torstai 18. lokakuuta 2018

Virkkaamisesta

Niin kuin tuossa taisin jo kertoa, menossa on taas keskeneräisten käsitöiden valmiiksi saattamisprojekti, jotta voi aloittaa uusia töitä. Siis pitäähän sitä olla tilaa uusille keskeneräisille käsitöille 😜😏

Simpukkahuivi alkaa olla melko lailla valmis, montaa kerrosta ei enää puutu. Sitä virkatessa tuli mieleeni, että millä tavalla te virkkaatte? Siis pidätte virkkuukoukkua kädessä; siihen on eri tyylejä/tapoja.

Pistin AM:n kuvaamaan oman tapani (ihan alun perinhän tämän nimittäin piti muistaakseni olla enimääkseen niin kuin käsityöblogi, mutta olen vähän livennyt aiheesta vuosien varrella 😂)

Mutta minun virkkausotteeni on siis tämä "kynäote" - mikä on sinun?



Olen myöskin vaihtanut pikkuhiljaa virkkuukoukkujani noihin Knit Pron Waves -koukkuihin, jotka tuntuvat kädessä mukavammalle kuin vanhat alumiiniset ja/tai metalliset koukut.
Jos haluat niitä vanhan mallisia koukkuja, niin laita viestiä, katson löytyykö kokoa.

Nyt kutsuu Nukkumatti, hyvää yötä!

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Läksyt tekemättä?

Sunnuntai-ilta ja jotenkin kumman levoton olo. Sanoinkin AM:lle, että on ihan sellainen olo, kuin olisi LÄKSYT TEKEMÄTTÄ.
Mitähän ihmettä olen unohtanut tehdä?

Tuliaiset on hankittu, Äitirakas tulee vielä huomenaamulla hakemaan viimeisiä. Lähtöselvityksen lupasin tehdä aamulla. Sen voi tehdä jo klo 7.00, kai mä siihen aikaan herään ja teen sen, että on tehty ajoissa - menen sitten takaisin nukkumaan.

Lukupiirin kirjaa en enää ehdi lukemaan, tälläkään kertaa. Luultavasti en edes pääse koko Lukupiiriin. Jostain syystä tämän syksyn kirjat eivät nyt ole olleet ollenkaan mun juttuja.

Pyykit olen viikannut kaappiin - ne jotka pesin eilen ja ne jotka ehti olla tuossa ainakin viikon päivät. Ja tiskasinkin eilen, sen vähän tiskin joka oli kertynyt. Meillä kun ei edelleenkään ole sitä tiskikonetta. Tai on. Minä ja AM.

Käsitöitäkin olen tehnyt. Yhdet sormikkaat on puolivälissä. Harjoitamme vaihtotaloutta.

Niiden välissä tein pipon. Sain avustajaltani langan ja "tupsun". Olin päättänyt, etten tee sitä, ennen kuin olen tehnyt keskeneräisiä töitä valmiiksi, mutta koska syksy ja talvi on tulossa, on pipo tarpeellinen  ja tiesin, ettei sen tekemisessä mene kauaa, otin sen puikoille eilen. Tänään on sitten ollut lämmintä lähes 20 astetta, tosin olen siis tehnyt sisähommia...
Tällainen siitä tuli:



Värit ei taaskaan ole ihan kohillaan, kun "unohdin" säätää niitä puhelimella ennen kuin lähetin kuvan sähköpostiin. On siis enempi violetin ja sinisen sävyisiä nuo värit.

Muitakin pöllöjä meille on ilmestynyt, mutta koska ilta on pimenemässä, en enää kuvaa niitä, kuvaan myöhemmin.

Kotitonttu Pietari on jostain syystä ruvennut vähän riehumaan meillä, en oikein tiedä miksi. Yhtenä päivänä kun tultiin kotiin, niin mitäpä näinkään: keittiössä oli sammutuspeite naulakoineen tipahtanut seinästä! Voi Pietari...
No, hyvähän se tietysti on, että oli testannut, kestääkö naulakko sen, että sammutuspeitteen tarvittaessa voi siitä vetää - ei olisi voinut, mutta, että tuolla tavalla. Soo soo.

Tämä bloggerikin jotain kiukuttelee - tai sitten se on tämä mun kone ylipäätään. Saisi se Poika tulla käymään ja katsoa tätä härpäkettä, onko tässä kaikki systeemit kunnossa.  Jotain tallentamisesta tää sanoo, että tapahtui virhe ja sitten se häviää hetken päästä. Näistä ymmärrä kukaan. 

Että semmoista. Minä rupean miettimään, että mitä ihmettä ne on ne läksyt, jotka multa on tekemättä....

perjantai 12. lokakuuta 2018

Satumaassa

Eksyin eräänä päivänä ihan selvään Satumaailmaan. Joku oli jo tullut sinne retkelle polkupyörällä, eväät repussaan ja kaikelta varalta lyhty mukanaan, jos sattuu tulemaan pimeä, ennen kuin malttaa lähteä pois.








Pihalla asui selvästikin ainakin menninkäisiä, kärpässienistä päätellen. Arkoja ne ovat, kun ei niitä koskaan näe, mutta hienoja koteja ne osaavat rakentaa.








Saku Sammakko on tainnut olla kosiomatkalla, mutta kun Hillevi Hiiri antoi rukkaset ja otti Hepokatti-Heikin, otti Saku uuden morsiamen ja kantoi sen hellästi sylissään kotilammelle. Matkalla pysähtyivät lepäämään kanervan varjoon kivikasalla.



  

Satumaan puussa voi kasvaa ihan mitä vaan - vain mielikuvitus on rajana 😊 Puun juurella on tonttuja - ja niitä voi löytyä puustakin, kun oikein tarkkana. Tai vaikka sähkötolpasta. Mihinkähän se on menossa?






Pöllöjä, liskoja, sammakoita, keijuja - ette arvaakaan mitä kaikkea Satumaasta löytyy! 


 Höh. No niitä pöllöjä sieltä löytyy ainakin 😂😂😂💗💗💗





torstai 11. lokakuuta 2018

Loppuvuoden haasteet 2018 - päivä 17

Tavaroiden poisto jatkuu, vaikka jälkijunassa tulenkin. Te kaikki muut olette vissiin päässeet jo projektin loppuun, ja ihan kunnialla? 

Muhun on iskenyt jonkinlainen syys-laiskimus - edelliseen päivitykseen viitateen liittyy Riesaan ja kaikkeen mahdolliseen mitä se vaan voi tuoda mukanaan. Vaikka kuinka yritän olla reipas ja raahata itseäni tuosta ovesta ulos, niin ainoa mihin tunnun kykevän, on raahautuminen sänky-sohva-sänky-sohva -väli. Ärrrrrsyttää. 
No, huomenna on pakko raahautua sinne optikolle kuuntelemaan, että paljonko niille kehyksille jääkään sitten hintaa, kun niihin vielä laitetaan linssit. Odotan innolla, että saan esitellä ne lasit teille, sillä nämä vanhat on oikeastaan aika "tylsät" - kun kyse on minusta 😉 Ihan kivat nämäkin on, joskus on hyvä olla jotain hillittyä, vai mitä? 

Tämmöiset siistit ja hillityt lasit on nyt. Kaksitehot. Ikä tekee tehtävänsä. Huokaus. 

Nämäkin voi varmaan sitten "loppukuusta" laittaa poistettavien listalle? Tai ne näitä edeltävät? Tai sitä edeltävät, nekin taitaa vielä olla jossain jemmassa... 









Mutta varsinainen poistettavien lista on seuraavanlainen:

1.-2. - kahdet ulkoiluhousut saivat uuden kodin, kolmannet odottaa vielä päätöstä, joten niitä ei lasketa
3. - rikkinäinen pieni kylmälaukku ja jotain pientä härpäkettä lähti roskiin
4. - istuinpehmuste, käytin kajakissa. Istuinpehmusteita ja -lämmikkeitä löytyi kaapista NELJÄ...
5.-6. - kahdet melonta-/uintitossut

7. - vedenpitävät säärystimet, esim. kosteassa metsässä kulkemiseen. KÄYTTÄMÄTTÖMÄT.

Nämä olen ostanut silloin kun veri ja mieli veti enemmänkin metsään, mutta kun pohkeet ovat niin paksut, niin nämäpä ei menneetkään mulle 😔 Kätevät ovat; on remmi kengän alle ja vielä pieni koukku jolla säärystimet saa edestä kiinni vaikkapa vaelluskengän nauhoihin - pysyy siis varmasti paikallaan.
Ei haittaa aamukaste eikä sateen jälkeinen kostea metsä, ei kastu housunlahkeet näiden kanssa. 
(Oliko tarpeeksi hyvä myyntipuhe?)





8. - sininen pikkureppu 
Reppuun mahtuu just päivän eväät ja tarpeelliset tavarat (jos ei oo kovin suuriruokainen 😉😉 - voin antaa tarkempia mittoja, jos joku on kiinnostunut tästä). 
 
 

Ja vielä retkeilijälle 

9. - lusikka-haarukka- (veitsi) hässäkkä


10. - vaaleanpunainen parkkikiekko meni roskiin, se kun on ajoluvattomalle tarpeeton..





11.-16. Kerman Saven Heinä -mukeja 6 kpl
17. Kerman Saven Heinä kermakko



Tämmöisiä tarpeettomia tavaroita tälle 17. päivälle. 
"Retkeilytarvikekaappi" on nyt siivottu, lopputuloksena mm. se, että AM sai oman kuivasäkkinsä takaisin. Olen pitänyt sitä monta vuotta, kuljettaen siinä makuupussiani niillä muutamilla reissuilla, joilla makuupussia on tarvittu. 
Nyt löytyi omistakin tavaroita tarpeeksi iso kuivasäkki, johon sain makuupussini ahdettua ja AM sai omansa, A-nopiltaan (siis Äitirakkaaltani) lahjaksi saamansa säkin vuosien jälkeen takaisin. Kaikenlaista muutakin "unohdettua" kaapin muovilaatikoista löytyi, kuten neljä rullaa vessapaperia. Retkellä pitää aina olla vessapaperia! 
Nyt tiedän, että jos kotona loppuu vessapaperi, voin hätätapauksessa lainata sitä retkeilytarvikkeista. Tai jos curry tai paprikajauhe loppuu, niin niitäkin löytyy... 

Kaappien siivoaminen on oikeastaan hauskaa ja mielenkiintoista, vai mitä? Tekee löytöjä, löytää paljon sellaista tavaraa, jonka olemassa olosta ei ollut enää hajuakaan 😂😂

tiistai 9. lokakuuta 2018

Kirjoneule nurinpäin ja vähän muuta höpinää

Viime päivityksessä esittelin keväällä/kevättalvella tekemäni pöllölapaset ja kerroin myös, että tein ne kokeilemalla kirjoneuleen neulomista nurjalta puolelta. Se oli helppoa, vaikka luulin sen olevan vaikeaa ja superplussaa siinä oli se, että langanjuoksut eivät kiristä samalla tavalla kuin oikealta neulomalla.

Neulominen tapahtuu ihan samalla tavalla kuin neuloisi oikealta puolelta: työ vain käännetään nurin päin ja jatketaan neulomista. Langanjuoksuja on helpompi kontrolloida, kun neuloo nurjalta.
Tästä linkistä voi käydä katsomassa ohjetta ja neuvoa tarkemmin (sillä alkoitatko sukan teon varpaista vai varresta, ei ole merkitystä)

http://kotikuusenalla.blogspot.com/2015/10/muutama-sananen-kirjoneuleen-tekemisesta.html


Eilen olin meidän Epilepsiayhdistyksen puheenjohtajan kanssa sairaalalla... no tarkoitus oli esitellä eri yhdistysten toimintaa yms. mutta ei se nyt ollut ihan sellaista kuin odotimme.
Tilaisuuden loputtua kävimme kuitenkin "meidän" osastolla eli neurologian osastolla viemässä sinne lukemista ja samalla sitten kysäisin, mahtaisiko minua aika paljonkin hoitanut mieshoitaja - ainoa jonka nimen muistan - olla paikalla ja ehtisikö hän tulla tapaamaan. Ja kyllä vain, hän oli paikalla ja tuli tervehtimään  ja todellakin olin tehnyt silloin kuusi vuotta sitten osaston toisella puolella vaikutuksen, sillä hän muisti mut vielä - tuli ovesta, otti ja halasi 😍

Sairaalalta lähdettyä käytiin kaupungissa syömässä ja kun lopulta olin lähdössä kotiin, oli bussin lähtöön n. 10 min. Ehtisin vielä käydä hakemassa purkin kahvimaitoa... Voi ei, kaikilla kassoilla olevilla on paljon ostoksia 😔 No ei kun kysymään, voisinko etuilla yhden maitopurkkini kanssa, kun rahatkin oli jo kädessä. Ja kun nätisti pyysin, niin ystävällinen nuori nainen päästi edelleen 💗
Hänen ansiostaan ehdin juuri bussiin - muuten olisin joutunut odottamaan tihkusateessa seuraavaa bussia melkein puoli tuntia. Tai no olinhan kaupassa jo valmiina, mutta odottaminen on tylsää - varsinkin kun olin ollut koko päivän reissussa. Olin niin iloinen, että maailmassa on vielä ystävällisiä ihmisiä!

Näen nykyään paljon unia, mutta en enää herättyäni yleensä muista niitä. Johtunee noista lääkkeistä (lääkitystä muuten taas perjantaina rukattiin..) Tänä aamuna kuitenkin muistin uneni ja koska mulla oli aika työfysioterapeutille tuosta selästä, niin päätin kokeilla, pitääkö uni paikkansa... Kyse oli oli nimittäin silmälaseista 👓 Näin unta, että vakio-optikollani oli mulle silmälasikehykset 27 eurolla!
Ja koska optikko on siinä työterveyttä vastapäätä, niin päätin mennä kysymään, kuinka on, mahtaisiko siellä olla edullisia kehyksiä..
Oma optikkoni oli varattuna, mutta etsin kehyksiä toisen kanssa sillä aikaa, hän oli juuri laitellut kehyksiä tarjoushyllyyn ja sieltä itse asiassa löytyi aika vinkeät kehykset... Ja kun olen käynyt näöntarkastuksessa ja on katsottu minkälaiset linssit oikein pitää tehdä jne jne, niin voi olla, että kehysten hinnaksi ei loppujen lopuksi jää kuin se 27 euroa, ne ei nimittäin tainneet olla tarjouksessa kuin siinä 50 euron paikkeilla 😂😂

Tämmöistä tohellusta.
Nyt lähden käsityökerhoon jatkamaan simpukkahuivin virkkaamista. Kyllä sekin joskus valmistuu.


perjantai 5. lokakuuta 2018

Löysin piilosta pöllölapaset

Yritän TAAS saada jotain keskeneräistä valmiiksi ja kaivelin esiin simpukkahuivin ja virkkuukoukun. Niiden alta löytyi valmiiksi neulotut, mutta päättelemättä jääneet lapaset viime talvelta/keväältä. Otin itseäni niskasta kiinni ja päättelin ne ja höyrytin ne.

Tähän liittyy myös se kastemekko ja sen kirjailu. Yritän venyttää sen tekemistä... Mutta... Olen luvannut itselleni, että tuo pöydällä oleva pipolanka ei muutu pipoksi, ennen kuin kastemekko on valmis. Keskeneräisiä voi toki tehdä tässä välissä, kun jollain koettaa saada mielestä pois harmitusta siitä, että ei osaa kunnolla kirjailla. Siitä ei oikeasti tule nätti. Ristipistoilla olisin saanut sen onnistumaan, mutta ei noin.... 

Simpukkahuivin alta löytyi nämä lapaset, joista olen kyllä aikalailla ylpeä, vaikka itse sanonkin.... Nämä oli ne lapaset, jotka neulottiin nurjalta puolelta. Ideana oli se, että nurjalta puolelta neuloessa langankierrot eivät jää kiristämään samalla tavalla kuin oikealta neulottaessa. Neulominen on yhtä helppoa, koska ohjetta seurataan ja neule neulotaan ihan samalla tavalla kuin oikealta puoleltakin neulottaessa. 


Näistä(kin) tuli yhdet lempparilapasista - kohta täytyy ruveta pitämään käsineitä myös yöllä, kun on niin paljon lempparikäsineitä, ettei kaikkia ehdi pitämään 😃 Nämä on onneksi ohuehkot, niin ovat juuri tämän ajan lapaset:
Novitan Venla -lanka,  75 % villa ja 25 % polyamidi.  Zingin puikot 2.5 mm.

Mutta se pipolanka. Sain sen avustajalta-ystävältäni lahjaksi ja se todella polttelee tuossa pöydällä. Kastemekosta puuttuu vielä yksi nimi kolmesta ja syntymäaika. *huokaus* 
Katsokaa nyt tätä ihanuutta:







torstai 4. lokakuuta 2018

Loppuvuoden haasteet 2018 - päivä 16

No niin, poistettuja tavaroita on taas saatu kasaan, osa on jo lähtenyt etiäpäin tai on lähdössä (roskikseen/kierrätykseen). Tämän jälkeen jää vielä 13 päivää. Multa on kummasti jo hävinnyt tavaraa - astioita joita olisin laittanut tähän projektiin, mutta en löydä niitä enää mistään. Olenkohan antanut ne jollekin joskus aikaisemmin. En ymmärrä. Tai sitten ne on yläkaapissa ja sinne en yksin kiipeä. Tai kiipeä ollenkaan. Se on AM:n hommaa. 

Enkä varsinkaan nyt, kun Riesa on kiusannut koko 1,5 viikkoa - pelottelee: tulen, en tule, tulen. Ärsyttävä. Tulis sitten kunnolla ja jättäis rauhaan. Soitin tänään epihoitajalle ja hän jätti tiedot mun oman lääkärin sijaiselle. Sanoi, että ko. lääkäri on kovin perusteellinen ja haluaa varmasti tutustua mun tapaukseen tarkasti ennen mitään päätöksiä yms. Tuli kyllä aika turvallinen olo - muutenkin kun tunnen olevani turvallisissa käsissä tuolla omassa sairaalassa. Niin kuin olin Kuopiossakin.

Tämähän ei nyt siis liittynyt millään tavalla tähän tavaroiden hävittämiseen, mutta koska aina pitää olla selitys sille, miksi on jättänyt jotain tekemättä, niin tuossa selitys.

Mutta kiertoon on lähtenyt:

1.  3D askartelukuvia
2.  valokuva-albumi (tyhjä, valokuvat ei kuulu "hintaan)
3.  purkillinen pääsiäismunista saatuja pikkuleluja (nämä lähti mummun mukaan, osa taitaa piiloutua mummun matkalaukkuun 😉)
4. "paljasjalkatossut" roskiin (pohjat kuluneet)
5.  pahvitarjotin; tästä voi itse koristella sellaisen tarjottimen kuin haluaa: piirtää, maalata tms
6.  askarteluhuopaa (ruskea, vihreä, punainen)
7.  kuviollista askartelukartonkia
8.  piippurasseja askarteluun (vaaleanpunainen, vihreä)
9. 3 kpl neulottuja kaulaliinoja

10. - 12. neulottuja kaulaliinoja
(tummemman ja vaalean ruskeat huivit ovat n. suoria huivia)
Punainen huivi on sen verran "lyhyt", ettei sitä saa pyöräytettyä kahteen kertaan ainakaan aikuisen pään yli, vaan on jätettävä kaulaan kuvan tavalla.




13.  mustat matalakorkoiset sandaalit koko 40
Kantalaput kuluneet, mutta muuten siistissä kunnossa.





14. valkoiset matalat sandaalit koko 40
Lähes käyttämättömät, ainakin pohjan perusteella.
Tykkäisin kyllä, mutta kun mun jalka on niin leveä ja paksu, että ahistaa.

15.  musta, ohut neulepipo "energiaa!" 
Käyttämätön.



16. Ja viimeisenä hyvin palvellut vanha vedenkeitin, joka viedään jollain kauppareissulla johonkin kodinkoneliikkeeseen kierrätettäväksi.

Siinä oli 16. päivän saldo. Vielä riittää.....