"Mä olen kivi sun elämäsi kengässä.."

Tänään, kevään tähän asti lämpimimpänä päivänä vietettiin Äitirakkaan tädin syntymäpäiviä. Meitä oli koolla pienehkö joukko - juuri sopiva, ja tunnen itseni etuoikeutetuksi, että sain olla mukana niissä juhlissa.

Miksikö sitten tuollainen otsikko? Juhlapaikka oli hieno, veden äärellä, veden joka tietenkin nyt oli jäässä, nurmikko ruskeaa ja puut vailla lehtiä - mutta kun oli katsellut ympärilleen ja sulki silmänsä, saattoi kuvitella, miten kaunis paikka on muutaman viikon kuluttua.

Sisäänkäynnin vieressä oli tietenkin "Tervetuloa" -kyltti, mutta myös nämä kumisaappaat, joista tuli mieleen tuo otsikon lausahdus, jota meillä joskus käytetään - ihan kaikella rakkaudella. Jokaisen kengässä kun on joskus niitä pieniä kiviä, jotka hankaa vähän, mutta jotka voi ravistaa pois ja jatkaa taas sopuisaa elämää 💕💕

Pihalta näkyi sillalle, jotka pitkin ajoimme juhlapaikalle, jonkinmoisen matkan kyllä jouduimme vielä tuon sillan jälkeen ajamaan. Sillan paikalla on aikanaan ollut lossi - niitä ei kovin montaa tässä maassa enää ole, mikä on harmi. 

Oletteko te muuten päässeet kulkemaan lossilla? Minä olen; olen saanut itse ajaa pakettiauton lossille ja muutama vuosi sitten olen ollut kyydissä kun kuljettiin lossilla minkä-lie-veden yli jossain Itä-Suomessa. Mieluummin kuljin sillä lossilla, kuin sitten muutamia tunteja myöhemmin sen saman vesistön yli siltaa pitkin takaisin - se silta nimittäin oli melkoisen korkealla.... Ei kiva.

Mutta tässä se silta jonka yli ajelimme ja josta katselimme, että "tuolla se juhlapaikka on". Kun tiesi, missä juhlapaikka on, sen näki tuolta sillalta, mutta mennessä, kun ei tiedetty mihin oikein ollaan menty, niin eipä sitä kyllä tuolta näkynyt, niin hyvin se noiden puiden taakse piiloutuu. Entäpä sitten kesällä, kuin puissa on lehti. Mikä oivallinen paikka pitää kesäjuhlia! 

Pihalta löytyi myös tämmöinen hieno asetelma, joka sai minut lähes haukkomaan henkeäni heti sen nähdessäni - ihana! 

Enemmänkin eläimiä sieltä löytyi - muitakin kuin ihan ilmielävä mäyräkoira. Ulkona oli pari joutsenta ja sisällä "kissanpäiviä" viettävä kissa:

Ja.... luulitteko te, että olisi päivä ilman pöllöä 😂 😂 😂

Tämä pöllö oli meitä vastaanottamassa ja senhän tietenkin bongasin heti 😂

Toki menomatkalla kukkakaupasta lähti mukaan yksi pöllö - emme voineet Äitirakkaan kanssa jättää niitä sinne, kun ne katsoivat meitä sen näköisinä, että "Ottakaa meidät mukaan, jooko?" Ei niitä katseita voinut vastustaa..

Näette sen katseen huomenna, voitte sitten itse todeta, että ei semmoista vaan voinut vastustaa 💕

Päivä oli kaikkinensa hieno - vaikka juhlat ei olleet isot, oli hienoa tavata niitä muutamia sukulaisia joita ei ole tavannut pitkään aikaan samoin kuin niitä reippaita ja kohteliaita nuoria, joita ei ollut koskaan tavannut.