Itse asiassa on.
Hyvän mielen joulukalenterin luukku 4: Siivoa yksi asia kodissasi.
Muistutettiin Marttojen vanhasta tutusta ohjeesta, jossa he kehottavat siivoamaan kaapit jouluksi vain, jos niissä aikoo viettää joulunsa. Ihan hyvä ohje. Ja sekin, mitä joulukalenterissa sanotaan, ettei joulukuussa kannata näännyttää itseään suursiivouksella, ellei siivous ole itselle juuri se tärkeä ja mielekäs tapa valmistautua juhlaan, on totta.
Mutta jos siivoamisella saa joulumielen - silläkin uhalla, että kaadut illalla sänkyyn kuin räsynukke ja myös perhe joutuu = saa osallistua siivoamiseen, niin miksi ei?
Kuinka monella tavallisesti on kesäkengät vielä tähän aikaan esillä ja talvikengät pakattuina kesäsäilössä? Meillä sandaalit ja kesäkengät vaihtoivat paikkaa talvikenkien kanssa ensimmäisen lumisateen myötä, kun luultiin talven tulevan.
Mutta luukun ohje/neuvo: siivoa yksi asia kodissasi on oiva ohje. Siivoa yksi hylly, lehti, huone kerrallaan. Vie tyhjät pullot tai paristot kauppaan seuraavalla kauppareissulla.
Älä mieti mitä on tekemättä, vaan sitä ole iloinen ja hyvilläsi siitä mitä juuri teit - olkoon se vaikka kahvin- tai vedenkeittimen puhdistus sitruunahapolla.
Minun mummuni opettivat: "Tuo tullessass, vie mennessäs, tiä siällä ollessas"
Ja mitäkö tein tänään? Ei, en aio istua jouluna kirjahyllyssä, mutta tein sen mitä on pitänyt tehdä pitkän aikaa: PYYHIN PÖLYT. Huomenna otan lasihyllyn ja puhdistan kaikki lasit ja pyyhin pölyt siitäkin hyllystä.
Varoitus:
Paasaus alkaa:
Katsoin Ilta-Sanomista tulevien Itsenäisyyspäivän juhlien oletettavasti ainakin nimeltään mykistävintä pukua, jonka suunnitteluun idea ja ajatus on lähtenyt vulvasta.
Tässä kohtaa saatte ajatella minusta ihan mitä tahdotte, mutta a) huumorintajuni ei riitä (sitä ei varmaan odotettukaan) b) ymmärrykseni ei riitä (sitä ehkä odotetaan).
Kyseessä on Tasavallan Presidentin järjestämä juhla, jonka tarkoitus käsittääkseni on juhlistaa maamme itsenäisyyttä. Tilaisuuden pukukoodi on juhlava: kutsukortissa kehotetaan pukeutumaan frakkiin ja juhlapukuun. Miehillä frakin voi korvata tumma puku, naisilla juhlapuku etiketin mukaisesti tarkoittaa täyspitkää, juhlavasta materiaalista valmistettua leninkiä arvokoruin.
Miksi, oi miksi noinkin arvokasta tilaisuutta ei voi kunnioittaa vaan pitää ottaa kantaa - miksi joka paikassa pitää ottaa kantaa?
Muistatteko Veltto Virtasen ja Juicen? Molemmat olisi voinut käännyttää ovelta ja kehottaa jatkamaan juhlia vaikka lähimmässä baarissa.
Sori, olen nipo. Pyyhin tänään pölyt isovanhempieni kihlajaiskuvasta ja kiitin mielessäni heitä kaikesta siitä mitä minulla tänään on. Siitäkin, että vaari pudotti tiiliskiven päähäni 🥰
Paasaus päättyy.
Palapeli ja joulukalenteri sukat edistyivät:
Sukkien kuviosta ei oikein saa selvää, mutta älkää välittäkö, ei siitä saa tuosta sukasta tänään muutenkaan. Ohjeessa kuvio on selkeä ja luulen tietäväni miten se huomenna jatkuu.
Paasasit ihan asiaa ! Katsoin lasten itsenäisyyspäivän juhlaa ja oli oikein mielissäni että lapset oli puettu juhlaan siististi ja juhlavasti. Sieltä se alkaa.Tapojen kunnioitus. Enää ei tosin pukeuduta juhliinkaan kuten ennen mutta osa juhlan tunnelmasta tulee siitä kun vieraat on nähneet vähän vaivaa pukeutumisen suhteen.
VastaaPoistaLinnan juhlissa PITÄÄ pukeutua hyvin ja ja arvokkaasti ja jättää ne syvään uurretut ja pintaa paljastavat ja muutkin kummallisuudet muihin pippaloihin.
Olen ihan samaa mieltä! Mutta kai se on vuosi vuodelta tärkeämpää pukeutua erikoisempaan pukuun kuin muut. Onneksi ne harvat tutut jotka Linnan juhliin kutsun ovat saaneet, ovat osanneet pukeutua - ei ole tarvinnut kotisohvalla hävetä 😉
PoistaMinua kaihertaa vieläkin, ja varmaan omaan loppuuni saakka isäni siunaustilaisuus. Isälle hautajaiset oli tilaisuus johon pukeuduttiin ja joissa käyttäydyttiin asiallisesti, myös lapset. Isäni siunaustilaisuuteen serkkuni tuli kappeliin hihattomassa mekossa, ilman mitään huivia tms. olkapäät paljaina. Surusta huolimatta mielessä kävi ajatus, mitä isäni olisi siitä ajatellut - minut, aikuisen tyttärensä, olisi vastaavassa tilanteessa varmaan komentanut ulos.
Olen myös muuten elämässäni toteuttanut tuota mummuni (isäni äidin) opetusta: "vie mennessäs, tuo tullessas, siivoa ohimennessäs" - loppu vain erilainen, mutta idea sama. MUTTA kilppariongelmien tuomat muistihäiriöt lähimuistin toimintaan "rikkoi" tämän, ja se ON ottanut itselle tosi koville. Nyt tähän alkaa jo olla tottunut, ja osaa ottaa huumorilla, kun jatkuvasti seisoo jossain, että piti tehdä jotain, muttei muista mitä - tai unohtaa tärkeiden asioiden/ ihmisten nimet (nimissä olen kyllä aina ollut huono, mutta olen sentään läheiset muistanut, eläinten nimet parhaiten). Ja joskus hämmästyttää, miten tämä "tarttuu" läheisiin, kun yhdessä yritetään joskus etsiä jotain tiettyä sanaa, minkä kaikki kyllä tietää, muttei vain millään tule mieleen. Selitetään sitten laajemmin, että asia tulee silti ymmärretyksi. Usein tulee päiviä, jolloin huomaan, etten ole saanut kuin sotkua aikaiseksi, kun "vien mennessäni", jätän sen kesken "siivotakseni", unohdan mitä olen ollut viemässä, jatkan "siivoamista", ja lopulta kaikki jää puolitiehen. Koko päivän voin puuhailla jotain, mutta mitään en saa loppuun. :( Jostain kumman syystä mulla on tärkeinä aikoina listat, mitä seuraan, ja teen YHTÄ asiaa kerrallaan, niin saan ne päätökseenkin. ;)
VastaaPoistaEn ole enää vuosiin seurannut linnan juhlia, juurikin sen vuoksi, että se on muuttunut joksikin "muoti-/ kannanotto"tilaisuudeksi. Kyllä se edelleen taustalla telkassa menee, kun kotona ollaan, mutta ei tule katsotuksi.
Sama juttu Minz - minulla epilepsian ja sen lääkityksen mukanaan tuomat muistiongelmat saavat välillä jumittumaan; "mitäs minun pitikään.." Tai juurikin joku sana on hukassa, vaikkapa tässä kirjoittaessa. Tarkoituksella en blogia kirjoittaessa kysy Mursulta kovin helposti apua, vaan mietin ja koetan muistella oikeaa sanaa - kyllä se sieltä yleensä mieleen muistuu kun tarpeeksi miettii.
PoistaJa muistia treenaan mm. Ylen Sanapyramidilla ja Ilta-Sanomien Neloset -sanapelillä. Ne on nopeat tehdä, mutta herättävät aamulla mukavasti ennen aamupalaa. Mursun kanssa toinen toisiamme jelpataan, jos ei toinen hoksaa.
Meilläkin Linnan juhlat on enemmän sellaisena taustahälynä, jos ei ole mitään muuta.
En harrasta minäkään suursiivousta jouluksi tai juhannukseksi. Mutta jos innostun yhtään, niin siinä voi käydä se sama tuttu, mistä olen lukenut ja itsekin kokenut.
VastaaPoistaKun siivoan vaikkapa keittiön pöydän, enkä aajttelekaan sen enempää, mutta kun katson siistiä pöytää, tuntuu, että tiskipöytäkin pitäisi jynssätä ja sitten hella näyttää ikävälle. Jospa siistaan nekin. Oi.mutta sitten näen lattiallakin jotain ylimääräistä, jospa luutuan ja vaihadankin ne viikolla hankkimani uudet matot, kun on satanut uuden lumen.
Nyt näyttää hyvältä, eikä pitänyt siivota muuta, kuin keittiön pöytä.
Pressan kutsuja, siis ninku itsenäissypäivän juhlia en kattele. Kudon sukkia, ajattelin seuraavaksi tehdä Lumipöllösukat!
Lumipöllösukat! Ne kuulostaa just niin ihanilta kuin niistä takuulla tuleekin! Lumipöllösukat ❤️ Se on sananakin ihana!
PoistaSiivotessa käy usein juuri noin: vien tämän paikalleen. Ai jaa ton voisi tässä samalla siivota. Niin ja noikin voisi järjestää kun nyt olen tässä. Ja hups, tulipas siivottua koko eteisen vaatenaulakko ja sukkalaatikosta heitettyä puolet sukista roskikseen (niissä oli pieniä reikiä ja siellä oli kauheasti parittomia sukkia.. 😉😉). Ja samalla kun käy ulkona ravistamassa sen pienen maton, voi vaikka tehdä lumityötkin, ennen kuin sataa enemmän lunta, ei ole sitten niin raskasta...