Meidän alueen yhdistyksellä oli tapahtuma keskustan kauppakeskuksessa ja minun tarkoitus käydä ihan vain katsomassa, millaista meininkiä siellä on, samalla kun kävin optikolla korjauttamassa silmälasejani. Vaan kuinkas kävikään: siellähän sitten olinkin koko päivän pysäyttelemässä ihmisiä ja kiinnostuneille kertomassa epilepsiasta ja varsinkin ensiavusta - miten tulee toimia kun omalle kohdalle osuu epilepsia kohtauksen saanut henkilö.
Paljon oli ihmisiä, joilla tietoa jo olikin, mutta oli ihmisiä joilla tietoa ei ollut ja mielellään sitä vastaanottivat. Surulliseksi tekivät ne ihmiset jotka kävelivät sen kummemmin kuuntelematta ohi ja sanoivat vaan ohimennessään "en tarvitse" - eivät varmasti edes kuulleet mistä oli kysymys.
Erittäin iloiseksi puolestaan teki nuori poika, joka osasi kertoa ensiapuohjeet kuin apteekin hyllyltä 😊❤ Hän oli "läksynsä" lukenut ja varmasti osaa auttaa kohtauksen saanutta. Hänen kohtaamisestaan jäi hyvä mieli. Samoin nuoresta tytöstä joka tuntui olevan aidosti kiinnostunut; hän työskenteli päiväkodissa jossa yhdellä lapsista oli poissaolokohtauksia silloin tällöin.
Ja.. itseänikin täytyy ihan vähän kehua... Yhdeltä kiireisen oloiselta mieheltä kysyin, onko epilepsia tuttu sairaus. Sain vastaukseksi "I don't speak finnish" Auts, mitäs nyt... No ei muuta kuin onneton englannin kielen taito käyttöön.. ja niin vain saimme selvitettyä hänen kanssaan ja vieläpä suht sujuvasti *vähän ylpeä* kohtauksen saaneen ensiapu.
**
Ne silmälasit sitten. Piti käydä optikolla kun toinen linssi oli pientä vaille, ettei se pudonnut. Menin meidän luotto-optikolle ja niinpä: linssin ja kehyksen välissä on kuulemma ohut silikoninauha, joka pakkasessa kuivuu ja haurastuu. Näin oli käynyt. Hän vaihtoi nauhan molempiin linsseihin viidessä minuutissa ja nyt on taas lasit kuin uudet! Loisto optikko meillä ❤
Ja sitten siitä Kotitontusta:
Meillä asuu Kotitonttu, nimeltään Pietari. Emme ole häntä koskaan nähneet, mutta melkein joka ilta hän ilmoittaa olemassa olostaan. Hän asuu keittiössä, mutta kuljeskelee myös muualla kodissamme, yleensä iltaisin. Tarkistaa paikkoja. Sen tietää siitä, kun keittiöstä kuuluu kolinaa tms. Yhtenä iltana kuului tuosta mun selän takaa, meidän makuutilan puolelta semmoinen ääni kuin olisi imukuppi irronnut jostain. Emme ole saaneet selville mikä se oli.
Joskus hän käy tuolla työhuoneessa ja luulen, että silloin kun siellä pitäisi siivota, siitä hän ilmoittaa pudottamalla yhden tuohon oveen teippaamani postikortin.
Meidän käytyämme nukkumaan, hän käy vielä tarkistamassa, että meidän tietokoneet ja televisio ja digiboxi on varmasti sammutettu.
Pietari on hyvin kiltti ja ystävällinen, ei ollenkaan pahantahtoinen. Muistuttaa vaan aina välillä kotihommista 😏😏
Susanna; haalareista taitaa tulla vähän isommat kuin mitä oli aikomus, mutta tarvitaanhan niitä isompaakin kokoa 😊 Kai niillekin joku käyttäjä löytyy.
Hyvä sinä! En ees tienny että epilepsiapäivä oli. Hätänumeropäivä ja laskiaissunnuntai vain.
VastaaPoistaMeilläkin on joku Pietarin hengenheimolainen, lähinnä keittiössä touhuilee hän. Joskus vintissä.
Tosi hyvä mieli tuli, kun sain jakaa tärkeää tietää ihmisille. Vastapäätä olevan matkapuhelintarvikeliikkeen nuori myyjäpoika kuunteli kiinnostuneena ja tarkkaavaisena, kun kävin häntä opastamassa :) - lupasi käydä jättämäni ensiapuohjelehtisen läpi muiden myyjien kanssa läpi *peukku sille*
PoistaYllättävää oli se, että selkämme takana olleen kaupungin Terveyskioskin hlökunta ei ollut ihan täysin varma ja kartalla, viimeisimmistä ensiapuohjeista!
Kotitonttuja on varmaan joka kodissa, kaikki ei vaan niitä aina huomaa ;) Mikä teidän tontun nimi on? :D
Sen nimi on varmaan "Kuulittekste" :D
PoistaIhana <3
PoistaPietarilta terveisiä :D
Tunnustan, että kävelen kaikkien tarjoajien ohi. Sorry. En vain jaksa, kun heitä on niin paljon. Aikaahan olisi, mutta ei halua.
VastaaPoistaPietarille terkkuja.
Repu, en tuomitse, tulin eilenkin vain surulliseksi. Itsekin kävelen monesti ohi, vaikka olisi, tunnustan.
Poistavaan pitäisikö sen verran "parantaa" tapojaan, että hiljentäisi vauhtia, että ehtisi kuulla mistä on kysymys? Aihe voikin on olla tärkeä... Mikä tahansa sairaskohtaus voi kohdata ketä tahansa meitä.
No, ei ole tarkoitus paasata, mutta eilen se vaan konkretisoitui, kun tosiaan niin moni väisti meitä - osa ihan tarkoituksella vaihtamalla käytävän toiselle puolelle.
Kerron terveisesi Pietarille illalla, kun hän taas lähtee liikkeelle. Hän on kovin aamu-uninen, niin kuin minäkin. Tänä aamuna herättiin Postin soittoon...
onpa sympaattinen kotitonttu; toivottavasti meidän kotitonttumme ei pelkää kissoja. Olisi hyvä, jos joku meilläkin tekisi pientä partiointia välillä :)
VastaaPoistaEn usko, että Kotitontut pelkää kissoja, ainakin tuon Su'elta saamani kirjan mukaan tontut ylipäätään tulevat hyvin toimeen kaikkien eläinten kanssa, auttavat niitä ja eläimet tonttuja.
PoistaRauhassa kun iltaisin istuskelee, tekee käsitöitä tai katselee televisiota, niin kuulee, kun Kotitonttu kulkee hommissaan. Ne ei ole varsinaisesti kömpelöitä, mutta pimeässä kun kulkevat, niin väkisinhän sitä törmäilee milloin mihinkin. Ja valoisassa ne eivät taas tykkä liikkua :)
Hyvä sinä, kun vieraallakin kiellellä osasit esitellä epilepsiaa! Minulla ja rallienglannillani olisi kyllä mennyt sormi suuhun.
VastaaPoistaHienoa, että pöksyt etenee. Isompi koko ei tosiaan haittaa, kun vauvat tuppaavat kasvamaan. Jos nuken housut tulisivat... no voihan nekin antaa lahjaksi nukelle.
Eipä tuo minunkaan englantini kovin hyvää ole, mutta kieltämättä nyt olen vähän ylpeä itsestäni, että sain edes ne ensiapuaohjeet selvitettyä hänen kanssaan :) H
PoistaPöksyistä tulee kaksi väriset - mulla on TOSI huono värisilmä, mutta AM sanoi, että nuo värit sopii ihan hyvin yhteen :) Toinen lahje on puolessa välissä, sitten puuttuu enää toinen. Ne näyttää kyllä tosi leveiltä, ne haalari. Niihin mahtuu semmoinen vähän pulleampi vauva :D Mutta en rupea enää purkamaankaan. Varmaankaan... Katsotaan nyt miltä ne näyttää, kun ovat valmiit.
Saatkin olla ylpeä itsestäsi!
PoistaVauvan kuuluukin olla pullea, eli just passeli sun pökiin. Ja kyllähän se vähemmän pulleakin vauva kasvaa niin, että sun housut on joskus sopivat. Minkä kokoiset puikot otit? Onko käsialasi löysä, vai miksi sun pöksyistä tulee isot?
Eiks ne ohjeet ole et kahtoo jottei lyö päätänsä ja pure kieltänsä sekä jos kestää yli viis minsaa ni sit ambulanssia?
VastaaPoistaKahtelin olympialaisten avajaisia ja siinä oli jotain lähimetsissä asuvia ougadouga-henkiä tms ja tuli heti mieleen että no, tonttujahan nuo, oli vaan eri nimitys=)
Hyvä Sus' *tästä saat papukaijamerkin*
PoistaEli päätä pitää suojata, niin ettei kohtauksen saanut loukkaa päätään ja suuhun ei saa laittaa mitään, sillä se vaikeuttaa hengittämistä. Eli ei haittaa, vaikka puree kieleensä, kieli paranee kyllä muutamassa päivässä (kokemusta on..) Väkisin ei saa kouristuksia estää.
Ja tosiaan, jos kohtaus kestää yli viis minuuttia, sitten soitto hätänroon tai jos kohtaus uusiutuu ennen kuin potilas on toipunut edellisestä kohtauksesta.
Ja AINA voi soittaa hätänroon, jo ei ole varma mitä tehdä, ne kyllä neuvoo mitä tehdä.
Monilla epilepsiaa sairastavilla on ranteessa joko silikoninen ranneke, jossa lukee "epilepsia", tai hopeinen laattaranneketju, jossa lukee "epilepsia". Nykyään on myös käytössä kaulaketjuja, jossa on epilepsiliiton Liekki-tunnus
Olympialaisten avajaiset oli minusta hienot, minä tykkäsin :D
Hienoa, että olitte jakamassa tietoa. Noita ohjeita on tullut luettu. EA1 ja 2 aikoinaan on tullut suoritettua opiskeluihin liittyen, mutta asiat unohtuu. Välillä on hyvä kerrata, niin on helpompi toimia tilanteen tullessa eteen.
VastaaPoistaKiitos Laiskiainen :)
PoistaOli jännä juttu, kun tuolla kauppakeskuksessa liikkuu useitakin vartijoita ja siitä meidänkin ohi meni päivän aikana kaksi nuorta miestä. Pysäytettiin ensimmäinen ja kysyttiin, että on tuttua asiaa; ei ollut ja ensiaoputaitojakaan ei ollut. Opastimme ja annoimme oppaan jonka hän lupasi viedä porukan kahvihuoneeseen muidenkin luettavaksi.
Parin tunnin päästä tuli toinen kaveri, jonka pysäytimme ja kysyimme samaa asiaa. Hänen vastauksensa oli "Tottakai, kuuluu meillä koulutukseen" Taisi näkyä mun silmistä, miten hämmästynyt olin: toinen vartija sanoo, ettei ohjeet ole hanskassa ja toinen sanoo, että on, kuuluu koulutukseen!
Mutta ilmeisesti heidät on sitten koulutettu eri paikoissa, vartijoita/järjestyksenvalvojia kun nykyään koulutetaan useammassa paikassa. Opas oli kuitenkin jo toimitettu kahvihuoneeseen, sen kertoi tämä jälkimmäinen vartija :D
EA-ohjeita on hyvä kerrata silloin tällöin; omakin hätäensiapu on jo "vanhentunut" - kurssin kävin joskus silloin kun olin vielä töissä eli yli 5,5 vuotta sitten.
Mutta sekin riittää kun muistaa hätänumeron 112 - sitä yritän itse muistuttaa aina kaikille, kun kerron mitä mulle pitää tehdä jos saan kohtauksen: joko puhelimen takakanteen liimattuun AM:n numeroon tai hätänumeroon, molemmista saa apua ja ohjeet mitä tehdä.
Veikkaisin, että toinen on suorittanut alan ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon ja toinen on "vain" kurssitettu.
PoistaJotain tuollaista varmaan; silloin kun itse aikanaan... yli kymmenen vuotta sitten kävin järjestyksenvalvojakurssin, siellä ei ollut minkäänlaista ensiapuosuutta vaan ensiapukurssi piti/olisi pitänyt käydä erikseen (mulla oli silloin se hätäensi käytynä) eikä sitä vaadittu. Nyt kuulemma järjestyksenvalvojakurssiin sisältyy myös ensiapuosuus.
PoistaSekin oli erikoista - toivottavasti asia on korjattu - SPR:n kaikissa eri alueosastoissa (tai millä nimellä ne on), ei oltu aiemmin käyty epilepsian ensiapuohjeita läpi! Silloin 5,5 vuotta kun sairastuin, niin setäni, joka on oman kuntansa SPR:n toiminnassa mukana, kysyi multa ea-ohjeet ja kertoi, ettei heillä ole koskaan niitä käyty ja sanoi, että hän ottaa asian heillä esille. Pyysin häntä sitten vähän selvittelemään asiaa, että miksi ihmeessä ei ole, niin asia on kuulemma "piirien oma asia" tms. No, hän kai vei sitten asiaa eteenpäin, jämäkkä mies kun on :D Onneksi <3