1. Virheet tekevät siitä vain kauniimman.
2. Koskaan et ihan varmaksi tiedä, millainen siitä lopulta tulee.
3. Vaikeita vaiheita on aina. Silloin auttaa, kun keskittyy.
4. Joskus kiristää, eikä aina auta kuin purkaa hienot yritelmät ja aloittaa alusta.
5. On oikeaa ja nurjaa, molempia tarvitaan. Joskus tulee helmeäkin!
6. Pohjan pitää olla erityisen tukeva, että lopputuloksesta tulee kestävä.
7. Siitä voi yllättäen tulla jotain aivan muuta kuin olit ajatellut: vaikka keppihevonen tai lapanen.
8. Yhteensopivan parin saaminen voi olla vaikeaa, mutta erilaisuuden kauneus kannattaa muistaa tällöinkin.
9. Välillä se imee sinusta mehut.
10. Yleensä sitä täytyy jossain vaiheessa paikata, mutta sitten se on taas kuin uusi – tai ainakin käyttökelpoinen.
11. Jos oikea pari on hukassa, se voi löytyä oikeastaan ihan mistä tahansa.
12. Kun siihen tottuu, se lakkaa pistelemästä.
13. Se kapenee ja kapenee, kunnes lopulta tulee aika päätellä.
14. Rönttöisenäkin se on rakas.
Lainattu Kodin Kuvalehden verkkosivuilta.
Minun Ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää.... :
Oi voi, muistan, kun kuopuksen eskariryhmä lauloi tuon laulun kevätjuhlissä ja itku oli herkässä <3
VastaaPoistaOlet rakas, Pöllö!
Kiitos Marjaana - sinä myös olet rakas <3
PoistaVillasukka on paras asuste mitä voi olla :)
VastaaPoistaMukavaa joulunaikaa myös sulle Maelka - kiva kuulla susta pitkästä aikaa ❤
Vieläkö sun kuulumisia pääsee lukemaan ja katselemaan blogimaailmassa, tai muualla? Olet ollut mielessä, mutta olen harmikseni "hukannut" sut.
Täällähän minä :) Ihan senkin takia koetan kirjoitella, muutenkin kuin muiden kiusaksi ;), että edes jotenkin pysyisi kirjoitustaito tallessa.
VastaaPoistaLuulen, että löysin oikean sivun, jätin ainakin terveisiä sinne, katsotaan, osuinko oikeaan :D
Villasukat ehdottomasti. Ja mitäs se minun elämästä kertoo, että en parsi en paikkaa, umpipuhki pidän ja sitten otan uudet. Aloitan uuden elämän?
VastaaPoista"..en parsi en paikkaa, umpipuhki pidän ja sitten otan uudet. Aloitan uuden elämän?"
PoistaEhkä käännät uuden sivun elämässä, mutta jatkat silti omaa elämääsi, sitä tuttua ja turvallista, sellaisena kuin se on?
Minäkään en parsi, kun en osaa, mutta koska niitä jämälankoja on iso laatikollinen, niin saatan purkaa rikkinäistä sukkaa niin pitkälle, kun tulee taas ehjä kohta ja neulon sukkaan uuden terän.
Täällä itsekseni repeilen; jos oikea pari on hukassa, käy oikeastaan mikä tahansa siihen päin, eikä käytössä eroa enää huomaa... :D
VastaaPoistaMä ihastuin tohon viimeiseen kohtaan ja sanaan "rönttöisenäkin" :D
PoistaRönttöisenäkin se on rakas. On se :)
Juu, ei tarvi olla samanlainen pari :)
VastaaPoistaMulla on ollu nytkin jo viikkokausia sama pesussa huopaantunut sukkapari jalassa. Ehkä tämä kauhistuttaa joitain ihmisiä, mutta mie en pese villasukkia kuin harvakseltaan - tavallisia sukkia ei viitsi paria päivää kauemmin jalassa pitää, mutta villasukat menee vaikka kuinka hyvin.
Mulla on monta paria pöllösukkia - mistäköhän se johtuu..? ;) Ja niitä vaihtelen epätasaisin välein, mutta niiden ja muidenkin villasukkien pesemistä minäkin "harrastan" aika harvakseltaan.
PoistaTöissä kuljin aina villasukissa - pesinköhän niitä koskaan...Paitsi sitten kun kaapin tyhjennettyä toin ne kotiin.
Olen jo pakkaamassa muuttolaatikoita..siellä oli pari taloa/mökkiä mihin voisin muuttaa... ;)
VastaaPoista