24 syyskuuta 2024

Oscar Wilden sanoin

 "Kaikkihan me olemme katuojassa, mutta jotkut katsovat tähtiin"
(käännös vähän vaihtelee kääntäjästä, mutta ajatus tullee selväksi: "We're all standing in the gutter but some of us are looking at the stars")

Tuon Oscar Wilden lausahduksen lainasin Ainutlaatuinen Uusi-Seelanti TV-sarjasta, jossa brittikoomikko Griffith Rhys Jones katseli tähtiä jossain päin Uutta-Seelantia - kaukana valosaasteesta. 

Ajelimme eilen Mursun kanssa kaupunkiin ja sieltä Äidin ja Tunturiruipelon kautta kotiin - meille tyypilliseen tapaan maaseutureittejä pitkin. 
Aurinko paistoi ja syyspäivä oli mitä kaunein, niin kuin tänäänkin. Koivut ja haavat kirkkaan keltaisia, vaahterat punaisia. Kirkkaanpunaisia marja-aronia pensaita siellä täällä. 
Pihlajat täynnä oransseja pihlajanmarjoja. 
Voiko syksy enää kauniimpi olla?
Pihoilla omenapuita täynnä omenoita: punaisia, valkeita - makean ja mehukkaan näköisiä. 

Kurjet ovat jo lähteneet, mutta joutsenia pelloilla vielä näkyy. Pellot ovat täynnä erivärisiä pyöröpaaleja.

Siitä huolimatta, että täysikuu valvotti lähes viikon verran, oli täysikuu upea! Usvaisena iltana kuu näytti hiukan aavemaisena, kirkkaana iltana naapurimökin valaistu huvimaja oli suorastaan houkutteleva, kun kuu oli suoraan huvimajan yläpuolella eikä vielä kovin korkeallakaan.

Syyspäiväntasauskin oli sunnuntaina enkä huomannut ollenkaan. Mitäpä tuosta, kohtahan se sitten on jo talvipäivänseisaus.

Eilen oli jälleen yksi vuosipäivä; Pojalla ja Miniällä oli vuosipäivä, kahdeksan vuotta Pojan mukaan ovat yhtä pitäneet.

Ja 30. syyskuuta on Kansainvälinen kääntäjien päivä.


8 kommenttia:

  1. Ihanaa syksyä Pö-Lölle, aouuuuuuu!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sus' - kuin myös Sujelle! Hu-huu, huu 🦉

      Poista
  2. Pidän syksystä juuri siitä syystä mitä kirjoitit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänäänkin on ollut tosi kaunis päivä - meillä on paistanut aurinko ja koivut ovat hehkuneet kirkkaina.
      Vähän on mainostettava - kukas se kissan hännän... - huomasitko kirjoittamani tarinan Milo - syksyn maalari? Ihan tuolla syyskuun alussa...

      Poista
  3. Minä valvoin myös kuun takia . Ihmetellä pitää miksi nuorena ei kuu valvottanut??no ehkä oli muita syitä valvoa ja siinä se samalla meni kuun kanssa .
    Syksyn värit ja ruska on upeaa katseltavaa .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä sitä ei tosiaan huomannut muulta valvomiselta, että on täysikuu, siinä ne meni samalla valvomisella kuut ja muut 😉😄

      Poista
  4. Olen poikennut blogissasi kerran jos toisenkin ja odotellut uutta postausta.
    Olen näköjään jäänyt koukkuun kirjoituksiisi :-). No hyvää kannattaa odottaa.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Terhi, ihanaa kun olet jaksanut käydä täällä - ja kiitos kauniista sanoistasi 💗
      Olen kyllä käynyt lukemassa sinun blogisi päivittäin, mutta aina ei vaan osaa kirjoittaa mitään "järkevää" - jos nyt silloinkaan, kun kirjoittaa jotain 😆

      Poista

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkulmalle.
Jätäthän viestin käynnistäsi - tulisin mielelläni vastavierailulle :)