Juuri kun pari päivää sitten kirjoitin riippusilloista ja hiidenkirnuista - ja Caran kommenttiin kerroin nähneeni tv:ssä dokumentin jostain suurkaupungista jossa oli läpinäkyvä kävelysilta vilkkaan kadun yli.
No kaupunki on Lontoo, silta on Tower Bridgella. En ehtinyt lukea tietoja tarkkaan, mutta näin ne kuvat TAAS! Sillan yhden osan hajoamisen oli aiheuttanut niinkin ihmeellinen asia kuin OLUTPULLO ja sen jälkeen PIIKKIKORKO.
(Ei siis pidä juoda olutta korkokengät jalassa 😉😉😎😂)
Tarkemminkin asiaa selitettiin, mutta kun se tosiaan meni minulta ohi - yksinkertaisesti siitä syystä, etten voinut katsoa niitä kuvia, mitä siitä ja muista maailman (suurin osa kai Kiinassa) lasisilloista.
Kammottavan korkealla, ja niiden kestävyyttä kokeiltiin, mutta jokunen kai myös hajosi, siis niitä siltojen osia.
Ohjelma tuli sunnuntaina National Geographic -kanavalta klo 15 aikaan, olisiko ollut joku Rakennuskatastrofit tms. nimeltään.
Mutta olipa vain sattuma, kun juuri asia oli mielessä 😀
Tower Bridge ei minua pelottanut, siinä on hienot heijastukset:
VastaaPoistahttps://www.towerbridge.org.uk/your-visit/glass-floor
Paikan päällä varmaan erilaista kuin tuossa lyhyessä pätkässä mikä tv:ssä näytettiin ja kun siinä näytettiin se hajoaminen.
PoistaLuulen kuitenkin, että minusta ei olisi menemään tuonne.
En ymmärrä mistä minulla on jäänyt joku trauma kun näen säännöllisen epäsäännöllisesti painajaista kun pitäisi ylittää kapea ja kiikkerä silta ja pelottaa niin maan mahdottomasti..olen ylittänyt ed.asuinpaikassa melk.päivittäin sillan mutta ei se mua pelottanut. Joku psyktri osais varmaan selittää..
VastaaPoistaEhkä olet joskus joutunut ylittämään jonkun kapean ja kiikkerän sillan?
PoistaSilloin kun vielä meloin, meidän latuyhdistyksen melontakausi alkoi aina vapunpäivänä yhdessä toisen latuyhdistyksen järjestämän Vappumelonnan kanssa, ja meloimme aina saman joen, jossa oli pitkä koski joka oli suosikkikohtani. Ennen koskenlaskua pidimme aina evästauon laavulla.
Yleensä kaikki tarvikkeet laavulle oli tuonut velipuoleni; nokipannun, eväät ja vieläpä pienen poikansa - joen, siis sen kosken yli! Kosken yli tehty silta oli kahdesta tukista, ei kovin paksusta ja kaide heilui, melkein voisi sanoa, että tuulessa 🤦♀️
Yhden kerran kävelin sen sillan edestakaisin kun jotain piti autolta hakea ja sen jälkeen päätin, että vaikka mikä olisi, niin minä en tuosta yli mene! Se oli ihan kamala. Aina ei ollut ihan kuiva ja aurinkoinen keli, joskus se silta oli kostea ja liukas, mutta niin vain velipuoleni yhdellä kertaa kuskasi kaikki tavarat - pieni poika kainalossa! Hirvittää vieläkin pelkkä ajatus.
Minulla on myös jonkinverran...tai vähän enemmänkin korkean paikan kammoa jäisi kyllä väliin kaikki sellainen .
VastaaPoistaMitähän minä tähän..? Olen joskus jossain ylittänyt riippusiltoja. Varmaan Lapissa. Ne kestän, mutta en uniin tulevia korkeita paikkoja, joista joku putoaa. Yäh.
VastaaPoistaAlkanutta viikkoa!
Riippusillat, korkeat paikat joista näkee läpi (no onko vähän hullusti sanottu?), ja korkeiden paikkojen reunat. En ikinä voisi maata missään korkean kallion reunalla ja katsella sieltä alas, tai istua ja heilutella jalkoja. Hyi olkoon.
PoistaAurinkoista viikkoa!
Ne lasisillat on kyllä aika karmivia.
VastaaPoistaNe on!
Poista