Tieteen kuvalehti -sukat

Sainpa valmiiksi ne Tieteen kuvalehti -sukat. Ei, ei näiden ohje ole Tieteen kuvalehdestä eikä niiden nettisivuilta. Eikä kukaan ole ohjetta niiden mukaan suunnitellut. Nämä saivat nimensä ihan vain sen mukaan, kun - kuten jo aikaisemmin taisin kertoa - annoin ison kasan Tieteen kuvalehtiä yhdelle meidän käsityökerholaiselle lapsenlapselleen vietäväksi ja siitä hyvästä sain kerän Nalle -lankaa. Tämmöisiksi sukiksi se lanka muuttui ja saivat nimekseen siis Tieteen kuvalehti.

Kuva on taas huono, varjot osuvat niin, että näyttää kuin sukat olisivat likaiset. Sitä ne ei kyllä ole, kun ovat ihan käyttämättömät.

Viime yönä pohdin, että mitä sitä oikein tekisi. No, valitsin vaihtoehdoista pöllöjen järjestelyn. Löysin illalla myöhään kateissa olleet hyllynkannattimet ja sain työhuoneen hyllykön mieleisekseni. Ja sitten otin olohuoneen kirjahyllyn ja pöllöt ja kuskasin osan pöllöistä työhuoneeseen. Kirjahylly näyttää nyt siivommalta.

Kirjahyllyä siivotessa käteen osui taas karhu, jonka olen saanut pikkutyttönä ja joka on kulkenut matkassani ainakin 40 vuotta. Karhun on käsin veistänyt äitini setä, jolla oli veistämisen taito - hän löysi puusta eläimen jos toisenkin, mutta karhut olivat niitä, joita hän useimmin veisteli.

Ja työhuone ei ehkä ole enää niin viileä, kun tajusin, miksi patterin lämpö ei tule huoneeseen: patterin edessä on liikaa tavaraa.








Sallius  kysäisi onko meillä muilla ensimmäisen adventin perinteitä. Minulla on ollut perinteenä laittaa kyntteliköt paikalleen. Niitä on kaksi. Useamman kymmenen vuotta meillä oli kynttelikkö, jonka mummuni oli minulle ostanut, mutta vuosi-pari sitten se lakkasi toimimasta. Se oli maksanut 169,00 markkaa - melkoisen kallis, kun ajattelee mihin hintaan niitä tänä päivänä saa.
Jouduin siis ostamaan uuden - ensimmäinen "uusi" hajosi jo ensimmäisen joulun jälkeen, mutta tuo toinen tuntuu kestävämmältä.

Toisen kynttelikön paikka on makuuhuoneen ikkunalaudalla. Sen kaveriksi tulee ehkä Pojan päiväkodissa ja koulussa askartelemia tonttuja - meillä kun ei enää ole varsinaista kuusta.

Toinen kynttelikkö meillä on keittiössä, ei ikkunalaudalla vaan jälkikäteen rakennetun kaapiston päällä. Sen vieressä on iso mitä-liene-puuta-oleva kulho, jossa on pipareita.. Joko omatekemiä tai Annas pepparkakoreita, montaa eri makua. Ja tonttuja ja joulukortteja kynttelikön kaverina.
Nyt siinä on vielä lisäksi meidän pikkuinen "keittiöradio", kun sille ei ollut muuta paikkaa.

Tämmöisiä hommia tänään sunnuntaina, Riesa oli kiltisti, minäkään en riehunut, ihan rauhallisesti otin, mitä nyt vähän tillitin kun Harju & Pöntiseltä välillä kuului joululauluja. Onneksi pääosin soittivat ihan tavallista iskelmää.