Traktoreita ja se käpy

Olen unohtanut kävyn. Sen minkä laitoin pakastimeen. Onneksi se ei mene siellä pilalle, mutta eihän se sinne ole tarkoitettu. Pitäisi varmaan mennä nyt saman tien hakemaan se sieltä pois. 

Ja heti tähän alkuun voin kertoa, että ei ole hyvä ajatus yrittää kirjoittaa blogia - ainakaan tällaista turhanpäiväistä höpöttelyä - ja kuunnella samanlaista ei-nyt-niin-kovin-asiallista kirjaa samaan aikaan. "Äiti missä mun housut ja niin edelleen..." Sitä sellaista missä ei tarvitse juurikaan edes ajatella ja jos joku jälkeenpäin kysyy mitä siinä tapahtui, niin muistat vain sen mustan kissan ja haukkuvan koiran. Ja ehkä pelargonian kuistilla. 
Mutta ne on ihan mukavaa kuunneltavaa sukkaa neuloessa, kun toinen katsoo tv:tä samassa huoneessa ja omakin katse saattaa joskus eksyä tv-ruutuun - ei haittaa vaikka jokunen lause kirjasta menee ohi, ei tarvitse peruuttaa, hyvin pysyy kärryillä vaikka kuunteleekin alueuutisista miten loppiaisena hiihdettiin maakuntamuseolla kansallispuvuissa puusuksilla.

Iltasatukirjana on Keigo Higashinon toinen suomennettu kirja Myrkyllinen liitto. Ja kolmas kirja on varauksessa kirjastossa, tullee ensi tai seuraavalla viikolla. Äitirakkaallekin laitoin viestillä tiedot kaikista kolmesta kirjasta, jotta voi käydä kirjastosta kyselemässä. 

Poika sanoi, että Higashino on tällä haavaa erittäin suosittu kirjailija Japanissa ja hänen kirjojaan ostetaan siellä paljon. Jos vain kieli taipuisi edes englantiin tarpeeksi, voisi tuliaisina olla ehkä yksi tai kaksi suomentamatonta kirjaa. Tosin Pojalla taitaa olla itselleen kotimatkalle kirjoja jo niin paljon, että joutuu maksamaan lisämaksua matkatavaroistaan vaikka niitä aika paljon lentolippuun sisältyykin...

Vuoden ensimmäinen kirja on luettu; Cristal Snow'n kirjoittama ja Kati Vuorennon kuvittama 

Penni Pähkinäsydän ja Viluhallan salaisuus 

oli yhtä ihana kuin sarjan kaksi edellistäkin kirjaa. Sopii tämmöiselle höpsölle lapsenmieliselle tonttuihin, menninkäisiin, peikkoihin ja keijuihin uskovalle 😉🎅

Kirjan kieli on elävää ja mielikuvituksellista, tarina pitää otteessaan: onnistuuko Penni ystävineen selvittämään Tuulenpesän metsässä keijunsiipiä varastelevan rosvon henkilöllisyyden? Entä Viluhallan sijainnin?

Nyt taas odottelen seuraavaa kirjaa, mutta siihen voi tovi mennä, ennen kuin se ilmestyy, taitaa moniosaaja-taiteilija-artistilla olla niin monta rautaa tulessa.

Sinisen Sohvan Emäntä kysyi miten sinä ilahdutat toisia ja haastoi meitä ilahduttamaan toisia. Otathan sinäkin Emännän haasteen vastaan?

Minulla odottaa kirje postittamista. Kirjeen vastaanottajina on kaksi pientä poikaa ja kirjeen sisällä on traktoreita: 

Luulen, että kirjeainakin yllättää monta ihmistä ja se on kirjeen tarkoitus 😄😄

Nyt menen lukemaan iltasatua, ennen kuin kolhin itseäni tai pudotan jotain - päivä on nimittäin mennyt aika hyvin - kop kop.