Minä en tiennyt, en ennen kuin törmäsin tämän nuoren tytön blogiin. Hänen sisarensa oli kanssani samassa paikassa töissä viime syksynä. Nyt hänestä on juttu Kodin Kuvalehdestä.
En voinut lukea sitä kuivin silmin.
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/saara-20-en-ole-puhunut-vieraille-viiteen-vuoteen-en-vain-voi
Linkki blogiin https://elamahiljaisuudessa.blogspot.fi/?m=0
Tuolta Kodin Kuvalehdestä luin myös vanhat tarinat 8-vuotiaasta Oskusta, yksinäisestä Aleksista jonka molemmat jalat on amputoitu. Lehden mukaan he - ja muut joiden tarinoita siellä oli - ovat saaneet ystäviä.
Miten surullisia tarinoita kaikki olivatkaan. Saivat TAAS miettimään, miten onnekas olen.
-
Viime päivityksessä esittelin keväällä/kevättalvella tekemäni pöllölapaset ja kerroin myös, että tein ne kokeilemalla kirjoneuleen neulomist...
-
Pikku-Kakkosen värilorua lainaten aloitan Repolaisen tämän kertaisen V Ä R I H A A S T E en, jonka, värinä on lila . Violetti. Sinipunaine...
Tiedän selektiivisen mutismin. Itseasiassa tunnen kaksi nuorta joilla se on. Nykyajan verkostoitumista ja yltiösosiaalisuutta vaativassa maailmassa on haasteellista elää jos ei kykene kommunikoimaan ulkopuolisten kanssa.
VastaaPoistaOlet niin oikeassa.
PoistaItse tahtoisin tehdä jonkinlaista vapaaehtoistyötä, esim. juuri ystäväpalvelussa tms. (mitä ne onkaan nimeltään), mutta pelkään tämän oman Riesani kanssa, että aiheutan vain hankaluuksia toiselle kohtausten muodossa.
Katselen juuri tv:stä ohjelmaa Mikaelista, joka on syntynyt ilman käsiä ja jalkoja ja mitä kaikkea hän tekeekään! Uskomaton mies. Mihin kaikkeen hän siitä huolimatta pystyy.
Meistä on moneksi, vaikka teemme helposti hätäisiä, "vääränlaisia", kun emme tiedä toisistamme kaikkea.
Voisin kuvitella mutismin olevan sairaus, jota on vaikea ymmärtää "mitä vaikeeta sitä nyt puhumisesta on". Läheiselläni on kroonistunut syömishäiriö ja hänenkin sairauttaan on joskus vähätelty tyyliin "sen kun ottaa haarukan ja alkaa syömään" =( tai oltu sitä mieltä, että hän vain "temppuilee" ja hakee huomiota "kyllä se siitä".
PoistaJollain lailla voisi sen noiden asioiden olevan samanlaista kuin ylipainoisen ihmisen painon pudotuksen, niiden joille annetaan lehdissä jatkuvasti neuvoja "syö vähemmän ja kuluta enemmän". Helppoa kuin heinänteko sateella - niinhän sitä luulisi.
Poista"Vaihda se ja se ruoka siihen ja siihen ruokaan, niin laihdut ja lähde lenkille." Kun se olisikin niin helppoa.
öhöm..luin että muslimi, olisin tiennyt=) Mutismi oli uutta, kaikenlaista sitä onkin, haasteensa kullakin. Mulla on välillä vähän samanlaista herkkyyttä, kelailen kaikkea pientä ja tyhmää suurennellen sitä älyttömyyksiin asti.
VastaaPoistaIhmiset ovat ennakkoluuloineen aika julmia toisilleen, teinit varsinkin mutta sehän on kehitysvaih; enempi aikuisten julmuus ihmetyttää, usein tahallinen.
Jokainen meistä kai ainakin yksin ollessaan suurentelee pieniä ja isojakin asioita. Ei ole kuin reilu pari kuukautta kuin olin surkea kuin mikä ollessani yksin kotona - ja kaikki alkoi vain siitä kun näin mummun kuvan kirjahyllyssä! Eikä surkeuteen ollut oikeasti mitään syytä.
PoistaTuossa olet oikeassa: aikuisten tahallinen (onko oikeastaan muuta?) julmuus ihmetyttää suuresti ja on kammottavaa. Lasten ja teinien; he ovat vielä kehittymättömiä - ja mistä he ottavat mallin ja oppinsa. Olisiko syytä katsoa peiliin..
Katsoin peiliin, olen komea! =)
PoistaOikein :D
PoistaOlet ihana 😘
VastaaPoistaItse olet <3
PoistaOlipa rankka tarina. Hetkeksi taas tajuaa lopettaa pienistä murehtimisen.
VastaaPoistaJokaisella on omat murheet ja pienetkin murheet voi olla kantajalleen isoja.
PoistaKiitos❤
VastaaPoistaKiitos❤
VastaaPoista