06 heinäkuuta 2016

Nukuin pom pom pom pommiin....

Jep. Nukuin pommiin. Tosi lahjakkaasti. Ja kyllä nolotti. Ja vielä enemmän nolotti ja hävetti, kun soitin ja pyysin anteeksi ja toisessa päässä sanottiin ystävällisesti ja iloisesti, että "ei se mitään haittaa" - ja just mun takia tää ihminen oli herännnyt aikaisemmin...

Kyse oli siis siitä, että oli varannut itselleni parturin klo 8.00. Laitoin illalla herätyksen puhelimeen puoli kahdeksaksi, koska matka sinne kestää vain 10 minuuttia enkä tarvinnut aamupalaa, koska olin menossa sen jälkeen tapaamaan ystävää kaupungille. Sanoin, AM:lle, että sä voit vaan kääntää kylkeä kun mä lähden, ei sun tarvitse nousta ylös. 

Heräsin aamulla kun kello soitti - lääkkeet pitää ottaa. Voi vihne! Kello on 9.00! Muistan kun AM käänsi kylkeä, mutta soittiko kello? Kyllä se soitti, mutta niin olin kääntänyt kylkeä minäkin!  Voi itkujen itku! Toteutin 20 minuutissa vain osan suunnitelmasta: lääkkeet, vaatteet päälle, kampasin tukan ja bussiin: kaupunkiin tapaamaan ystävää. 

Matkalla soitin nolona kampaajalleni: 
- MM tässä hei!
- No hei, oot sit herännyt *naurua*
- No oon joo, ANTEEKSI - hävettää ihan kamalasti!
- Hei, ei kuule haittaa, mä olin ottanut toisen varauksen 8.30, ei mulle jäänyt kuin se puoli tuntia luppoaikaa.
- Mutta onhan tää nyt ihan älyttömän noloa *vajoaa torin uuden kivetyksen alle parkkihalliin*
- Äh, sattuuhan näitä. Mutta tälle viikolle mulla ei oo sulle enää aikoja.
- Ei se mitään, en mä enää pääsiskään.
- Mites maanantaina, 12.30? Se on kyllä päiväuniaikaa? *naurua*
- Niinhän se kyllä on, mutta mä tulen silloin. Jos oon hereillä... *naurua*

Onneksi, onneksi löysin tämän ihanan kampaajan entisen tilalle. Ja vielä melkein naapurista. Ei ollut ihan helppoa ruveta kahdenkymmen vuoden jälkeen etsimään itselleen sopivaa kampaajaa; sellaista jonka kanssa huumori ja ajatukset muutoinkin käyvät yksiin. 

Sen lisäksi, että melkein-kävin-kampaajalla, kävin tekemässä haastattelun :D Kaikkeen sitä minäkin joudun. Viime kesänä puheenpitoon, tänä kesänä lehtijutun kirjoittaminen ja haastattelu - mitähän vielä? 

8 kommenttia:

  1. Näitä sattuu meille kaikille. Minullakin on kampaaja varattu ensi viikolle. Olen antanut tukan rehottaa vaikka se on ollut aika kamala jo pitkään. Ajattelin, että pitää viimeisenä työpäivän olla kuosissa, joten kampaajalle en voinut mennä liian aikaisin.

    VastaaPoista
  2. Kiitos myötätunnosta Osakainen :)
    Mullakin oli ajatuksena, että on tukka järjestyksessä, kun meen käymään sairaalassa, siellä on kuitenkin mua nuorempi (niinhän ne on jo nykyään aina ja kaikki...) "nätti" poika lääkärinä.
    No pieleen meni. Mutta onpahan sitten ensi viikolla junassa, kun meen tädin luo Isolle kirkolle. Voin junassa vaikka jutella jonkun mukavan pojan kanssa ;)

    Muista sinä mennä aikanaan kampaajalle - älä nuku onnesi ohi :D

    VastaaPoista
  3. Kuule, tarjoa kukka tai jokin suloinen itse virkattu perhonen kampaajalle. Hyvästä kampaajasta täytyy pitää kiinni. Itse tarjoan vuoroin oman kampaajani kanssa pullat ja hän tarjoaa kahvit. Joskus vien hedelmän. Permanenttiin menee aikaa ja siinä pieni herkuttelu kuuluu asiaan, näin vuosikymmenten pituisessa asiakassuhteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea, kiitos! Täytyykin tässä viikonlopun aikana tehdä jotain pientä ja viedä mennessään.
      Edellinen kampaaja tunsi koko meidän perheen, kun me käytiin siellä kaikki, ennen kuin miehet vaihtoi siilitukkaan :). Kampaajakäynnit oli vähän sellaisia "terapiakäyntejä", siksi oli mun kannalta harmi, kun hän vaihtoi alaa - hänelle tietysti hieno juttu! Mutta vieläkin toki vaihdetaan kuulumisia kun nähdään silloin tällöin. Siksi uuden "luottokampaajan" löytäminen olikin niin vaikeaa, nyt se tuntuu löytyneen. Ymmärtää tämmöiset pommiin nukkumisetkin :D

      Poista
  4. Hieno homma, että uusi luottokampaaja on löytynyt. Naiset pitävät kynsin hampain kiinno omasta kampaajastaan. Vanhimman poikani tyttöystävä opiskelee kampaajaksi. Hän on tarjoutunut laittamaan tukkaani. Mutta minä haluan käydä vain omalla kampaajallani. Poikani tyttöystävällä ei ole mitään paikkaa, jossa minua kammata. Taitaisi olla hiusten värjäys ilman pesupaikkaa aika hankalaa,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oma kampaaja on vähän niin kuin lempialushousut tai -rintaliivit :D
      Mulla on serkku joka on opiskellut kampaajaksi ja joskus vuosia sitten pyysin häntä laittamaan hiuksiani; leikkamaan, värjäämään, permanenttia - ihan hyvin kaikki onnistui ei siinä mitään, mutta ei se vaan ollut sama asia kuin "omalla" kampaajalla.
      Nythän olenkin sinänsä helppo asiakas, kun ei tarvitse kuin vain leikata :)

      Poista
  5. Pommiin nukkumisen tunne on tuoreessa muistissa täälläkin. Se tunne kun heräät ja tajuat, että nyt pitäisi olla jo jossain muualla... Otselläni menee aina tovi kun pääsen "kartalle" vaikka nopea lähtö onnistuukin.

    Upeaa, että kampaajasi on ymmärtäväinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että muillekin käy näin.... Tuon toisen ajan muistin, vaikka olikin "päiväuniaikaan" :D

      Poista

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkulmalle.
Jätäthän viestin käynnistäsi - tulisin mielelläni vastavierailulle :)