Loppuvuoden haasteet 2018 - päivät 6 ja 7 ja 8

Olen (taas..) vähän jäljessä tässä haastepäivityksessä. nyt saatte lukea kuvapläjäyksen ja selvityksiä. Kun taas muistaisin mitä näinä muutamina päivinä olen ollut tekemättä. Hmm...

Noh. Minimalismihaasteen ja Iloa elämään haasteen yhdistin 6.9.  Jälkimmäinen on vähän kesken, mutta hoidan sen loppuun tänään. Molemmat liittyvät tähän:

Lähetän 6 (kuusi) kirjepaperi ja -kuori settiä kummitytölleni. Mukaan kirjoitan kirjeen, jonka uskon ilahduttavan häntä pitkästä aikaa. Toivon, että nuo kirjepaperit ilahduttavat häntä myös. 

Aasi-lasille muuten löytyi uusi koti, hyvä niin. 

Torstaina AM lähti A-nopille - siis sinne tyhjään kotiin. Olipa kuulkaa outoa olla yksin kotona, kun en ole ollut yksin kotona kuuteen vuoteen 😲 Siis olen toki ollut päiväsaikaan, kun AM on ollut tapaamassa ystäviään ja kaupassa, mutta iltaa ja yötä. Tai tarkemmin sanottuna neljään vuoteen, sen jälkeen kun hän jäi töistä pois. Olinhan toki illat ja yöt yksin silloin kun hän oli yövuorossa, mutta nyt se oli erilaista. Niin sitä on tottunut, että toinen on lähellä koko ajan - tai jos olet itse reissussa, niin silloin on aina joku muu lähellä. 

Perjantaina, 7.9. olin päätynyt laittamaan kiertoon tällaiset tavarat: 

Kiertoon lähtee punainen puuvilla-anorakki (ihan käyttökelpoinen, mutta kun erilaisia ulkoilutakkeja on enemmän kuin tarpeeksi), musta keinonahkainen käsilaukku (ne laukut....), kahdet korkokengät: vaaleat satiiniset ja mustat - ei ole musta enää korkokenkien käyttäjäksi, vaalea neulepipo ja musta Goofy -fleecepipo, korvilla tietenkin 😜- hassuja päähineitä riittää ilmankin. Ja vielä ilmalla täytettävä "donitsi" tms. jolla voi laskea mäkeä talvella.

Vaalean pipon laitoin menemään löytöeläintalolle, ehkä he löytävät siellä sille käyttöä? Muut ovat varmastikin ihan käyttökelpoista tavaraa. 

Vaan kuinkas sitten kävikään... Ystäväni käsityö- ja muutenkin "kirjastopiireistä" laittoi viestiä, että hänellä olisi mulle kirjontahommia. Ajattelin, että hän pyytäisi tekemään jotain ja odotin jännityksellä, mitä tuleman pitää. Hän ehdotti tapaamista meidän pihakeinussa ja niin teimme. Ja hänpä toi tullessaan mulle "pannaanko pieneen pussiin" -pussillisen kirjontalankoja ja aidakangasta, mm. kahdet eri tarjotinkannattimet. Ja pari ohjelehtistä. Että se siitä mun tavaroiden vähentämisestä 😂😂  Mutta harmi kun siitä ei saa kuvaa: yksi lankatokka on sellainen mitä en ole ikinä nähnyt missään. Vaalea/valkoinen lanka joka hohtaa pimeässä! Kaikkea ne! 

Tälle päivälle, lauantaille 8.9. poistettavaksi päätyi joskus aikanaan seinälläkin olleet vaihtokehykset, 8 kpl sekä 1 kpl kovakantisia ruutuvihkoja/-kirjoja. Tätä ruutuvihkoa käyn tarjoamassa meidän epiyhdistykselle ns. päivystysvihkoksi. Meillä kun noita muistikirjoja on, niin tämmöinen perusruutuvihko saa uuden hyvän kodin, kun sitä tarvitaan:

AM tuli tänä aamuna kotiin, nyt on taas "tuttua ja turvallista".


Tuli muuten tuossa mieleen se taannoinen "keuhkojen tuuletus" -tapaus. En muista olenko siitä mitä kertonut sen jälkeen? Mehän lähdettiin täältä silloin maalla pakoon koko kaupungin hulinaa, kun oli se Cheekin päätöskonserttikin.
No, täällä meilläkin oli ollut melkoiset tsembalot: naapurin hulivilipoika kavereineen oli haettu virkavallan toimesta toiseen majoitukseen. Väkeä kun oli siellä sen verran, niin olivat käyneet peräti pariin kertaan. 
Me tehtiin valitus, pari valitusta oli tehty jo aiemmin ja nyt hänellä on kuun loppuun aikaa asua tuossa seinän takana. Nyt on suht hiljaista, liikennettä siellä on koko ajan ja koko kaveriporukka tuntuu olevan varuillaan: aina kun ovat pihalla tupakalla joku meistä talon muista asukkaista lähestyy, he luikkivat karkuun. Että semmoista.

Lopuksi vielä hyvän mielen uutinen; Prinsessalla alkoi toinen kouluvuosi ja ensi kuussa on 6-vuotissynttärit.
Ballerina onkin kuulemma päättänyt, että hänestä tulee rakentaja 💖💖
Ja Pikkuvelikin täyttää jo 2 vee muutaman kuukauden päästä.