Perjantai, parempi päivä, vaihtui lauantaiksi

Hups, perjantai vaihtui taas huomaamatta lauantaiksi, tarkoittaa siis sitä, että pitäisi mennä nukkumaan. Jo ihan senkin takia, ettei aamu olisi niin vaikea ja että huomenna saisi vihdoinkin jotain aikaiseksi. Jollain saralla.

Ensin kuitenkin kiitän teitä tsemppikommenteista - ihanaa tietää, että olette siellä ja pidätte peukkuja lähetätte lämpimiä ajatuksia, kun ottaa päähän ja tekisi mieli hyppiä tasajalkaa ja hakata päätä seinään ja siinä välissä itkeä ja huutaa kollohuutoa. Vaan mitäpä ne auttaa, itsensä siinä vain satuttaa...
Suututtaa ja keljuttaa ja kaikkea mahdollista vieläkin, mutta minkäs teet - tilanne ei siitä korjaannu, on vain odotettava, että voi taas tehdä seuraavan liikkeen, mikä se sitten onkaan.

Hyviäkin uutisia on, ei kaikki sentään ole mennyt päin seiniä: soitin tänään kysyäkseni hlökohtaisesta avustajasta, mikä mahtaa olla sen tilanne, kun laitoin uuden hakemuksen ensi vuodelle niin myöhään. No, hakemusta ei ole vielä virallisesti käsitelty, mutta koska tilanne ei ole muuttunut miksikään, niin virkailija jonka kanssa puhuin, sanoi että asia on kunnossa ja saan avustajan myös ensi vuodeksi 👍👍
Hän kirjaa puhelimessa käymämme tiedot ylös eikä uutta työsopimustakaan tarvitse tehdä, asia on sillä puhelulla kunnossa. Jossain vaiheessa ensi vuoden puolella joudumme käymään asiaa läpi joka tapauksessa (kuntayhtymä blaa blaa blaa - asia josta tuli kirje jo kesäkuussa 😊), mutta se ei vaikuta asiaan kuin korkeintaan parempaan suuntaan. Hyvä niin. Joululahja sekä minulle että avustajalleni.

Äitirakkaalle käytiin ostamassa tänään joululahja - Siskorakkaan kanssa ostettiin se puoliksi, eli siis ostettiin se meidän molempien perheiltä. Vietiin se sitten saman tien perille, jotta hän saa sitä ruveta kasailemaan ja tekemään joulusiivoa 😊.

Kävin myös siellä Meidän Kirjaston 70-vuotispäivillä. Ne kuvat unohdin ottaa. Tai oikeastaan en ehtinyt, kun tulikin vähän hoppu, aikataulu vähän muuttui sen joululahjan kanssa - sitä kun ei voinut jättää autoon, ettei se kosteutta. Mutta sain sieltä tällaisen:

Ja sitten kun kotimatkalla käytiin kaupassa niin.... olin jo unohtanut koko pöllön olemassaolon 😊 No arvaatte varmaan kuinka siinä sitten kävi... Nii-in, yksikin mies jolta pyysin anteeksi kun tötteröin edessään, katsoi aika pitkään eikä sanonut YHTÄÄN mitään. En edes tajunnut miksei. Autossa vasta tajusin.. Samoin postissa sain vähän kummia katseita kun oli pitkä jono.  No, toisia lapsettaa ja toisia ei 😊😊

Ja sen piponkin sain vihdoin viimein valmiiksi! Vähän jouduin sitä vielä purkamaan ja muutaman kerroksen lisäämään ennen kavennuksia, sitten vielä venytin sitä prässätessä. Ja se venyy vielä käytössä, toivon niin. Edellinen venyi... Ja se vähän harmittaa, että lehdet oikeasti meni "väärään" järjestykseen, ei niin kuin AM olisi halunnut, mutta sanoi sen kelpaavan. Oli se urakka, vaikken olisi uskonut!


Tämmöinen siitä sitten lopulta tuli. Toista en tee 😊

Englannin tuliaiset saatiin tänään samalla kun vietiin Äitirakkaan joululahja. Paljon teetä 😊 Mutta sitä oli pyydettykin. Prinsessan koulukuva ❤ Ja minä sain ihanan pienen...arvaatteko? No pöllörepun 😊 Näette kuvan myöhemmin, nyt en enää jaksa nousta kuvaamaan sitä.
Ja kirjeen Prinsessalta ❤❤ Itse "kirjoitetun" Siinä luki minun nimeni ja selvästi osoite mihin se pitää toimittaa: Suomeen ❤ 


Niin. Siellä työterveyslääkärilläkin kävin. Käynti sujui ihan hyvin. Niin kuin kerroin, hän on hyvä lääkäri. Kerroinkin sen hänelle: siellä on hyvä käydä, on tunne, että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi, eikä ole vain yksi potilas jonossa "no paljonko sitä sairaslomaa pitäisi kirjoittaa ja mitäs lääkettä olet vailla".  Tosin sairaslomatodistukseen tuli väärä diagnoosi..onneksi huomasin sen ennen kuin lähdin sieltä, se oli ihan vain näppis- tms. virhe. Hän tottakai korjasi sen heti samantien, koska se on äärimmäisen tärkeä tässä tilanteessa.
Palaamme hänen kanssaan yhteyksiin varmaan taas ensi tai seuraavalla viikolla.

Vaan nyt on mentävä nukkumaan. Tai ainakin lukemaan tontuista 😏😏