maanantai 18. joulukuuta 2017

Joulu - otto 1, Kauneimmat joululaulut - otto 2

Ja näiden lisäksi Pikkuveljen ensiaskeleet ❤ - Isosiskon, Prinsessan, tuella tietenkin  😊😊

Poika tuli lauantaina, monen tunnin junamatkan takaa viettämään joulua meidän kanssamme ja kun olivat isänsä kanssa käyneet kaupassa ostamassa tarpeelliset jouluruuat ja tulleet kotiin, vaihdoimme halausten jälkeen heti joululahjat - malttamattomina kuin lapset 😊

Sitten istuimme hetken aikaa keittiön pöydän ääressä vaihtamassa kuulumisia ja Siskorakas lähetti hellyttävän videon: Pikkuveli otti ensimmäisiä askeleitaan, Isosiskon tuella ❤ Video katsottiin monta kertaa ja laskettiin kuinka monta askeleita oli: kaksi tai kolme, juuri sen verran, jotta voitiin todeta, että NYT on opittu kävelemään 😊😊  Joululahja? 😊

Aamupäivän ja perheen miesten kauppareissun aikana minä olin hoitanut sen vähäisen joulusiivouksen ja joulukoristelun joka meillä tänä vuonna tehdään ja kun Poika oli saatu kotiin, joululahjat ja tärkeimmät kuulumiset jaettua, otin torkut - miehet kattoivat sillä aikaa jouluruuat pöytään. Ruokailun jälkeen sitten vaan OLTIIN.  Siinä meidän Joulu. Juuri niin kuin pitikin. Ei mitään sen ihmeempää. Mutta Ihan Parasta ❤

Sunnuntaina leivottiin Pojan kanssa sen verran joulutorttuja kuin me syötiinkin



Tontutkin  kärkkyi joulutorttuja 😉😉

Poika lähti eilen kotiin, takaisin Tytön luo. Edessä oli taas monen tunnin junamatka, mutta oli ihanaa, että hän viitsi matkustaa monta tuntia junassa edestakaisin, ihan vain muutaman tunnin takia käydäkseen täällä ❤ Viikon päästä onkin sitten jo 8000 km:n päässä ja Tytölle tulee toiset hoitajat.

Illalla kävin ystävien kanssa lähikirkossa laulamassa Kauneimpia Joululauluja, toisen kerran tänä vuonna. Kirkko oli aivan täynnä. Mukana oli myös Gospel-kuoro. Kaiken sen kauneuden lisäksi parasta tapahtumassa oli vieressäni istunut pieni 8-vuotias poika. Mistäkö tiedän ikänsä?
Siitä, että olin niin ihastunut häneen, että oli pakko tilaisuuden päätyttyä kiittää häntä ja samalla kysyin hänen ikänsä ja toivotin hänelle hyvää joulua.
Hän lauloi niin kauniisti ja reippaasti KAIKKI laulut, että unohdin välillä kokonaan laulaa itse ja jäin kuuntelemaan häntä.






19 kommenttia:

  1. Ihanaa joulua teillä on jo vietetty. Mitäpä muuta voi äiti- ihminen joululta toivoa, kuin saada lapsensa luokseen. Minä kävin eilen äitini luona. Hän on joulunpyhät reissussa. Jouluaattona saan kaikki lapseni luokseni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos joulukortista <3 Pöllö lensi heti paikalleen - eilen ei takissa ollutkaan heijastinta!

      Ensi viikonloppuna sitten Äitirakkaan luo joulupuurolle ja AM:n äidille aattoa viettämään. Loppu joulu ollaan kahden kotona.
      Kyllä se oli AM:nkin onnellinenkin kun sai Pojan kotiin ja muisteltiin vanhoja asioita - vähän taisi mennä roskia silmiin välillä hänelläkin <3
      Ihanalta kuulostaa sinunkin jouluaattosi :)

      Poista
  2. <3
    Kas, tietenkin tonttuja pöytäliinassa, keitäs muita muka? ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli tonttuja vähän siellä ja täällä :D

      Poista
  3. Teilläkin on useampi otto joulusta - eikö toimikin vallan mainiosti?!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin toimii tämä useampi versio joulusta :) Meillä kun on suunnitelmana, ettei kotiin ostetakaan perinteisiä jouluruokia vaan mennään salaattipohjalla, AM:n äidillä kun on aattona koko repertuaari kuitenkin.

      Poista
    2. No meillä on ihan sama, kun lapset ei kuitenkaan laatikoita syö, mä en tee niitä. Saan sitten äitini laatikoista maistiaiset tapaninpäiväks, kun tulevat joulupäivänä meille syömään.

      Poista
    3. Mä olen kyllä ennen tehnyt, mutta nyt päätettiin, että kokeillaan "erilaista" joulua :)
      Tietyt perinteet kuitenkin säilyy: se joulupuuro, toivottavasti Joulupojan käynti ja aattoilta AM:n äidillä. Ja paljon suklaata ;)

      Poista
  4. Niin justiin, joulua voi viettää millon ite haluaa tai vaikka monta kertaa.
    Joulusiivosin tänään hiukan; tuuletin ja tamppasin sohvan ja tyynyrahin tyynyt ja imuroin, sitten olinkin taas ihan poikki. Suursiivouksesta ei puhettakaan, mutta eihän meillä ikinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on vähän sama juttu: ennen tein jouluksi kunnon suursiivouksen, mutta nyt saatan hyytyä jo tiskatessa (meillä kun ei sitä tiskikonetta ole..) Koko huushollinen imuroimisesta kerralla ei puhettakaan, en vaan pysty - tai lopputulos on varma: tervetuloa Riesa ja siihen sitten jäi siivoaminen siltä päivältä ja jos "hyvä" tuuri käy, niin seuraavaltakin päivältä.
      Mutta kun ottaa hissukseen ja rauhallisesti, niin kaikilla on hyvä mieli.
      Niin kuin jo Arkeilijan blogissa mainitsin, olen jo vuosia noudattanut Marttojen ohjetta: "Siivoa kaappisi jouluksi vain, jos aiot viettää joulusi niissä."

      Poista
  5. Joulu on kyllä siitä hieno ajankohta että se saa ihmiset kokoontumaan, myös sellaiset joita muuten ei pahemmin näe ja siksipä joulua tai tätä jälleen näkemistä tulisi harrastaa hieman useammin koska me kaikki tiedämme kuinka katoavaista tämä elämä on.
    Vaan ei murehdita sitä, pääasia että teillä oli mukavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa - joulu ja monet muut vastaavat ovat oiva "tekosyy" tapaamisille joita ei välttämättä muuten olisi. Me kyllä Pojan kanssa tapaisimme useammin jos ei tosiaan asuisi siellä monen tunnin junamatkan päässä. Ja minä ehkä tekisinkin niitä junareissuja sen luokse, mutta tuo Riesa ei oo kiva matkakaveri...

      Meillä on suvun kanssa sovittu tietty päivä, laskiaissunnuntai, jolloin kokoonnutaan mun enon luo (entiseen mummulaan) laskemaan laskiaista. Kun se joka vuosi se sama päivä, ei tarvitse soitella ympäri sukua ja sovitella "sopiiko sulle, ai ei sovi, no sopiiko tää päivä tai tää päivä" -soittoja. Kaikki tietää milloin pitää olla paikalla. Ja sinä päivänä sukulaisiksi lasketaan kaikki ketkä paikalle uskaltautuu: naapurit ja kylänmiehet. Että tervetuloa vaan ensi vuonna :D

      Poista
  6. https://www.is.fi/jaakiekko/art-2000005495045.html

    Hurmioituu ne muutkin joululauluista, tää on kyllä hauska=)

    VastaaPoista
  7. Kyllä meinasi liikutus hiipiä lasten laulaessa Kauneimmissa Joululauluissa- varsinkin kun laulajissa oli monen monta pientä tuttua. Dramatiikkaakin mahtui meidän Joululauluihimme. Ennen tilaisuuden alkua seurakunnan diakoni lähti oikaisemaan sosiaalitiloihin saarnastuolin alta ja paukautti päänsä helmakoristeisiin niin että rusahdus kuului ja veri valui valtoimenaan =( sitkeästi hän silti säesti esiintyjiä kitaralla side kaljun peittona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, me kolme aikuista naista jokainen vuorollamme pyyhkieltiin silmäkulmiamme.. Ja kun viimeisenä lauloimme Maa on niin kaunis, niin eipä tainnut pysyä silmät kuivina meistä kellään...

      Mutta on teillä ollut dramatiikkaa - tuossahan olisi voinut käydä pahastikin! Onneksi ilmeisesti ei kai sentään käynyt.

      Poista
  8. Juu, ei käynyt kuinkaan, vaikka näytti kyllä pahalta. Lisäksi oli läheltä piti-tilanne kun pienin enkeleistä lähti mummon kanssa potalle kesken esityksen. Koko kirkko kolahti, kun mummon pään ja koristeen väliin ei paljoa jäänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis kohahti. Hiiskatin ennakoiva tekstinsyöttö!

      Poista
    2. Hui, kuulostaa hurjalta tuokin tilanne, onneksi ei käynyt kuinkaan!

      Poista

Jepulis Penjamin Pieni tulitikkutytär

Meille on tullut talvi! Ihanaa, joka puolella vihdoinkin näyttää siltä miltä talvella pitääkin ja on pikkuisen pakkasta. Juuri sen verran, ...