Pöllönkulman elämää 13. joulukuuta

Pöllönkulman jouluvalmistelut ovat alkaneet:  yksi ja ainoa joulukortti tipahti tänään postilaatikkoon postihenkilön perille kuljetettavaksi. Muistan, kun kortteja tuli ennen pitkin joulukuuta niin, että niitä oli jouluna oli melkoinen nippu. 
Joulukorttien lähettämisperinteen voisi muuten herätellä uudelleen henkiin, mutta moni on varmaan kanssani samaa mieltä, että eräs nimeltä mainitsematon palveluyritys on tehnyt siitä aika monelle lähes mahdotonta. Se siitä, olen korttini lähettänyt. 

Lisäksi kävimme hakemassa tänään joulukalat. Ostimme samalla yhden fileen myös Äidille ja Tunturiruipelolle. Päiväystä kyllä riittää, mutta olen varoittanut, etten voi luvata säilyykö se jouluun 😉 Tai edes ensi viikkoon, jolloin se on tarkoitus toimittaa perille. Jääkaappimme on vähän huono. Se on vanha ja falskaa, varsinkin jos siellä on kalaa... 

Kävin aamusta Tohtori-Sedällä. Hän haastatteli minua, kuunteli keuhkoja (kai), katseli suurilla silmillään ja sanoi hänkin, ettei hän löydä minusta mitään pahaa 💞 Gastroskopia kuuluu hänen mukaan sarjaan "once in a lifetime" ja koska viimeksi ei ole mitään löytynyt, ei sitä ole syytä tehdä uudestaan, vaan minulle kuurina määrättyjä lääkkeitä voin tästedes syödä ihan  säännöllisesti, kun ne kerran auttavat. Labraan mars ja jos verikokeista ei löydy matoja, rouva on huoleton (ja laihduttaa... mistä hän kyllä sanoi, että eihän se helppoa ole - pisteet hänelle).

Tämmöistä. Joulukalenteripalapelin tein EILEN ajan tasalle, tänään on kaikki tekemättä. Palapeli näyttää tältä:

Ja sitten:

Hyvän mielen joulukalenteri luukku 11: paras joulumuisto 
Muistatko mikä lapsuuden jouluissa oli parasta? Toistuivatko joulun perinteet joka vuosi samanlaisina? Hankkiko isä kuusen, tekikö äiti joululaatikoita, olivatko aaton tunnit tuskallisen pitkiä? Miltä joulu näytti, tuoksui tai kuulosti?
Palauta mieleesi jokin hyvää mieltä tuova muisto lapsuuden jouluista ja kirjoita se paperille tai koneelle - tai someen ja jakaa ystäville sekä innostaa heitä tekemään samoin.
Tai jakaisitko muiston kirjeenä vaikka läheisillesi?

****
Lapsuuden joulut toistuivat pitkälti saman laisina: kotona käytiin saunassa, syötiin, jaettiin lahjat ja sen jälkeen lähdettiin muutaman kilometrin päähän mummolaan jossa sama toistui - siellä vain oli enemmän väkeä ja sinne tuli Joulupukki. 
En koskaan lapsena ymmärtänyt, miksi mummon piti juuri jouluaattoiltana lähteä käymään naapurissa, mitä niin tärkeätä asiaa hänellä oli naapurin mammalle juuri silloin. Mummo ei koskaan nähnyt Joulupukkia 😊

Yksi muisto lapsuuden joulusta liittyy meidän Api -koiraan ja naapurin kissaan. Olen kyllä ruvennut epäilemään muistoani, koska Äitikään ei sellaista muista, mutta kerron kuitenkin. 
Äiti oli ottanut kinkun pois uunista ja nostanut sen rapulla olevan lipaston päälle jäähtymään siksi aikaa kun käymme saunassa. Apille luettiin madon luvut, ettei siihen kosketa - Api oli fiksu koira 🥰  Yhtäkkiä saunassa istuessamme ulkoa alkoi kuulua hirveä meteli ja juoksimme tietenkin kaikki katsomaan mistä on kyse. Näimme kun naapurin kissa hyppäsi juuri lipaston päältä kinkun kimpussa ja Api puolusti kinkkua - se ei ollut koskenut siihen kirsullaankaan.
Kiitokseksi vahtimisesta se sai kinkusta paksun siivun ❤️

Tuoreempi muisto onkin sitten minun ja Mursun ensimmäinen yhteinen joulu. Olimme käyneet ensin mummulla ja sitten menimme toiseen mummolaan. Mummo kattoi pöydän täyteen herkkuja, ihan vain meitä varten ja me jäimme syömään kun mummo katosi. Yhtäkkiä eteisestä alkoi kuulua kauheaa pauketta ja kolinaa ja meteliä. Mursu kysyi säikähtäen "mikä tuo on" ja samalla kun minä vastasin rauhallisesti "Joulupukki" ovi aukeni ja sisään astui 150 cm pitkä (lyhyt) harmaaseen turkkiin ja vanhaan karvalakkiin ja partaan pukeutunut mummoni 🥰 Mursu säikähti Joulupukkia ihan oikeasti, aikuinen, iso mies, ja siitä välillä häntä kiusaan, vieläkin. 

🧑‍🎄🧑‍🎄🧑‍🎄🧑‍🎄🧑‍🎄🧑‍🎄

Hyvän mielen joulukalenteri luukku 12: tee jotakin hauskaa 
Vielä ehtii, yritän olla nopea: Tänään on aika tehdä jotain hullunkurista ja hauskaa - ja jos et enää tänään ehdi, niin hoida homma huomenna, jookos?
Laita lempilaulusi soimaan ja pidä jamit kotona, kulje koko päivä pyjamassa tai vaatteet nurin perin  tai syö aamupalaksi jäätelöä. Jos kaipaat päiväunia, nuku ne (vieläkin ehtii 😉)
tai jos kesämekkosi kaipaa tuuletusta, kaiva se kaapista ja pue päällesi.

******
Kotitöistäkin voi tehdä hauskaa yllä mainituin tavoin - musiikki soimaan ja tanssimaan imurin kanssa. Pylly pyörimään musiikin ja pölyhuiskan tahtiin. 
Mattopiiskalla voi heilutella naapureille maton tomuttamisen välissä - hyvä mieli leviää yllättävän nopeasti. 
Tai...tee kuten minä: istu läppärin kanssa sohvalle ja kirjoita tarina, tai runo. Ei, en minäkään osannut, mutta kun kerran kirjoitan blogia, niin järjestyyhän ne kirjaimet - siitä ne on lähteneet. Toinen tykkää toinen ei, mutta sinä kirjoitit, kirjoitat toisen ja kolmannenkin.
Tai olisiko maalaaminen enemmän sinun juttusi? Ruualla ei saisi leikkiä, mutta voisiko sinapilla ja ketsupilla maalata 🤔😉

🧑‍🎄🧑‍🎄🧑‍🎄🧑‍🎄🧑‍🎄🧑‍🎄

Hyvän mielen joulukalenteri luukku 13: Nauti kynttilänvalosta
Valkoisiin pukeutunut Lucia-neito tuo perinteen mukaan valoa tähän joulukuun päivään. Elämän vuoden pimeintä aikaa ja päivä lyhimmillään Voi tuntua, ettei valoisaa aikaa oikeastaan edes huomaa - varsinkin jos tekee työtä, jonka takia on keskipäivän sisällä.
Sytytä tänään kynttilä tuomaan valoa kotiisi. Kynttilä voi valaista lyhdyssä, tuikuille tarkoitetussa astiassa tai monena tunnelmallisena katseenvangitsijana olohuoneessa.