Kolme yötä jouluun on.... tai kaksi ja puoli, tai jotain sinne päin :D

Niin..satikutiahan te annatte, kun olen vielä hereillä, kun pitäisi olla jo nukkumassa, kyllähän minä sen tiedän... mutta jos ihan äkkiä vaan kirjoitan ja kerron sen, mitä olin kertomassa jo aikaisemminkin? Jooko?

Mutta ihan ensin: kun en niitä joulukortteja laittanut postiin tänäkään vuonna kuin sen yhden ainoan. Mutta teiltä sain kortteja - olette ihania ❤❤ Siksi haluan teille kaikille blogissani vieraileville toivottaa

OIKEIN IHANAA JA RAUHALLISTA JOULUN AIKAA TÄMÄN SISKOLTA SAAMANI SUOJELUSENKELIN MYÖTÄ

TÄMÄ SUOJELUSENKELI OLKOON MYÖS MUKANA KUN POIKA JOULUPÄIVÄNÄ LÄHTEE MATKALLE. 

Kiitos muistamisesta Susannalle, Annelle, Sinisen Sohvan Emännälle ja Isännälle, Jaanalle, Marjaanalle, Possumunkille, Su'elle ja Reppanaiselle. Ja sinullekin, jonka unohdin 😏

Tiistaina oli tämän vuoden viimeinen Neulekerho kirjastolla. Sitä ennen oli "Kirjavinkkaus" -tapahtuma. Kaupungin pääkirjaston kaksi työntekijää oli kertomassa ja esittelemässä kuluneen vuoden kauno- ja tietokirjoja. Ehdimme paikalle juuri tapahtuman alkuun, jonka toinen esittelijöistä, Maisku, aloitti musiikilla. Hetkisen kuunneltuani tunnistin kappaleen nimen - en kappaletta, koska en ollut kuullut sitä aikaisemmin. 

Tunnistettuani kappaleen nimen rupesi tietenkin hymyilyttämään - miten niin voin tunnistaa jonkun kappaleen nimen, jos en ole koskaan kuullut kyseistä kappaletta, mietitte tekin 😊😊 Suljettuaan soittimen, Maisku totesi, että "Ainakin joku taisi tuntea kappaleen ja kirjan?" ja katsoi minuun. Olihan se sitten tunnustettava, että ei, en ole lukenut kirjaa, mutta olin kysellyt sitä muutama viikko aikaisemmin - ja että se oli tuttu eräästä blogista xx blogista. "Ettei olisi mun blogista?" No siihen oli vastattava, että ei, jos et ole sieltä... 😊 (Silloin en tiennyt, että hänhän olikin täältä kotikaupungista...)  Kyse oli kirjasta Tule takaisin, Mr. Bonjangles, musiikki oli Nina Simonea. Ja kirjan olin bongannut Marjaanan blogista 😊😊

Näin se maailma on pieni, voisi tähänkin kohtaan sanoa. 

Mutta nuorilla naisilla oli muitakin kiinnostavia kirjoja, mm.

Kaunokirjat: 

Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa

Eva Frantz: Sininen huvila

Asko Sahlberg: Amandan maailmat

Tom Malmquist: Joka hetki olemme yhä elossa

Katja Kallio: Yön kantaja

Tietokirjat:

Jennifer Ackerman: Viisaat linnut

Jorma Sairanen & Kalle Kinnunen: Daddy Cool. 

Kaija Maria & Lari Junkkari: Muutakin kuin numeroita. Vanhenemisen taidosta

Eli lukemattomien kirjojen lista vain kasvaa ja kasvaa 😊😊 

Ihan just lähden nukkumaan, mutta yksi asia ja kuva vielä. 

Kerroin, kun kävin viime viikolla ulkona teatteri katsomassa Saiturin Joulua avustajani ja ystäväni kanssa. Ulkona oli vähän kylmä ja mulla ei ollut kaulaliinaa. Tarkenin kyllä ihan hyvin kaiken kaikkiaan, mutta se kaulaliina olisi ollut ihan hyvä olla ja olisi lämmittänyt vielä lisää. Siitä avustajani oli saanut idean ja... voihan vihne (silmässä) sentään... Sain heiltä paketin, jota sisäinen lapsi minussa ei tietenkään malttanut jättää jouluaattoon, vaan avasi sen kotiin päästyään. 

Ja sieltä paljastui tämmöinen:

Kyllä, kaulaliina! Ja mitäpä muuta siinä on kuin... 😊😊 Niin, koettakaapa tunnistaa nuo kuviot 😏😏                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                            No niin, nyt, hyvää yötä!  💤💤💤

.