Kahvia kerrakseen

Olettekos odotelleet Pöllön "sattuu ja tapahtuu" -kuulumisia? Jostain syystä on ollut suht rauhallista, kunnes tänä aamuna - poks - Pöllönkulmalla pölähti. Totta puhuakseni oli tuossa viime viikolla jotain muutakin millä ajattelin teitä viihdyttää, mutta pahus soikoon, muisti pätkii. Yllättävääkö?

Ensin kuitenkin kiitokset Olifantille joulukalenteri -palkinnosta. Yllätys oli todellinen yllätys ja olen ihaillut sitä monta kertaa päivässä: otin siitä kuvan ja laitoin kuvan taustakuvaksi puhelimeeni 😊

Asterixeja! Jes! Asterixit ovat vielä Mursun iltalukemisena, lukee "hiljaa ja hartaasti", ei ahmien. Riittää lukemista pidempään. Lisäksi sain Pihan ja puutarhan vuosi -kalenterin ja pussin.. hmm... kukkien siemeniä 😊 Siemenpussi on klemmarilla kiinni kalenterissa parin kuukauden päässä, että muistan laittaa ne ajoissa esikasvatukseen. Ja yllätys: se on tuo upea pöllö tuossa kalenterin kanssa samassa kuvassa! Aivan mahtava! Pyörittelin korttia pitkään käsissäni silmät ymmyrkäisinä kunnes Mursu muistutti, että hengitä välillä hyvä ihminen! Ihania pöllökortteja oli paketissa pari muutakin, mutta ne jäi kuvaamatta. Kiitos Olifantti! 

Ystävä soitteli viime viikolla: kun serkku kysyi neuloisikohan se Pöllö meidän tulevan lapsenlapselle jonkun tuommoisen peiton kun teidän D:lläkin on ja jos ehtii villatakin sen kaveriksi. Jos noin paljon luotetaan mun taitoihin, niin toki eli saman tien nettiin etsimään malleja ja viestiä etiäpäin. Ja tilaamaan puikkoja. Ehdotukset hyväksyttiin ja nyt on tilattu langatkin ja nyt vaan odotellaan postia.  

Postia odotellessa koetan tehdä keskeneräisiä valmiiksi. Tässä yhdet lapaset: 

Lanka on 7 veljestä Nature. Hutiostos, kun en tutkinut lankaa tarkemmin, katsoin vain, että onpa kiva väri (kuva taas vähän vääristää) ja oli tarjouksessakin. 

Ja pehmeääkin on. 

Mutta hutiostos siinä mielessä, että kun kotona vilkaisin vyötettä tarkemmin, kun lanka ei tuntunut tutulta seiskaveikalta. Ei tuntunut ei, kun ei ole: 70 % villaa ja 30 % lyocellia (=tencel). Ei sekään vielä mitään, mutta harmikseni mulla on huonoja kokemuksia vaatteesta jossa on lyocellia ja kuulun (ehkä pieneen) ihmisryhmään jolle yksikin huono kokemus riittää. Ja hölmöä tehdä langasta lapaset 😖 Pesuohje: käsinpesu!

No, aina ei voi onnistua.

Mutta miten se kahvi taas liittyy mihinkään. Liittyy hyvinkin. Meillähän juodaan vain murukahvia. Minä en juo kahvia ilman maitoa jos on vaihtoehtoja, kuten esim. purkki- ja pussitolkulla teetä. Meidän aamurutiineihin kuuluu, että Mursu tekee meille voileivät ja minä valmistan juomat, on se sitten kahvia tai teetä.

Tänä aamuna päätin veden kiehumista odotellessa täyttää vajaan murukahvipurkin ja otin kaapista kahvipussin, avasin sen ja.... kaadoin näppäränä Pöllönä lähes koko pussillisen kahvia Mursun kahvimukiin! Mursu tykkää kyllä vahvasta kahvista, mutta toivoi kuitenkin, että saisin mahtumaan mukiin vielä reilusti vettä.

Ensimmäinen ajatus teillä varmaan on, että no mikäs hätä kädessä, kaada kahvi mukista purkkiin ja aloita alusta. Nii-in. Se olisi ollut helppoa, mutta kun. Tavoistani poiketen, olin juuri tänä aamuna laittanut mukiin ENSIN makeutusainepuristeet. Kolme kappaletta - muki on jättimäinen! Ei siis auttanut muu kuin lusikoida kahvi mukista purkkiin ja toivoa, että ne makeutusainepuristeet, mitä ne nyt on, jäävät sinne mukiin. Kaksi jäi, kolmas livahti kahvipurkkiin. Onneksi meillä käy harvoin kahvivieraita, eikä kai yksi pieni nappula haittaa..

Vaan kuinkas kävi tänään? Pöllön (pölhön) tuuria! Mökkitalkkari hurautti pihaan korvapuustien kera, harjasi portaat puhtaaksi lumesta ja kutsui itsensä kahville. Mutta oikeasti Pöllön tuuria: kun valmistin kahvit Mursulle ja kaimalleen, niin kas, kahvipurkista pilkisti kadonnut makeutusainepuriste ja sainkin sen lusikallisen kahvia Mursun mukiin. 

Mutta ei ole kahvin valmistaminen helppoa, ei. 

Kuka muu muka?