Mutta siis siitähän on nyt ollut jo puhetta, että kesä lähenee loppuaan ja sitä myötä taas valitettavasti alkaa mm. facebook täyttyä kuvista ja ilmoituksista miten on löytynyt nälkiintyneitä kissoja sieltä ja täältä maalta kesämökkien läheisyydestä. Surullista, äärettömän surullista. Eli
ÄLÄ OTA KESÄKISSAA - OTA ELÄMÄNIKÄINEN KAVERI.
Tai etsi kissalle uusi koti, jos et voi viedä sitä kaupunkikotiin. Maatalot varmaankin huolivat hiirikissoja, jos ei muuten. Luulisin ainakin.
Ja mistäkö tämä aihe sai alkunsa? Olin tänään taas ystäväni kanssa lenkillä ja hän on hyvin eläinrakas ihminen. Kissat erityisesti ovat lähellä hänen sydäntään. Ja eräs pieni siili tuolla koulun kentän viereisessä pensaikossa 😊 Tuossa meidän talon edessä on puinen penkki, jossa oli jo eilen pieni raidallinen kissa. Jonkun pienen ihmisen lelukissa pudonnut kävelytielle ja joku on nostanut sen siihen. Kisu oli siinä vielä tänäänkin. Siitä meille tuli mieleen, että jospa se onkin jonkun kesäkissa 😢😢.
Kuva on vähän epäselvä, kun jäi taas käsittelemättä, mutta siinä se on: pieni raidallinen kissa vailla kotia.Tai vastaavasti joku pieni ihminen vailla kissakaveriaan, joka odottaa kaveriaan tuossa penkillä. Tänään vielä satoi, joten kisuressu on nyt märkä.
Eihän siis oteta kesäkissaa, vaan annetaan kissalle koti koko sen elämän ajaksi ❤
Mutta ettei nyt surkeaksi menisi, niin... Repu kertoi ostaneensa uuden imurin. Ja hieno imuri onkin, väri just kohillaan! Imurista tuli mieleen meidän imurit ja tarinat niistä:
Meillä kävi aikanaan niin, että kun Poika muutti pois kotoa ja imuroidessa ruvettiin etsimään jotain kapeampaa suulaketta, niin eipä löytynyt mistään. Etsittiin ja etsittiin, ei löydy. Nolona soitto Pojalle; mistä löytyy suulakkeet. No löytyihän ne sitten... Johtui siitä, että imurointi oli ollut useamman vuoden ajan Pojan hommia ja meidän imuri oli vähän...no vieras kapine meille 😊
Sitten kävi mökillä varkaita ja varasti sielä pölynimurin! Vietiin kotoa se vanha imuri mökille ja ostettiin kotiin uusi. Punainen meillekin. Toosi kätevä. Sitten kävi niin kuin kävi, viisi kesää sitten; olin pitkään sairaalassa eikä senkään jälkeen ihan ekana ollut kellään imurointi mielessä. Ja meillä on lisäksi tuo varsi-imuri, jolla otetaan nopeasti pahimmat ja näkyvimmät roskat pois.
Mutta sitten kerran päätettiin siivota. Ja olisi taas tarvittu niitä pikkusuulakkeita. Missäs ne on...Imurissa on lokero vain pölypussille..Ei ole muita lokeroita, vaikka kuinka etsit, ei vaan ole. No, ei me sitten tarvita niitä suulakkeita. Olkoot. Vaan sitten yhtenä päivänä etsin siivouskaapista jotain...Ne suulakkeet kuuluisi olla omassa telineessään imurin varressa eli kulkea aina mukana...
Olisin tuon lelukissan adoptoinut välittömästi?=) Mulle tuppaa kertymään kadulta löydettyä tavaraa. Eripari hanskoja ja lapasia on aina muutamat varalla. Pelastakaa edes lapaset!r.y.
VastaaPoistaTuonkin kissan kuva on laitettu facebookiin, josko omistaja sen omistaja löytyisi :)
PoistaJa mitä lapasiin tulee.. Huoh :) Niistäkin olen joskus kirjoittanut; saattaa olla että Vuodatuksen puolella, josta hävisi kaikki kuvatkin. Löysin tuosta meidän alaoven edestä aikanaan parin lapasia. Märät ja likaiset. Nostin ne oven vieressä olleen roskakorin reunalle odottamaan omistajaansa. Ei kuulunut. Yhtenä päivänä otin lapaset mukaan kotiin, pesin ne - käsin - ja kuivatin. Sen jälkeen virkkasin toiseen muistaakseni liskon ja toiseen hämähäkin (saatan nyt muistaa väärin, kun siitä on niin kauan aikaa, ja kuvaa ei nyt tähän hätään ole käsillä). Sen jälkeen vein lapaset tuonne alas ilmoitustaululle, jätin toisen lapasen sisään viestin. Muutaman päivän päästä lapaset oli hävinneet ilmoitustaululta :D
Minä sain viime jouluna kälyltäni juuri Suden mainitseman rintamwrkin =) siis siinä on teksti Pelastakaa lapaset ;)
PoistaVoih, olen vähän kade tuollaisesta rintamerkistä, se olisi ihana!
PoistaOh, en edes tiennyt että on moisia rintamerkkejä, tahtootahtoo...
PoistaYritin etsiä netistä, mutten löytänyt - olisin tahtonut kanssa :)
PoistaAi niin, ja siitä iltasatuoutoudesta...tervehdin tänä aamun erikseen kaikki kodin esineet, kahvinkeittimen jopa kahdesti!! Siis ääneen.... ;D
VastaaPoistaTapamme siis kullakin :D
PoistaMutta niiden kodin esineiden kanssahan sinä elät - minä elän tuon "turjakkeen", AM:n kanssa, ja tervehdin sitä joka aamu ;)
Meilläkin on kuopuksella tuollainen kisuliini <3.
VastaaPoistaKesäkissoja valitettavan moni ottaa :(.
Se on niin söpö, että meinasin ottaa sen itselleni, mutta ajattelin sitten, että jos joku pieni ihminen tuleekin etsimään sitä <3 Toivottavasti omistaja on löytynyt, tänään en ole päässyt näkemään tuonne penkille, vaikka se näkyykin meidän keittiön ikkunaan - jos ei kukaan ole pysäköinyt autoa pahasti eteen.
PoistaSurullisen paljon kesäkissoja otetaan :( Aina niitä löytyy ja niille etsitään kotia, muistutuksista huolimatta.
Ps. vielä ennätät ilmoittautumaan sny:hyn mukaan.
VastaaPoistaPitkän pohdinnan ja mietiskelyn jälkeen päätin jättää SNY:n tällä kertaa väliin, vaikka niin teki mieli lähteä mukaan. Ihania pareja ja ystäviä olen näiltä muutamalta kierrokselta saanut, joten kurja jättää väliin, mutta näin nyt.
PoistaJos keväällä on vielä uusi mahdollisuus, niin jospa sitten taas:)
Kiitos kun muistutit ja pidit huolta <3 <3
Ensi kerralla sitten. Mie niin odotin, että olisit lähtenyt mukaan <3.
PoistaVoi kiitos <3.
PoistaYritän päästä mukaan ensi kerralla. (Jospa joku muu pitäisi sut tällä kierroksella "sähköposteissa" ;D)
Kiitos muistutuksesta! En ota kesäkissaa.
VastaaPoistaKiitos ihanan pitkästä sähköpostistasi! Vastaan, kunhan tässä ehdin rauhoittua.
Ihanaa viikonloppua sinulle, ystäväni!
Sinä varmasti pitäisitkin huolta kissasta, jos semmoisen koirien kaveriksi ottaisit, etkä jättäisi sitä heitteille <3
PoistaIhanaa viikonloppua myös sinulle, ystäväni- kaadoin kaiken Riesasta sinun "niskaasi", kun arvelin sinun tietävän mistä puhun :) Odottelen vastausta, ihan rauhassa, sitten kun ehdit.
En toki jättäisi kissaa heitteille, vaikka olenkin koiraihminen. On minulla ollutkin joskus lapsena/ nuorena kissanpentu. Olin kesä sukulaiseni luona maalaistalossa. Siellä kissa sai pentuja, joista yksi annettiin minulle. Syksyllä, kun palasin kotiin, kissanpentuni jäi sinne kissaemon hoiviin.
PoistaTiesin sen - eläinihminen on aina eläinihminen, on eläin sitten mikä tahansa. Vaikka pöllö ;)
PoistaSoma kisuli penkillä, toivottavasti joku korjaa mukaansa. http://marinblogi.blogspot.fi/ koodilla pääset videoposcastiin jossa on kiva haaste vapaaehtoistyöhön. Tumput tai sukat voi jättää esille kuivaan paikaan mieluiten, ja niihin lapun: Ota jos tarvitset. Haikeana luen kissaihmisten kavereista neulomisen tarkkailussa... Me emme voi ottaa minkäänlaista lemmikkiä.
VastaaPoistaMekään emme voi ottaa lemmikkiä, kun AM on allerginen (tai alreekinen, niin Poika pienenä sanoi). Emme halua kokeilla, voitaisiko pitää villakoiraa tai koiraa josta sanotaan, ettei se allergisoi - olisi kurja luopua ystävästä, jos ei se onnistukaan.
PoistaTäytyypä käydä kurkkaamassa tuota marinblogia - jotain hyvää mieltä pitää saada tähän surulliseen päivään.
Onneksi Poika kävi kääntymässä, ennen kuin muuttaa uudelle opiskelupaikkakunnalle.