Herätyyys!!

Minä laiskiainen nukun useimpina aamuina kuin pieni possu yhdeksään asti, AM saattaa herätä jo aikaisemmin. Puhelimen kello herättää yhdeksältä ottamaan lääkkeet. Toki jos on johonkin menoa, niin olen tikkana pystyssä ja rupean valmistautumaan. Kuten tänä aamuna.

Kello herätti kahdeksalta, tarkoitus oli ehtiä yhdeksältä lähtevään bussiin, koska kymmeneltä oli aika työterveyteen. Auto ei ollut lämmittimessä ja pakkasta kuulemma saman verran kuin Siperiassa, telkkarin mukaan. Aamupalan syöminen heti herättyä ei oo ihan mun juttu, mutta olihan se syötävä, kun ei ollut ihan varma koska seuraavaksi saa ruokaa.
Olin menossa valittamaan silmääni, joka tosin oli jo oikeastaan parantunut. Muistin kuitenkin ihan viime tipassa, mikä oli vaivana ja jätin ripsivärin laittamatta :) Ettei tuu sanomista.. Mutta oikeasti, melkein viikon verran oli sellainen tunne yläluomen alla, kuin sinne olisi joutunut nonparelli tms. Ärsyttävä. Olisin halunnut lähetteen silmälääkärille.

No, Kello oli kymmentä vaille yhdeksän ja mulla oli vielä pyjama päällä - hups, nyt tulee kiire....vauhtia vauhtia - ja ei kun puhelin soi! Outo numero?? Ja eikun vastaamaan. Työterveydestä soitetaan. Juuri sen  lääkärin auto oli hajonnut moottoritielle ja hän odotti pakkasessa hinausautoa! Eli kaikki päivän ajat oli peruttu..Kiva. No, kiva että vastaanottovirkailija soitti just silloin kun mä olin ehtinyt ottaa pyjaman housut pois, eikä silloin, kun mä hytisen pysäkillä pipo vinossa menossa!

Vaihdoin siis kotivermeet päälle, petasin petin ja linnottauduin sohvan nurkkaan väkertämään käsitöitä - ei huono päivä ollenkaan!

Ystäväni Joensuusta siivoilee silloin tällöin kaappejaan ja jotain päätyy sitten mulle. Kuten esim. tämä.

                           

Pöllökortin pakkaspäivän piristykseksi! Kiitos ihana ystäväni!
Kirjekuoren avaaminen vaan oli vähän haasteellista, mutta se ilmeisesti oli tarkoituskin :)