tiistai 19. joulukuuta 2017

Onko aina pakko olla hyödyksi?

Pitääkö aina tehdä jotain hyödyllistä? Onko tunnettava huonoa omatuntoa (omaa tuntoa?), jos vain olet?

Kysymys tuli mieleen, kun televisiossa eräs sukkien neuloja kertoi televisiota katsoessaan aina neulovansa sukkia, "siinä tuntee tekevänsä jotain hyödyllistä".  Rupesin miettimään, että onko ihmisen aina tehtävä jotain hyödyllistä. Oltava ahkera.
Olenko laiska ja saamaton kun joskus vain istun ja katson televisiota? Tai luen jotain sellaista kirjaa, josta en saa mitään varsinaista tietoa enkä oikeastaan edes opi mitään - sehän ei siis ole hyödyllistä 😏
Tai kun otan torkut? Toisaalta, eikös sitä sanota, että nukkuminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin? Mihinkähän pankkiin ne rahat menee - ei nimittäin ainakaan meidän käyttämään pankkiin... Pitänee ruveta selvittämään.
Ja onko tämäkään nyt niin kovin hyödyllistä puuhaa.

No, olen kuitenkin tehnyt tänä aamuna jotain hyödyllistä: soitin työttömyyskassaan ja selvitin sen, että asiat jatkuvat kuten ennenkin - ainoastaan uusi verokortti pitää jossain vaiheessa hankkia. Tuli ihan "arkinen" olo, ei ollenkaan sellainen jouluinen olo, niin kuin tänään, näin lähellä joulua pitäisi olla. Höh.
Meillä on vähän viileätäkin. Yksi pattereista on nimittäin kylmä 😩. AM soitti eilen taloyhtiön huoltoon. Toivottavasti ehtivät vielä ennen joulua tulla katsomaan ja korjaamaan sen.

Tähän päivitykseen ei ole nyt tonttukuvia, mutta koska nyt on kuitenkin joululeivonnaisten aika, niin laitanpa toisenlaisia kuvia. Joulukuvia näistäkin saadaan 😏😏.
Olen varmaan kertonut teille joskus Mommilanjärven souteluista, joissa olen ollut melomassa - ja aikoinaan myös järjestyksen valvojanakin.
Mommilan Hietoisissa on nykyään kyläkauppa, avoinna touko-syyskuussa. Mutta kun on ollut ajoissa liikkeellä, niin on ehtinyt ostaa sieltä tarvikkeita joululeivonnaisia varten:



Ja vaikkapa vähän suuta makeaksi ja joululahjojakin:

 
Pienille tytöille tietenkin pukinkonttiin nukenvaunut 😃


Ja löytyy sieltä pienille pojillekin varmasti jotain lahjakääröihin laitettavaa - kukkopillejä ainakin 😃
Ja vielä löytyi tarvikkeita käsityöntekijöille; nyt kaikki ristipistoja ja koruompeleita opettelemaan:


Joskus myöhemmin sitten lisää kuvia kaupasta/kaupalta 😃 Ja niin, en edelleenkään osaa kuvienkäsittelyä, en tiedä millä sitä tekisin ja miten ja miten niitä kuvia tännekään järkevämmin saisin, joten katselkaan näin "jonossa" 😃😃😃

58 kommenttia:

  1. Aina oltava hyödyksi?? Se on tätä tehokkuusajattelua joka johtaa lopulta kapitalistiseen tuhoon!! Eläessä on aina vain oltava, miten, se on oma asia. On hyödyllistä myös vain olla, levätä, antaa ajatusten leijua, haaveilla, unelmoida.
    Partiosta opittua - Aina valmiina! Jos siis on oltava hyödyllinen=) muuten voi vaan olla, valmiina. Ihan mihin tahansa ja varsinkin siihen ei-mihinkään;D
    (korjaas toi otsikon olla oltava ksi, häiritsee KOPia minussa. Ja kas, taas olin hyödyksi;)
    Lukemisesta oppii aina jotain, ei ole blogitekstiä, sarjakuvaa, kirjaa mistä ei jotain, vaikkakin ihan pientä, uutta tietoa saa irti. Yleensä vielä niin ettei siihen kiinnitä mitään huomiota.
    Sitä vain joskus, kun on aikaa, ja alkaa mietiä mistä tuonkin tiedon, tunnelman tms sain päähäni ja alkaa jälestää niin jostain lukemasta se on kotoisin. Tai elämässä koetusta. Joka kannattaa kirjoittaa. Että sen joku muu oppii.
    Jopas innostuin viisastelemaan, toivottavasti jotain hyötyä jollekulle tästäkin;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin otsikon virheen samalla kun sähköpostiin livahti ilmoitus kommentistasi. Olit hyödyksi :)
      Kiitos :)

      Poista
  2. Ei aina tarvi tehdä jotain hyödyllistä. Kätevää toki on, jos pystyy jonkun viihteen ohessa puolivahingossa tekemään jotain hyödyllistä, mutta on se vain oleminenkin hyödyllinen taito. Eihän sitä muuten koskaan rentoudu, jos ei vain ole... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen katseltiin (oli varmaankin tallennettuna) Inside Out - mielen sopukoissa: makasin sohvalla pöllöpeittoni alla - ja nukahdin :D Se jos mikä oli olemista - ja ei-hyödyllistä :D :D Mutta niin ihanaa. Ja jonain päivänä saan katsoa sen elokuvan uudestaan, pitää vain pysyä istuma-asennossa ;)

      Poista
  3. Minä jaksan aina ihmetellä tuota hyödyksioloa tai - tekemistä käsitöissä. En ole ahkera, kun teen käsitöitä. Käsityöt ovat harrastukseni ja tykkään niitä tehdä. En tee niitä kenellekään hyödyksi tai ollakseni ahkera. Käsitöissäkin matka on päämäärää tärkeämpi.
    Se sanonta kuuluu: "Kun nuori mies nukkuu, se on kuin laittaisi rahaa pankkiin." Minä ja sinä, emme kumpikaan ole nuoria miehiä. Nuoria kylläkin...
    Eikös teillä just tehty jotain pattereille? Miten nyt voi taas heti reistailla? Muistelen, että miehet tuli teille viikkotolkulla klo 7 aamuisin. Vai tekivätkö he jotain muuta?
    Tiesitkös, että vuoden 2018 käsityötekniikka on kirjonta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niinhän se sananlasku tosiaan taisi mennäkin. Mutta siinä olet oikeassa, että nuoria ollaan.. ;)
      Joo, kyllähän ne sitä patteriremonttia teki, viikkokausia, mutta kun oli muka niin lämmintä vielä silloin kun se tuli valmiiksi, niin pattereita ei laitettu päälle - pahimmat ongelmat tulevat esille vasta nyt.
      Ja turha tässä on ruveta villahousujen tekoonkaan, kun luultavasti ne olisivat valmiina samana päivänä kun huoltomiehet saisivat patterin kuntoon - mun tuurilla.

      Tuota käsityötekniikkajuttua en tiennyt; siihen varmaan liittyy myös ristipistoilu? Mulla olisi nimittäin niitäkin tehtävänä. Ja sitten olisi se yksi nimen kirjominen kastemekkoon. Että kyllähän tuotakin hommaa olisi.

      Poista
    2. Niin ja siis juuri se, että vaikka minäkin sanon olleeni ahkera, tai reipas, kun olen tehnyt käsitöitä, tai saanut vihdoinkin jotain valmiiksi, niin en tarkoita sitä, että olisin ollut ahkera sillä tavalla kuin hmm...kesällä vaikka mansikkamaalla ahkerana kerätään mansikoita tai marjapensaista marjoja - ja sehän on myös hyödyllistä.
      Minullekin käsityö on harrastus - ja varmaan siitä syystä keskeneräisiä käsitöitä on niin paljon :D Aina löytyy jotain uutta kivaa, mikä on kiva aloittaa, mutta...*huokaus* Liian vähän aikaa :D

      Poista
    3. Www.taito.fi- osoitteesta löytyy infoa ensi vuoden käsityötekniikasta. Minullakin on kuopuksemme nimi kirjomatta kastemekkoon. Hän täytti tänä vuonna 10 vuotta. Kun kastemekolle tulee seuraava käyttäjä, minulle tulee kiire kirjoa nimi.

      Poista
    4. Mulla tuo kastemekko ei ole edes "oma" vaan ystävän, lupasin hänelle kirjoa nimen siihen ennen seuraavan vauvan tuloa :) Onneksi ei ole vielä ilmoittanut, että mekkoa kohta tarvitaan, mekko on ollut meillä jo tovin :D

      Poista
    5. Kun tulet seuraavan kerran meille, saatkin kirjoa kuopuksen nimen meidän kastemekkoon. Sulla on kuitenkin homma hallussa, toisin kuin mulla.

      Poista
    6. En lupaa mitään :) Katsotaan nyt, kun saan tuon yhdenkin tehtyä, se on ollut meillä jo monta kuukautta odottamassa työn alle ottamista.

      Poista
  4. Ei tarvitse aina olla hyödyksi =) tänäänkin olen ollut ihan hyödytön. Otin eilen pneumokokki-rokotuksen ja viime yö meni hikoillessa ja palellessa, välillä yhtä aikaa kumpaakin. Pakko oli tunnin töissä olon jälkeen tunnustaa ettei jaksa ja palata kotiin =( raahustin autosta suoraan sänkyyn ja heräsin reilun kahden tunnin unien jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin joskus voi ihan vaan olla. Olla ja olla. Ja senkin jälkeen vielä vaikka vähän aikaa olla. Ja jos vielä jaksaa, niin voisi olla hyvän ystävän kanssa.

      Toivottavasti olosi paranee pian <3

      Poista
    2. Voin jo paljon paremmin =) uni teki ihmeitä! Itse olen huomannut etten pidä neulomista "työnä". Kesällä oli kälysen kanssa keskustelu mun ahkeruudesta. Olin kovin ihmeissäni, kun yleensä mä vaan olen ja neulon. Hänelle neulominen oli tekemistä, minulle välillä lähes meditaatiota.

      Poista
    3. Uni paras lääke on :)

      Juuri kirjoitin jatkoa kommentiini Susannalle :) Eli vaikka kirjoitan olleeni ahkera tai reipas, niin en kuitenkaan tarkoita olleeni sitä "työmielessä". Käsityö on harrastus. Ja totta, ihan kuin kirjoitat, samalla myös eräänlaista meditaatiota, tai sitten samalla tilaisuus keskittyä musiikin tai kirjan kuuntelemiseen.
      Neuloessa, tai yleensä käsitöitä tehdessä ei voi lukea, mutta nyt kun olen saanut tunnukset Celianet -palveluun, voin kuunnella kirjoja samalla kun teen käsitöitä.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos. Sen verran olin hyödyksi, että söin pussillisen karkkia.

      Poista
  6. Mulla pakkaa olla se tauti, että aina pitää tehdä hyödyllistä = ei olla vaan. Kotoa ja ensimmäisestä työpaikasta opittua, josta ei 40 vuoden jälkeenkään ole päässyt kunnolla pois. Mies patistaa ja sanoo, että oo vain edes hetken. Kun nukkumisella laitetaan rahaa pankkiin, voiskos samaan pankkiin mutta ehkä eri tilille laittaa myös kaiken säästyneen ajan. Ajetusta ylinopeudesta säästyi muutama minuutti, samoin liikennevalojen vihreästä linjasta.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukahan perustaisi sellaisen laiskottelukoulun :) Semmoisen missä opetettaisi vaan olemaan?
      Mutta olisiko siellä opettajana oleminen jo hyödyksi olemista? Kun opettaisi muita vaan olemaan.
      Auts, nyt menee jo liian monimutkaiseksi ajatteluksi ;)

      Poista
  7. Ei tarvii vaikka tietyn ikäpolven edustajat eivät vain osaa olla. Pitää puuhata koko ajan jotain. Minä osaan olla vähän liiaksikin 😄.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, meidän vanhempamme taitavat olla sitä sukupolvea, joiden on melkein koko ajan tehtävä jotain, eivät oikein vain osaa olla. Ainakin päiväsaikaan se tuntuu olevan omalle äidilleni vaikeaa, illemmalla sitten kun tv:stä alkaa tulla sarjoja yms. niin malttaa istua tv:n ääreen - sen sukankutimen kanssa :D

      Poista
  8. Tuo hyödyllisyys-näkökulma juontaa kai juurensa luterilaisuuteen ja siihen, että kun kädet tekevät jotain, niin ajatukset eivät ehdi 'pahoille teille' myöskään. Tokihan ennen aikaan pitikin jatkuvasti olla villasukkaa vääntämässä, että perhe ja työläiset pysyivät vaatteessa. Palkastakin suurin osa maksettiin vaatteina.

    Mä neulon vaan huvikseni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on varmasti totta. Oma mummuni, joka elätti ja kasvatti yksin yhdeksän lasta, hänellä oli aina kudin kädessään: sukkia, lapasia, villatakkeja, villapaitoja. Pakko varmaan oli pitää lapset vaatteissa ja ehkä hän osan myikin, en tiedä. Ja sittemmin kun meitä lapsenlapsia alkoi tulla, niin samalla tavalla hän piti meidät villasukissa ja lapasissa ja villatakeissa <3
      Ja opetti sukkien ja lapasten neulomisen minullekin <3

      Huvikseni minäkin neulon, tai jos joku pyytää jotain, mutta silloin neulon huvikseni: "joo, jos ei sillä ole kiire" ;)

      Poista
    2. Sama oli omalla äidinäidillä, aina oli kudin kädessä :)

      Poista
  9. Olemisen sietämätön keveys;DD
    Vaikka sitä "vain on" niin tekeehän sitä kokoajan jotain, Uuno-perustelut eli sytän lyö, liikahta varpas, liikahta jne;D
    Ja ennenkaikkea, vaikka minä vain istun ja tuijotan telkkua, kuuntelen musaa ym eli oleilen niin kyllä mun pää kelaa kokoajan, tietoisestikin mut yleensä alitajuisesti niitä askarruttavia ajatuksia, kysymyksiä, esim tänääm olen kovasti miettinyt tätä olemisen filosofiaa, ei vaan tarvii enää muuta lisätä kuin tämä ajattelu, muut funktiot suurin piirtein löysittekin.

    Ikäpolvikysymys, tottumusta, näkökulmasta riippuu mikä on oikeaa tekemistä, hyödyllisenä olemista.
    Verrokkina voi sanoa tämän että kun seiskyt ja kahdesankyt luvuilla soitti musaa niin vanhemmat tuumasivat että mitäs teet oikeiksi töiksi, milloin alat tehdä oikeita töitä? Sekin muuttui kun alkoivat mukulat menestyä, siitäkin saa ammatin, siis ihan oikean, nykyään ja jotkut takoo sitä pätäkkää aika huolella, Sannille jäi viime verotietojen mukaan 6200 ekee puhtaana käteen per kk, siinä saa olla jo parempi dipl insinööri.

    Ajat muuttuu ja se mikä on hyödyllistä tekemistä, sen näkökulma samalla. Itseni hyödyllisimmät hetket on osuneet kun puolitoista vuotta lähettelin viestejä eräälle 14 vuotiaalle tytölle ja ratkoin hänen elämänsä ongelmia, vuoden jälkeen aloin jo olla että jokohan voitais lopettaa ja oli ihan hädissään mut kun vielä puoli vuotta autoin niin jo vain oli valmis elämään omillaan. Ja en tehnyt muuta kuin pidin yhteyttä erään foorumin, myöhemmin messengerin kautta, olin se aikuinen hänen elämässään.
    Taitaa nykyään olla ihan normi nuori aikuinen, veronmaksaja, ilman mua luultavasti nisti, tai itsarin tehnyt.
    Nostan vähän nyt omaa häntääni: -tuli ihan järkyttävän hyvä mieli kun päästin irti ja olin "ehjännyt" teinin=) Itseasiassa en edes pitänyt hänestä, luonteestaan, mut se oli sivuseikka, olin "töissä".
    Samaten sain yhden ihmisen lopettamaan piikittämisen ja vähän fiksasin psyykettään, kiitti monta vuotta myöhemmin.

    Ihmisten konkreetinen auttaminen on hyödyllistä ja vaikka en näitä hommia pystyisi työkseni tekemään, voin vähän kevyemmin nauttia yhteiskunnan tukiaisista kun on jotain yhteiskunnan edestä tehnyt, silloin kun viralliset instanssit ovat ylikuormitetut jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heitit kyllä Sus' ihan hyvän pointin tähän keskusteluun ja mun alkuperäiseen kysymykseen, joka lähti taaskin ihan vain alueuutisista ja ihan konkreettisesta tekemisestä.

      Ihan aiheesta nostat häntääsi; olet tehnyt hyvän työn molempien kohdalla. Aina hyödyksi oleminen ei siis ole pelkästään konkreettista.

      Meillä AM:n kanssa on vähän samanlainen "kokemus": silloin kun Poika oli ihan pieni, meillä kävi viikonloppuisin n. 16-vuotiaita poikia, katseltiin leffoja, pelattiin, juotiin teetä. Eka kysymys kun pojat tuli sisään, oli "Onko sulla Pöllö mokkapaloja?" :D Niitä oli siihen aikaan meillä poikia varten aina.
      Ilman meitä pojat olisi loisineet kaupungilla ja ties mitä niistä olisi tullut. Yhdestä ainakin tullut näyttelijä kesäteatteriin ja radiotoimittaja ja toinen toteutti haaveensa: tatuointistudion, eikä ole ihan vaan "rivistudio". Tiedän siis miten hyvä mieli siitä tulee, kun olet tosiaan tehnyt jotain hyvää, tiedät, että sinun ansiostasi jonkun toisen elämä on raiteillaan.

      Mutta vielä sekin tästä aiheesta: olen moneen kertaan kiittänyt teitä ystävyydestänne, vaikken ole teistä useimpaa nähnytkään.
      Tämä myös, jos mikä on hyödyllistä, eräänlaista vertaistukea vaikka ollaankin erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa ja eletään erilaista elämää.
      Välillä vakavaa, välillä hassuttelua, ollaan opittu tuntemaan toinen toisiamme enemmän kuin kukaan varmaan olisi blogia aloittaessa uskonutkaan, vai mitä?

      En varmaan taas osannut kaikkia ajatuksia kirjoittaa ihan niin kuin ne täällä tyhjässä päässä liikkuu, mutta teistä on tullut hyviä rivien välistä lukijoita ;)

      Poista
    2. Pakko tunnustaa, mun sosiaalinen elämä on siirtynyt 75%sesti Blogistaniaan;)

      Poista
    3. Mulla on onneksi se avustaja, jonka kanssa saan itseni irti tästä koneesta, muuten olisin minäkin aika jumissa täällä :D

      Poista
  10. No tuo on kyllä mullakin iskostettuna jonnekin takaraivoon, että koko ajan pitäs tehdä jotain hyödyllistä. Just esimerkiksi pajun punonta ihan vaan omaksi iloksi on jotenkin vaikeaa, kun aina pitäisi syntyä jotain hyödyllistä, tarpeellista, jotain jota voisi käyttää oikeastikin. Ja eihän niitä pajukötöstyksiä oikein voi. No kukka-amppelina, köynnöstukena ja korina (ei kovin pienen tavaran, kun putoo raoista) mutta se on ns. joutavaa tekemistä.
    Olen joutunut opettelemaan sen omaksi iloksi tekemisen. Huono omatunto siitä kyllä vieläkin tulee, kun aina olis jotain tärkeämpää, hyödyllisempää tekemistä. Siivous, pyykkäys, järjestely, pihahommat, koirien lenkitys tai niiden kynsien leikkuu...

    Kyläpuoti on tuttu, tienhaarojen ohi monesti ajellaan ja Mommilanjärvessä on käyty uimassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensi kesänäpä siis tehdään treffit kyläpuodille, siinähän saa pihalla juoda kahvit ja limpparit :D

      Maalla asuneena oli myös aina vähän takaraivossa se, että jotain pitäisi tehdä, mutta toisaalta kun oli päivät siellä muorilla ja vaarilla, niin sain varmaan vähän erioikeuksiakin eikä tarvinnut ihan koko ajan olla arkisissa hommissa, vaan leikkiinkin riitti aikaa - sieltä varmaan tullut se, ettei aina tarvitse olla "hyödyllissä töissä". Muori kyllä teki jotain aamusta iltaan, hänen en muista istuneen toimettomana koskaan, korkeintaan päiväkahvin joi. Ihan niin kuin mummukin touhusi aamusta iltaan.

      Poista
    2. Pajunpunnon tuotokset, ihan niin kuin minkä tahansa, kun kehystää, niistä tulee taidetta. "Winkwink"

      Poista
    3. Heh, kori tarviikin sitten vähän rouheemmat kehykset ympärilleen :)

      Mummo kans ei malttanu istua edes syödessään, hotki ruuan seisaaltaan...

      Poista
    4. Mun 80- vuotias äiti on just tollanen seisaallaan syöjä. Kun me ollaan hänen luonaan kylässä, me ja äidin mies istutaan ruokapöydässä syömässä ja kahvittelemassa. Äiti seisoo tiskipöydän ääressä lautanen kädessään. Kun ei pöytään muka mahdu... Ärsyttävää!

      Poista
    5. Ainakin suunnitteilla oli koko ajan, jos ei muuta :)

      Kauhee, näiden mummojen ja iäkkäiden ihmisten tekemisistä kirjoitellessa ja niitä muistellessa rupeaa kyllä tuntemaan itsensä jo vähän laiskaksi ;) ;)
      Pitäisköhän ottaa torkut, että tunne menee ohi.

      Tuosta seisaaltaan syömisestä tulikin muuten mieleen; saataisikohan tänä vuonna AM:n äiti syömään joulupöytään, kun ei Poika ole mukana: nyt hän mahtuu meidän kanssa samaan pöytään. Ennen hän on syönyt yksin sen jälkeen kun me kolme ollaan oltu syöty, vaikka ollaan aina sanottu, että kyllä me mahdutaan saman pöydän ääreen, kun vähän tiivistetään. Vaan ei... No katsotaan :)

      Poista
    6. Pitääkö munkin mummuna syödä seisaallaan? Ihmeparanemista sitten vaan odotellessa...
      Mun äidilläkin on ollut aivohalvaus.

      Poista
    7. Jospa mummuksi tuleminen auttaa?

      Poista
  11. Ei tarvitse aina olla hyödyksi, jotenkin tuntuu että jos ihmisillä ei olisi niin kamala tarve näyttää omaa erinomaista osaamistaan ja he osaisivat sen sijaan ottaa lungisti ja nauttisivat vaikkapa perheen kanssa olemisesta, niin tämä maailma olisi paljon parempi paikka elää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veit jalat suustani Paimen :)
      Tämän keskustelun ja näiden kommenttien ja mielipiteiden lukeminen on ihan tosissaan pistänyt miettimään, mikä omassa elämässä ja omissa tekemisissä on oikeasti hyödyllistä.
      Mikä ylipäätään on hyödyllistä.

      Tänään aamupäivällä oli hyödyllistä huoltomiehen käynti: tuloksena se, että todettiin olohuoneen patterin termostaatin olevan viallinen. Vai onko sittenkään? Lämmittääkö tv ja digiboxi ilmaa siltä kohti liikaa ja termostaatti luulee, että on tarpeeksi lämmintä? Olikos se käynti sittenkään hyödyllinen - patteri on edelleen kylmä? ;)
      Ruokakaupassa käynti. Kaappi on täynnä ruokaa. Hyödyllistä. Mutta rahat meni. Ei-niin-hyödyllistä.
      Ei, en viitsi ajatella enempää, koska hyödyllistä-hyödytöntä - siitä tulee vain ikuinen noidankehä; jokaisesta asiasta löytyy jotain hyödyllistä, mutta myös jotain "kunhan nyt vaan...." :D :D

      Jatketaan joulun odottamista, SE on hyödyllistä ;)

      Poista
  12. Ehdottoman hyödyllistä toimintaa:
    https://yle.fi/uutiset/3-9986067
    Maksaisin ilomielin vitosen jos mun pihaan tulisivat=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kyllä!
      Luin aamuyöllä näistä likoista ja voin sanoa että todella hieno idea heidän vanhemmiltaan!
      Näitä lisää ja nimenomaan pienten ihmisten toteuttamana pienillä palkkioilla niin silloin mennään oikealla tiellä.

      Toisaalta mun olis vaikeaa kuvitella 148 - kiloista, helvetin partaista ja housut puolitangossa hiitelevää tonttua kenenkään pihamaalle. Varsinkin kun viiden minuutin lumisota tonttukaverin kanssa toisi paikalle ensivasteyksikön, sydänambulanssin ja lääkrihelikopterin ja pari, kolme poliisipartiota ja yhden kappaleen pelastuslaitoksen tikasautoja. Tai no, olisihan siinä hitonmoinen määrä jouluajalle ominaisia kirkkaita valoja :D

      Poista
    2. Niin ja Pöllölle jäi vastaamatta että juu, jatketaan joulun odottamista koska se todellakin on hyödyllistä eikä jouluun ole enää kuin muutama päivä! :D

      Poista
    3. Voi kyllä, meilläkin pääsisi tontut sisään ihan varmasti <3 <3 Ihan varmasti!

      Paimen; voisin yrittää houkutella AM:n sulle Tonttu-kaveriksi ;) - se kun on tota partaakin kasvatellut jo aika pitkäksi, kyllä se tontuksi isoksi tontuksi kävisi :D

      Nyt on vaan yritettävä odottaa joulua kaikin voimin ja keskittää ajatukset siihen: ei puhuta tästä tämän enempää, mutta hallituksen aktiivimalli vie vähän joulumieltä :(

      Poista
  13. Kyllä saa ihan olla vaan eikä tartte tuntee pistosta omassatunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes!
      Ihmiset painaa taas ees taas hirveässä paniikissa, joulun valmistamisessa. Eivät ehdi rauhoittua. Toisaalta säälittävää.

      Poista
    2. Mäkin olen nyt Lahdessa, ihmisillä jo pinna palaa ja niitä on tässä keskustassa aivan järjettömät määrät. Kävin loput kauppakäynnit tänään sähkärillä, annettiin oikein hyvin tilaa. :)

      Poista
    3. Meiän pitäis vielä tonne hullunmyllyyn mennä käymään - jostain kun sais ne kuuluisat lehmän hermot. Se vaan kun toinen hermostuu, niin sitten hermostuu toinenkin - ihan kummin päin vaan, vaikka kuinka yrittää tasotella.
      Tai kun sais ne hermot jätettyä kotiin, vois lähtee liikkeelle ihan aivottomana ;)

      Poista
  14. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  15. Mullakin huomenna vasta varsinaisten ruokien, kukan jne. ostokset edessä, taidan mennä alkon kautta ensin et voi ottaa hermohuikkaa prismassa jos palaa käpy jouluruuhkaan;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä tulikin pitkä keskusteluketju :)

      Hyvä kun muistutit tosta kukasta; itsellekin pitää ostaa yksi hyasintti, tuoksun takia, ja Äitille joku kukka, kun mennään aatonaattona joulupuurolle.

      Mua ahistaa koko kauppaan meno, kiitos ystävämme ison orkesterin, Hallituksen.

      Poista
  16. Tunnustan, tahallani venytin et tulee yli viiskyt kommenttia, hieno rajapaalu=)
    Tehtiinkö blogihistoriaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvasin, että teit sen tarkoituksella :D
      Taisi tulla ennätys, pitäiskö sun saada tästä joku palkinto? Tuplatupsut sun lapasiin? Vai sellanen pitkä nauha, minkä voit laittaa niihin ja laittaa sen niskan ympäri, että voit roikottaa niitä niskassa kun et pidä niitä kädessä - sellanen kun oli kakruna, ettei lapaset huku niin helposti? Mulla oli ainakin. Ja se meni vielä toppatakin hihojen sisällä, ettei varmana huku.

      Poista
    2. Plääh mitään palkintoja, kiitos tarjouksesta mutta joukossa on voimaa vaikka se Jouko välillä onkin vähän palikka;DD

      Poista
    3. Eiköhän panna samantien sataan asti.

      Poista
    4. No jos teillä asiaa riittää, niin ei kun menoksi vaan :D
      Tänään on vähän näitä muka-jouluhommia, etten ihan heti ehkä ehdi vastailemaan, mutta aina kun ehdin, niin tulen vastaamaan :)

      Poista
    5. Niin ja sitä piti sanomani, että ei kaikissa joukoissa/Joukoissa oo voimaa ;)

      Poista
    6. Viiminen "joulukaupassakäynti" suoritettu äsken, luojan kiitos, olen selälläni. :D

      Poista
    7. Meillä vähän venähti, kun yksi tärkeä joululahja oli hankkimatta, onneksi se löytyi. Muuten olisi jouduttu antamaan AM:n äidille yksi omista tavaroistamme - hän oli sitä tiettyä asiaa nimittäin pyytänyt ja meiltä se löytyi :)
      Vain yksi tuttu nähtiin reissulla, mutta tonttuja oli kyllä kylillä vaikka kuinka... Yksi kolmen auton peräänajokin, jonka seurauksena ainakin yksi ambulanssi lähti paikalta kohti sairaalaa :(
      Surullista, toivottavasti vältymme uhreilta joululiikenteessä - oma enoni menehtyi aika tarkalleen näinä päivinä (olikohan vuosipäivä eilen, en varmaksi muista) reilut 40 vuotta sitten.

      Poista