15 marraskuuta 2017

Pienistä asioista on opittava iloitsemaan

Eilinen päivä oli hyvä päivä - surullisesta uutisesta huolimatta. Sekin uutinen oli odotettavissa ja loppujen lopuksi toi helpotuksen Ystävälle itselleen ja hänen läheisilleen. Joskus elämä kuljettaa niinkin.

Äitirakkaan kanssa oltiin eilen ostamassa tuliaisia pienille, viikon päästä mummo on jo viettämässä 1-vuotissyntymäpäiviä. Olisinpa minäkin 😊

Illalla kävin vielä kirjastossa lukupiirissä, luettavana oli ollut Pekka Matilaisen kirja nimeltä Kupoli. Kirja sijoittui 1400-luvun Firenzeen, historiallinen dekkari. Tunnustan, en kuunnellut kirjaa kokonaan, en vain saanut kirjaan otetta ja se jäi kesken. Mutta kuunneltuani muiden arvostelut kirjasta, varmaankin kuuntelen kirjan loppuun.

Niin ja serkkupoika soitti eilen. Se ainoa serkuista joka soittelee. Hän kun oli pieni poika, semmoinen 3-vuotias tms, AM oli hänen suuri idolinsa. Hän sanoi, että kun hän kasvaa aikuiseksi, hänestä tulee samanlainen kuin AM:stä ❤

Seuraava kirja on Minna Rytisalon kirja Lempi.
"Lempi on kolmen henkilön todistus Lapin sodan aikaisesta perhetragediasta. Romaani osoittaa, miten emme koskaan näe toisiamme kokonaisina – meidän tarinamme sivuhenkilöt ovat pääosassa omassa elämässään."

Tämä päivä on mennyt taas vähän itte eestään. Nukuttiin pitkään ja sitten klo 13 alkoikin jo Epilepsiayhdistyksen Virtuaalikahvila, joka kesti kaksi tuntia. Oli mukava jutella Skypen kautta uusien ihmisten kautta - toivottavasti niitä vielä ensi vuonna jatketaan.

Posti toi Aku Ankan lisäksi mukavaa postia: perinteiset Partiolaisten adventtikalenterit! Serkkupojan lapsilta ostan aina adventtikalenterit ja ne tulee postitse. Nyt tuli juuri sopivaan aikaan: saan toisen kalenterin Äitirakkaan mukaan Prinsessalle ja Prinssille 😊 - toisen pidän itse!

Toinenkin kirje oli ihan mukava. Sain kirjeen Kuopiosta, kopion lääkärin lausunnosta, siitä jonka neurologi oli laittanut työterveyslääkärin lausunnon tueksi. Siinä sanottiin ihan selvällä suomen kielellä, ettei musta ole työhön, ja että hop hop työkyvyttömyyseläkkeelle koko akka - loppuu tollanen löysässä hirressä roikottaminen. No - ei nyt ihan noilla viimeisillä sanoilla, mutta siis ihan selvästi se siinä luki, ihan niin kuin siinä tt-lääkärin lausunnossakin. Sikäli siis mukava kirje, kun siinä oli selvästi sanottu se asia, että koettakaa nyt jo ymmärtää, tämä nainen ei tästä parane eikä pysty töitä tekemään eikä sitä voi uudelleen kouluttaakaan!





27 kommenttia:

  1. Onnittelut lausunnosta, toivotaan sen toimivan.

    Meillä on partiokalentereiden myyjä ollut parista viime kokouksesta poissa, ehkä huomenna jo saamme. Esikoisen kummitäti tilaa aina monta, joten meillä on mestarimyyjiä ollut monesti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - toivotaan, että nämä kaksi lausuntoa nyt olisi ne "taikasanat". Periksi en anna.

      Mä ostin ennen työkaverilta, mutta nyt kun en ole enää töissä, niin piti vaihtaa toimittajaa :) Onneksi löytyi "läheltä", postinkantaman päästä.
      Poikakin oli aikanaan partiossa, niin kauan, että ehti antaa partiolupauksen - tai mikä se nyt olikaan. Mutta kun olisi retkillä pitänyt nukkua teltassa, niin reipas partiolainen totesi, että nyt riitti: hän ei teltassa nuku :D

      Poista
    2. Hauska partiokokemus :P

      Laittaistko mulle Suden osoitteen, mun meili on nokisuu ät yahoo piste com.

      Poista
  2. Mä ostin kans smanalaisen kalenterin, ovella kävi pieni reipas tyttö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän ainakin mihin hyvään tuo raha menee :D

      Poista
  3. Kaunis tuo tämän vuoden kalenterikuva.

    Hieno juttu tuo uusi lausunto, eiköhän asiat nyt ala oikenemaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi vaan, kun se on nimenomaan adventtikalenteri ja tänä vuonna ensimmäinen adventti on vasta 3.12. :D Pitää odottaa niiiiin kauan ennen kuin saa avata ensimmäisen luukun.
      Yleensä on saanut avata ensimmäisen luukun jo aikaisemmin kuin joulukalenterista ;)

      Toivottavasti noista uusista lausunnoista olisi nyt apua. Olen toiveikas!

      Poista
  4. Paljastan nyt "suuren" salaisuuden suomen eläkejärjestelmästä. Kun mua alettiin tuuppia -07 tk-eläkkeelle ni se työvoimapalvelun agentti vastasi näin kun kysyin mahdollisuuksista: -olen nähnyt että pääsee eläkkeelle heppoisinkin perustein ja niin että kulkee rollaatorilla eikä pääse. Syynä tähän on vuosikiintiö, on tietty määrä ihmisiä jotka pääsee maksimissa vuosittain tk-eläkkeelle ja kun se kiintiö täytyy, tulee automaattinen hylky ja ensi vuonna uusi hakemus. Kannattaa hakea alkuvuodesta, on parempi mahdollisuus.... .

    Minä es olisin halunnut tehdä töitä, koin että olin velkaa yhteiskunnalle kun olin lusmuillut vaan toisin kävi, potkivat pihalle systeemistä. En valita, ihmettelen kylläkin. mulla on niin pieni eläke että oikeastaan ei muuttunut kuin se että se rahansiirto automatisoitui eli ei tarvinnut täytellä lappuja. Sen verran "iso" se kuitenkin on että ei asiaa sosialiin, nyk. kelaan.

    Vai oli Pöllönpoika höyhensarjalainen;D Telttailu, leireily yms muuhan on Partiossa parasta, tuli parikyt vuotta aktiivisesti rymyttyä, es. suomijamboree Tervas-85 oli täydellinen kokemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt en jaksa enää kaivaa vanhoja papereita esille, että katsoisin, kuinka pitkä aika on meillä valitusaika (meillä on oma eläkesäätiö, ei mene kelan kautta). Mutta eivät ne minusta vielä pääse ;)
      Huomenna on taas varattava aika tt-lääkärille; jatkoa sairaslomalla, eihän tässä olekaan vasta kuin kuudes vuosi menossa...

      Pöllönpoikaa voi sanoa höyhensarjalaiseksi, mutta olen silti ylpeä siitä :)
      Nyt kyllä koulussa ollessaan kävi metsäretkillä: yöpyi kavereiden kanssa puolijoukkueteltassa jne. Opetti uusia opiskelijoita siihen samaan :)

      Tanssimisen kanssa kävi vähän samalla tavalla: ajattelin, että Poika oppisi tanssimaan (se on hyvä taito omata!) ja käytiin katsomassa paikallista tanhuryhmää. Ei siinä mitään, ei sanonut ei. Ihan jees juttu. Ainoa minkä tökki oli...tytöt. Kommentti oli: "Kyllä mä tänne voin tulla, mutta en mä kyllä tyttöjen kanssa tanssi"
      No, se jäi sitt siihen. Kun se olisi ollut se idea, kun tyttöjä oli paljon enemmän ja poikia olisi tarvittu lisää.... :D

      Poista
    2. Multa meni pentuna ohi tuollaiset ongelmat, juurikin sen partion takia, meillä kun oli sekalippukunta eli rymyttiin sudenpennusta asti metikössä tyttöpokalaumana.
      Ai että mä tykkäsin meidän lippukuntaleiristä, joka pääsiäinen mentiin metsään ja oltiin onnellisia. Kun sunnuntaina sit tultiin pois ja kävi nukkumaan niin heräsi joskus maanantai-iltana, kyllä uni maistui=) kun to-su mesosi metsässä. 20 kertaa osallistuin, ne viimeiset oli jo sellaisia et olin "lajilegenda" ja kävinkin saadakseni tuon tasaluvun. Ihuna paikka ja ylen ihunia muistoja.
      Tanssiikos pöllöpoika nykyään?

      Poista
    3. Partiomuistoja on täälläkin ja kaikki on kyllä kivoja, vaikka silloin ei ehkä siltä tuntunut, kun kaatosateessa sahattiin puita ja yritettiin saada toholla kaminaa käyntiin, kun puut oli niin märkiä :D

      Poista
    4. Ei taida Pöllöpoika tanssia vieläkään - ei ainakaan ole tunnustanut :D Vaikka olisi kyllä kaksikin tanssinopettajatätiä opettamassa. Toinen muuten asunut ja tanssinut kilpaa siellä Sue'n kylillä joskus 90-luvulla :D

      Kyllä Poikakin muuten ryöhäsi ja rymysi metsässä ja ensimmäisest parhaat kaverit oli tyttöjä :) Voih, kaikenlaista senkin kanssa...Ensiavussa käytiin joka toinen talvi ja sellaista - reikiä oli milloin missäkin ja silleen :D
      Tutustumispäivänä päiväkotiin teki vaikutuksen niin täteihin kuin tyttöihinkin: kraka kaulassa ja silleen :D Ja kiltti ja kohtelias. Ja keittiön täditkin oli myytyjä, kun kehui ruokaa - no kyllä kai, kun siihen jätemyllyyn upposi kaikki muu paitsi silli.

      Poista
  5. Mielenkiintoinen tieto eläkeasiasta. Mie hain alkuvuodesta, mutta sain takautuvasti edellisvuoden lopusta - loka- tai marraskuulta. Ja kerralla. Tai olinhan mie jo osa-aikaeläkkeellä ennestään. Ja ite oon mieltä, että olisin pärjänny sillä vielä jonkin aikaa, mutta työnantaja kyllästyi.

    VastaaPoista
  6. Otan Sue'n vinkistä vaarin; oman päätökseni saan varmaan joulukuun puolella (käsittelevät "meillä" aika nopeasti yleensä), jään odottamaan valitusajan umpeutumista ja eikun... Niin kuin sanoin, periksi en anna!
    Kun kerran jo viisi vuotta on todettu ja työkokeilun perusteellakin on todettu, että olen työkyvytön - voi kun puolison sanakin painaisi jotain, on taas pari viikkoa katsellut ja kuunnellut mua: rehellisesti sanottuna oon kuin oisin humalassa koko ajan :( Sanat hukassa ja sekaisin ja...
    No, kahden viikon päästä taas sinne tt-lääkärille sitä uutta saikkulappua hakemaan, siinä samalla käydään taas tämän hetkistä tilannetta läpi.
    En vaan jaksa ymmärrä, mikä tarve niillä on mua roikottaa vuosi kerrallaan ensin täydellä kuntoutustuella ja nyt sitten tämä vuosi vain osakuntoutustuella. En vaan jaksa.

    VastaaPoista
  7. Skandaali - "Kilpatanssijan siskonpoika kieltäytyi tanhuamasta!!" -IS ;DD HAuska yhteensattuma, ostin heräteostoksena kesällä sillipurkin ja nyt se on kauppalistan vakio.
    Juu, ei noita eläkejuttuja yksilötasolla ymmärrä, kai se iso kokonaisuus on sitten tolkullinen jonkun viksun mielestä. Periksi ei anneta ennenkuin hautaan kannetaan!
    Puskissa - On joskus ollut niin vaikeaa että tuumasin jotta nyt menee niin päin h**vettiä että tän on pakko olla hauskaa vanhana! ja silläkös repesi koko porukka ihan hillittömään nauruun=) Minähän en mikään vitsinkertoja ole mutta tilannekomiikka on hallussa, täytyy joskus tehdä partiopäivitys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi - lapsuudentarinoista kaikkineen; niistä saisi kyllä varmaan kirjan jos toisenkin. Kuvien kera :D

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Kiitos, tää "hirressä roikkuminen" sais jos riittää....

      Poista
  9. Kiitos kirjavinkeistä. Meidän piirissä on just luettavana dekkari, jossa ollaan tulevaisuudessa. Valitsin ohuen kirjan. Edellinen juttusi oli huippu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä - mulla on kuule niin pitkät listat luettavia kirjoja, että en tiedä mistä niille, tai niiden kuuntelulle aikaa edes löytäisin :D
      Muutan tuon "lukupiir" -välilehden nimen joksikin toiseksi lukemiseen liittyväksi, ja koetan sinne sinne päivittää noita luettuja ja kuunneltuja kirjoja, jos sieltä joku muukin löytäisi vinkkejä :)

      Niin ja kiitos :)

      Poista
    2. Tuo Lempi todellakin kannattaa lukea!

      Poista
    3. Kyllä - se on nyt tauolla, mutta jatkan sen kuuntelua varmaan huomenna, kun taas tartun tuohon AM pipoon, jotta saisin senkin valmiiksi.

      Lempi vaikuttaa todella hyvältä ja mielenkiintoiselta, kaikin puolin.

      Poista
  10. Tulin vain huutelemaan, että Lempi on ihana! <3

    VastaaPoista
  11. Niin ja jatkan nyt sit vielä huutelua, että ei silleen löperöllä tavalla ihana. Vaan lukukokemuksena ihana. Herättää tunteita laidasta laitaan. Surua, onnea, jopa inhoa ja kauhua. Todella todella koskettava kirja ja kirjailijan tyyli upposi minuun ainakin aivan täysin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ainakin tähän asti - kun Viljami on juuri tullut kotiin - olen tykännyt.

      Ja kirja muistuttaa, jo nyt, siitä miten eri tavalla ihmiset toisista ihmisistä, ihan niin kuin asioistakin, ajattelevat ja miten ne näkevät.

      Mutta olen samanlainen lukija kuin käsitöiden tekijäkin: mulla saattaa olla kirjojakin useita kesken yhtä aikaa :D
      Niinpä otin tähän väliin vähän kevyempää kuunneltavaa: isoa ihmistä lapsettaa ja jouluihminen kun olen, niin otin kuunneltavaksi Meri Savosen Tonttulapset ja ketuilla ratsastavat vieraat.
      AM:ä vaan nauratti, kun liikutuin saunatonttujen ongelmasta :D :D

      Kiva kun kävit :) (Huomasitko tuolla ylhäällä tuon sivun "Muun muassa nämä kirjat on jonossa luettaviksi tai kuunneltaviksi" -siellä on aika pitkä lista kirjoja. Jotkut kyllä varmaan poimittu sunkin blogista :D )

      Poista

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkulmalle.
Jätäthän viestin käynnistäsi - tulisin mielelläni vastavierailulle :)