Repolaisen värihaaste - vielä riittää värejä

Repolaisen VÄRIHAASTEen väri on tällä kertaa ORANSSI - hän itse on valona ja värinä ties missä; minulta ainakin on mennyt täysin ohi, mihin matka on tällä kertaa suuntautunut, liekö hän edes kertonut 🤔

Vai olisiko pitänyt pistäytyä apteekissa jo aikaisemmin? Siellä poikkeamisesta nimittäin alkaa tämän kertainen kuvakertomukseni. Eikä ole maksettu mainos, kunhan kerron - jos jollekulle teistäkin oli apua tästä. 

Varoilta putsasin silmät rähmästä ennen koneen ääreen istumista. Rähmäkäpäläisyyden lisäksi minua vaivaa nykyään rähmäsilmäisyys, muutenkin kuin aamuisin. Siispä marssin apteekkiin apua kysymään. Silmätippojen - ihan vain kostutukseen tarkoitettujen - lisäksi ystävällinen farmaseutti esittely tällaisia kosteuspyyhkeitä, joilla olen pyyhkinyt silmäni, siis silmäluomet ja -nurkat päivittäin. 
Ehkä auttaa, ehkä kuvittelen. Ei niistä haittaakaan ole ollut. 

Kun sain silmät puhdistettua, rupesin katselemaan, onkos meillä mitä(än) oranssia, kun sen hupparinkin heitin pois jo vissiin viime vai toissa kesänä. Löytyi sitä jotain.

Tämmöiset kynät löytyi. En kyllä kokeillut, mahtaako nämä vielä toimia, mutta kyllä kai. Ei ole hetkeen käytetty, kun ei ole kirjoitettu, ei väritetty eikä askarreltu. 
Repolainen kyllä lähteissään oli laittanut kirjekuoren postilaatikkoon ja siellä oli kirjan lisäksi skräppäyshaasteen tarvikkeet. 
Kaikkeen sitä yllytyshullu lupautuukin 😳😲🤦‍♀️

Samoilla sijoilla pyörin ja mitäpä muuta siellä makuuhuoneen "käsityönurkassani" olisikaan kuin... Ei, oranssia lankaa ei löytynyt neulelangoista, sitä ystäväni jo kerran kyseli, kun olisi halunnut parsia sukkansa. Mutta siellä on kirpparilta löytyneet vyyhdinpuut. Näyttävät heppoisilta, mutta ovat aivan riittävän tukevat minulle - jos tukevampia tarvitsen, niin käytän silloin Mursua. Siinä on tukevat vyyhdinpuut 😉💗

Tällaiset siis. Mahtuvat mukavasti tuolla alla olevaan
koteloon, pieneet tilaan menevät. 

Ja hupsista vain, nyt viimeistään jäin kiinni, jos en aiemmin ole jäänyt. 

Tunnustan:
Meillä ei ole päiväpeittoa/-peittoja.
Mutta ei kai se haittaa, kun ei vieraat käy meidän sängyissä 🤔

Kaapista löytyi pari juttua joista mietin, kumpi oikein olisi enempi Repolaiselle.... 

Nämä ei ole minun tekemät, vaan ystäväni on tehnyt nämä; hänen ensimmäinen huovutustyönsä, tossut jotka hän oli heittää roskikseen. Tossut jotka pelastin ja joille on jo koti varattuna. 

Nopeasti vain työnsin niiden sisään ensimmäiset käteen osuneet lankakerät, että sain niistä vähän paremmat kuvat.

Kuvien asettelu ja tekstit ei taas suostu asettumaan niin kuin minä haluaisin, mutta eihän sille minkään voi. Koettakaa taas kestää tätä räpellystä ja onhan siinä jonkinlainen jännitysmomentti, kun yrittää yhdistää kuvat ja tekstit..... 

Nämä on Pojan ensimmäiseltä Japanin reissulta; täyttävät joulukuussa 10 vuotta! (Hyvänen aika, synttäreitä on siis ihan yhtenään 😜) 
Ovat paketissa siksi, että en VIELÄKÄÄN oppinut syömään puikoilla, ihan hirveästi en ole kyllä harjoitellutkaan, mutta olen kuitenkin. 

Olen sanonut ottavani ne käyttöön sitten, kun osaan syödä kunnolla puikoilla, siihen asti syön "harjoituspuikoilla". 

Ja kyllä, niissä ON pöllöjä 😂😂

Kävin seuraavaksi tarkistamassa miten pakastin voi. Sehän ei voi varsinaisesti hyvin, kun sen ovi oli jäänyt taannoin raolleen ja se oli päässyt vähän sulamaan. 
Tarkistin onko se suorassa. Minusta se on vähän etukenossa, mutta kun en nyt ole ihan varma osasinko lukea vatupassia ihan oikein eikä Mursu suostunut tarkistamaan asiaa, niin päätin että se on ihan suorassa. Niin kuin minäkin 😜

Tämä on siis MINUN vatupassi. Mursulla on omansa, sellainen metrin mittainen tai jotain. 

Oranssia löytyi myös kompressorin letkusta. 
Meillä mietitään ja harkitaan tarkkaan tehtävät asiat, ennen kuin mitään tehdään.. Muistatte varmaan kun kerroin kaataneeni kahvit jalkarahille - sille joka on keväästä asti odottanut päällystämistä? Se on ostettu kirpparilta ja tuli nyt tiensä päähän. Kangas oli hiutunut ja alkoi repeilemään eli NYT oli aika ottaa kompressori kauniiseen käteen. Monta muutakin työkalua, mutta tätä tarvittiin nitojaan - tai mikä se nyt sitten onkaan. Tämmöinen härpäke kuitenkin, siis se kompressori. 

Ja tämä!
Ehdottomasti pitää maalaismiehellä olla tämä:
HANKKIJAN LIPPIS!

Onneksi naapurikunnasta löytyy Hankkijan myymälä ja sieltä löytyi näitä lippiksiä, ei tarvinnut tilata netistä.
Tiesittekö muuten, että tämä on oletettavasti ainoa vaatekappale Suomessa jossa on ostorajoitus sen suosittuuden (outo sana) vuoksi?
Näitä myydään kerralla vain 4 kpl/asiakas. 👍👍

Ilman pöllöäkö luulitte oranssin päivityksen päättyvän - niistä pienistä kun ei selvää saa? Ehei, kyllä vielä löytyi ihan uusikin pöllö, oranssina 😄 
Tällaisen projektipussukan on joku ihan blogini lukija lähettänyt minulle - pyydän anteeksi, mutta olen unohtanut, kuka se teistä oli? Ilmoittauduthan? 

Tällaista oranssia löytyi Pöllönkulmalta 😊

Ja Heli Rantalan runo Oranssista löytyy taas Susannan värirunoista Pikku Kakkosen sivuilta.

"Hei, olen oranssi
väri iloinen kuin perhosten tanssi!
Olen porkkana, juures rapsakka
ja suolla kasvava, mehevä lakka.
Kultakalana vedessä polskin,
koripallona kentällä pompin.
Olen värinä monessa kukassa
ja Peppi Pitkätossun tukassa!
Olen metsän kettu ovela, viisas
ja viidakon tiikeri hurja, kiivas.
Mur!
Syksyisin maisemaa somistan:
puut lehdin, pihlajanmarjoin koristan.
Hei, olen oranssi
väri iloinen kuin perhosten tanssi!"