit oikeasti katosivat. Ehkä torkkuihin nojatuolissa. Ajattelinko muka jotain? En tiedä, en tosiaankaan tiedä. Eikä edes ollut vielä vuoden lyhin päivä.
Huomenna uudestaan - hyvää yötä!

Hyvää yötä, oiva ohje, mene metsään!🎄👍🏻lapsena tuli talvella tehtyä isän ja äidin kanssa hiihtoretkiä, repussa oli kuumaa kaakaota ja eväät, voi miten hyvältä maistui/ maistuu leipä ulkona!
VastaaPoistaMinun Muori ja Vaari asuivat tuossa naapurikylässä ja minä kävin sieltä käsin koulua, vanhempani aamuisin ennen töihin menoaan veivät (toivat) minut sinne ja illalla hakivat pois. Joskus sain jäädä yöksi.
PoistaSiellä kiersi metsässä ja pelloilla latu, nimeltään Körrin latu, ei siellä valoja ollut, eikä ollut määrätty kummin päin sitä hiihdetään - jokainen hiihti miten päin halusi lenkin kiertää. En muista koskaan sattuneen onnettomuuksia. Mäen päällä tai mäen alla huudettiin, että tulossa ollaan ja siitä sitten tiedettiin väistää - yleensä sitä laskijaa väistettiin, sillä kun vauhtia oli enemmän.
Koululla oli ns. välituntilatu. Ekaluokkalaiset ehti kiertää sen 1-2 kertaa välitunnin aikana, mitä vanhemmiksi kasvettiin, sitä useammin ja siitä tuli jo kilpailukin kuka ehtii kiertää useammin.
Oli myös pidempi latu, jota 5.-6. -luokkalaiset kiersivät ja joskus myöhästyivät tunniltakin.
Hiihtokilpailuissa en pärjännyt, mutta ei ne olleet mikään kauhistus, kun kilpakumppanit auttoivat, jos satuit mäessä kaatumaan.
Hyvän mielen kalenterissa tuntuu olevan pelkkiä loistavua vinkkejä. Metsään meno kannattaa aina tai jos ei nyt ihan metsään asti menisikään niin jo raikas ulkoilma panee ajatukset järjestykseen .
VastaaPoistaHyvä hyssykkä sentään mikä työ ja ponnistus on ollut tuollaisen kirjan kääntäminen. On se aika poika !
Hyvän mielen kalenteri vaikuttaa tosiaan oikeasti olevan hyvän mielen kalenterilta - pelkkiä hyviä neuvoja ja vinkkejä 😊
PoistaHarmi vain, kun täytyy poimia tekstistä niitä omasta mielestään "parhaita kohtia" kullekin päivälle - muuten en saisi postausta aikaiseksi ollenkaan 😄 Ja täytyyhän teillekin miettimistä jättää..
Täytyy sanoa ihan rehellisesti, että Poika, on siis jo aikuinen mies ja on tuotakin varten opiskellut, niin kyllä minä ylpeä olen tuollaisesta ponnistuksesta. Ja onpa 15-vuotiaan nuoren unelma toteutunut, kun on japanin kielen oppinut noin hyvin, että pystyy kirjoja kääntämään - lisää lienee tulossa 👍