Se ääni, kun joku raapii kynsillä liitutaulua

Nyt on ihan sellainen olo. Toisaalta se ei koskaan ole varsinaisesti mun korviin sattunut, mutta tiedän sen äänen kuitenkin. Ja nyt tuntuu jotenkin sellaiselta, kuin joku koko ajan raapisi liitutaulua tuossa vieressä.

Siitä huolimatta, että olen saanut ihania joulukortteja; kiitos niistä.

Kävin maanantaina lounaalla kohta entisen esimieheni kanssa; sain häneltä työtodistuksen, joulukukan ja kortin. Palautin työpaikan vartijalle henkilökortin, pysäköintiluvan, kulkunapin ja ikivanhan kulkukortin. Minua ei enää ole. Ja vaikka kuin yritän todistella itselleni, olen silti hiukan pettynyt siihen, että työkaverini eivät huomioineet lähtöäni millään tavalla. Sentään 24 vuotta 7 kuukautta 3 viikkoa ja 5 päivää, joista tosin tämä 6,5 viimeistä vuotta poissa.  Skriiik.

Eilen kävin kolmen ystävän kanssa syömässä, glögillä ja vohvelilla. Meillä oli tosi mukavaa, niin kuin aina. Vaan sitten kun olin tulossa kotiin, onneksi ystävän kanssa: Riesa. Skriiik.
Onneksi ystävä piti huolta, vaikka oli juuri kertomassa omista huolistaan - jäi harmittamaan, kun kesken kaiken minä aiheutan huolta. Onneksi tokenin suht nopeasti ja pystyin jatkamaan kuuntelua ihan kunnolla; muistan jopa mistä puhuttiin.

Tänään tuli kirje, päätös. Henkilökohtaista avustajaa ei enää myönnetä. Skriik.
Onneksi olin jo varoittanut asiasta avustajaani ja onneksi on ystävä joka on tarvittaessa tukena ja turvana. Mutta harmittaa avustajan puolesta, vaan minkä minä sille voin. Päätin kuitenkin soittaa vasta ensi viikolla; koska olen asiasta jo puhunut ja varoittanut, en halua pilata hänen jouluaan tällä asialla.

Aamulla tuli sähköpostiin viesti, että pankkiin on tullut lasku, käypä tarkistamassa ja hyväksymässä. Ok, minä tein työtä käskettyä. Vastike, ihan ok. MAKSOIN sen, eilisellä päivämäärällä, vaikka eräpäivä olisi ollut vasta ensi vuoden puolella. Jep.
Illalla tuli sähköpostiin viesti, että pankkiin on tullut lasku... oho - sama lasku jonka olin jo aamulla maksanut. MAKSANUT.  Saman tien tuli toinen viesti, että pankkiin on tullut lasku, joka pitäisi hyväksyä, samalla summalla, eräpäivä kaksi päivää myöhemmin. Skriik.
Menin katsomaan. Soitin pankkiin, koska puhelinpalvelu oli vielä auki. Asiakaspalvelu ei ymmärtänyt; hän oli sitä mieltä, että toinen hyväksymättömistä laskuista on se jonka olen aamulla maksanut, vaikka sanoin moneen kertaan, että olen M-A-K-S-A-N-U-T sen laskun. Samalla summalla olevia laskuja on siis 1 + 2 = 3. Minun matematiikan mukaan. Skriik.
En varmastikaan ole ainoa, joten huoltoyhtiöön soittaminen ja asian selvittäminen huomenna on - no, kai se selviää ja onhan tässä aikaa. Skriik.

Ai niin, saatte vielä nauraa tai ainakin hihitellä. Laitoin aamulla pyykkikoneen pyörimään. Unohdin laittaa poistoletkun lavuaariin. Eli kaikki vedet valui seinää pitkin lattialle ja kasteli kaikki lattialle lajittelemani pyykit..ei ehkä ollut tarkoitus pestä niitä kaikkia tänään. Skriik.

Oiskohan tuossa koko liitutaulu?

Siskorakkaan ja pienten lahjat on lähettämättä. Joulupukilla on niin paljon töitä, että pienten lahjat menevät vähän myöhässä. Olen kai vähän huono täti.

Tontut on varmaan kuunnelleet tänään. Olen ollut tuhma, puhunut rumasti. Mutta joskus ihmiset vaan väsyy, eikö vain?

Mutta tuo tuosta. Nyt ei ole kuvia. Tylsä päivitys, kerta kaikkiaan.

Tiistaina kun olin menossa syömään, kävin käsityöliikkeessä ostamassa yhden Zingin puikot nro 3. Listassani luki, ettei mulla ole sellaisia. Olipas, peräti kahdet. No, laitoin kuitenkin niille puikoille yhdet sukat, A-nopille lupasin, siis AM:lle lupasin, että teen A-nopille sukat seiskaveikasta, on vähän paksummat kuin ne mitkä lähetin viimeksi.

Onko teistä kellään käytössä ChiaoGoon pyöröpuikkoja? Millaisia kokemuksia teillä on niistä?

Sitten on joulunpyhinä tehtävä se hys-hys -juttu valmiiksi. Ei mene enää kauaa, kun saatte nähdä sen.

Oho, kello on jo noin paljon. Nyt menen nukkumaan, huomenna on kuulemma bataattilaatikon tekoa. Olikohan jotain muuta, en muista.

Kyllä tää tästä, tää vaan sattui olemaan tällainen päivä.