Myyntisirkkusten seikkailut Suomen suvessa, osa 6

No niin. Tässä välissä olette joutuneet lukemaan kaikenlaista höpinää ja löpinää (ja vieläkin sitä olisi, tärkeää asiaa), mutta jatketaanpa tätä välillä, ettei jää unholaan ihan koko viikko 😊

Edellisessä osassa toivottelin teille hyvät yöt, esiteltyäni teille hienosti rakentamani tyynyn. Mökki oli lämmin, mutta jostain syystä heräsin yöllä siihen, että palelin ihan valtavasti. Oikein tärisin. Voi kurjuus. Ei tiedä hyvää. Ja sitten piti lähteä pihan perälle. Sekin vielä. Krääk. Inhoan kömpiä makuupussista ulos - ja takaisin, olkoonkin, että nyt oli kyse UNIpussista, joka oli vähän kätevämpi. Vaan ei auttanut. Ja omat crocsit jossain meikkilaukun - olenhan esitellyt sen meikkilaukkuni? Sinne siis on pakattu koko viikon omaisuus makuupussia lukuunottamatta. Siis meikkilaukun uumenissa. No, kaverin töppösiä voi aina lainata sitä vartenhan ystävät on olemassa 😊

Ulkona oli lämmintä. Illan pilvet oli jo aikaa sitten kadonneet. Ja hyttyset tulleet tilalle. Niitä ei olisi kaivattu. No, nousipa jalka sitä ripeämmin, vaikka silmät olikin hiukan sikkaralla. Mutta millä torjut sen kylmän, jonka tiesi palaavan heti kun pääsee takaisin sinne unipussiin, siitä huolimatta, että mökki on lämmin?

No, matalammallakin tyynyllä voi nukkua, joten tyynystä pitkät kalsarit jalkaan ja penkiltä huppari päälle. Jo vain rupes lämpiämään.

Aamulla oli tarkoitus nukkua vähän pidempään; ajatus oli ettei kauppaa tarvitse välttämättä avata samassa paikassa vaan mennään seuraavaan paikkaan. Olisi aikaa lähteä rauhassa ja käydä syömässä aamupala. Vaan toisin kävi 😩 Taisi olla niin, että kumpikin meistä oli juuri herännyt ja todennut, että kummallakin oli hirveä päänsärky 😩😩 Häkää?? Särkylääkettä ja hetken aikaa silmät kiinni, jooko?

Rrriiiiiinnngggg....Puhelin soi..."Missä te ootte? Täällä olis asiakkaita..."  Tota, me ollaan täällä mökillä kun... No, meillä on kummallakin hirrrrveee päänsärky, oisko joku häkä- tms. myrkytys. Me tullaan niin pian kuin saadaan kamppeet kasaan.
Ja hop hop. Eihän meillä kauaa kestä, kun Sirkkuset pistää vauhtia 😊😊
Mutta siinä kävi sitten kuitenkin niin, että me mentiin aamiaiselle ja meidän ihanat "pojat" pakkasi auton sillä aikaa ❤  Ja me kun ajateltiin, että meidän pitää pakata auto, ennen kuin päästään lähtemään seuraavaan paikkaan, mutta kaikki olikin jo valmista.

Mutta ette IKINÄ arvaa mikä löytyi siitä ns. päärakennuksen oven suusta, kun mentiin syömään - siellä muuten oli maailman parasta lohikeittoa, jos en jo edellisessä osassa muistanut mainita. Aamupala oli myös tosi hyvää. Nii-in, mikähän siellä olisi ollut 😊😊

Niin, ette varmaan olisi arvanneet 😊😊 Pöllöpä hyvinkin, pöllö, siinä se vahti sisäänkäyntiä.

Kun aamupala oli syöty, kehuttu ruuat ja todettu, että auto on hienosti pakattu, ei ollut enää muuta tekemistä, kuin palata takaisin Kuusamon urheilukentän uimarannalle, sinne mistä sunnuntaina lähdettiin.
Nyt pätkii tämän Myyntisirkkusen muisti sen verran, etten muista ihan varmaksi - ei me taidettu kauppaa siellä kokonaan avata.

Sen jälkeen sitten olikin ohjelmassa muutos, sillä yllätys yllätys - olimme niin pohjoisessa, että järvet olivat vielä jäässä! Eikä meillä ollut jäänsärkijää mukana 😉 Jouduimme perumaan useamman  osuuden, mutta järjestimme melojille muuta ohjelmaa suunnitellun reitin tilalle. Mm. jokimelontaa Oulankajoelle.
Siinä oli vähän...noh...omanlaisensa jännitysmomentti meilläkin, kun osuus päättyi paikkaan, johon ei meidän iso pakettiauto mahtunut; päätöspaikka oli ison mäen alla jonne me kyllä ajoimme ja auton ympäri kääntäminen olikin vähän niin ja näin 😊 Onneksi meidän melojaporukassa on ihania ihmisiä joista löytyy aina avuliaita miehiä (varsinkin kun näyttää vielä vähän avuttomammalta kuin onkaan...), jotka auttaa... ja niin me saatiin auto ympäri ja päästiin lopulta pois sieltä pussinperästä. Saatiin sitten auto pysäköityä ihan mukavalle "parkkipaikalle" mäntykankaalle, saatiin meidän lippukin merkiksi tienposkeen, että täällä me ollaan - ja meidän auton kyllä tunnistaa! Ja hyvää seuraa vastapäätä 😊 Pari-kolme tuntia meni oikein mukavasti, asiakkaita ei kyllä käynyt, muuta kuin hyttysiä. Niille ei juuri housuja eikä takkeja saatu kaupaksi...

Paikka oli pitkän hiekkatien päässä ja katseltiin siinä ohiajavia autoja: miten tuolla autolla näytti, että tuo takarengas on niin tyhjän näköinen..no se meni jo.  Seuraava auto pysähtyi siihen meidän kohdalle: voi itku...takarengas puhki! Vararengas on, mutta missä tunkki??
- Hei oota, mä pysäytän, tossa on meidän turvaryhmän auton, kysytään siltä... -Onko sulla tunkkia?
- No ei oo, mutta oota mä soitan... - Hei ei tarvi, se oli meidän porukan toinen auto, ja meidän tunkki löytykin jo! - Aha okei, no hyvä 😊

Kaiken kaikkiaan SEITSEMÄSTÄ autosta puhkes rengas sillä tiellä! Johtui siitä hiekasta, tai se oli kuuluemma jotain sepeliä tms.

Siinäpä se sitten olikin tiistaipäivä. Mekin lähdettiin taas takaisin Kuusamoon, se oli looginen suunta, koska sieltä sitten suunta jatkuisi aikanaan "eteenpäin". Menimme Kuusamon Tropiikkiin yöksi. Kylpylän puoli oli remontissa joten meillä oli vain huone hotellin puolella ja Kuski-Sirkkunen teki meille taas iltapalaa. Kulujen säästämiseksi otimme lisävuoteeseen edellisyön mökkivieraan, oli ihan mukava jutella kolmestaan ja juoda teetä porukalla ennen nukkumaan menoa.

Huoneessa oli myös, siitä huolimatta, että kylpylän puoli suljettuna, kylpytakit. Tuota...kävi vain samoin kuin vuosia vuosia sitten "tyttöporukalla" kylpylässä... se "lisävuoteen" kylpytakki" oli lasten kylpytakki 😊😊😊 Miksi ne aina olettaa, se lisävuoteessa nukkuva on lapsi? Olihan se toki pakko kiskoa päälleen - arvatkaa kuka sen teki? Juu, ette saa siitä kuvia nähdäksenne, ette, vaikka kuinka pyytäisitte kauniisti. Ne on jo tuhottu. Kuvitelkaa nyt, aikuinen ylipainoinen nainen lasten kylpytakissa. Ja vaikka se nainen laihtuisi muka-alipainoiseksi, niin se on silti liian pieni se kylpytakki. Ei ole kaunis näky semmoinen. Ei 😊  Pissat meinas tulla housuun.

Toivottavasti saatte unta 😉😉😉