Mä en muista koulun käsityönopettajista tai -tunneista juurikaan mitään. Kutomaan ja virkkaamaan on opettanut Äitirakas ja mummot, ja siinä varmaan on hermoja kysytty. Kyllä varmaan ne perusjutut on tulleet sieltä koulusta, mutta ihan se oppi on tullut kotoa ja mummoilta. Sukissa ja lapasissa ainakin.
Olen ennenkin kertonut tarinan ensimmäisestä kutomastani/neulomastani pannulapusta: aina-oikein neuletta, punainen (tietenkin). Ja keskellä lapsen nyrkin mentävä reikä. Eikä kukaan koskaan saanut selville mistä se oikein siihen ilmestyi :D Ei lisättyjä silmukoita, ei kavennuksia, ei pudonneita silmukoita tms. Ei mitään syytä. Mutta hyvä pannulappu se oli ☺
Kolmannella luokalla piti ommella ompelukoneajokortti, ennen kuin sai ommella mitään muuta. Piti osata ommella suoraa ommelta paperilla kahden viivan välissä. Siitä kun selvisi niin sai ommella esim. hameen. En kyllä muista sainko koskaan sitä ompelukoneajokorttia....☺
Mutta. Tässä on joka tapauksessa kuva sukasta, jotka tein keskiviikkona serkun luona ja jätin serkulle kun hän niin kovasti niihin ihastui:
Vaikka sukkia on tullut tehtyä vuosien mittaa kymmeniä, niin ensimmäistä kertaa tein kärkikavennuksen leveänä nauhakavennuksena.
kauniit sukat.
VastaaPoistaSinäkin vielä "löysit" minut, kiitos vierailustasi ja mukavaa vuoden jatkoa !
Kiitos :)
PoistaOnneksi löysin - olen usein miettinyt mitä sinulle ja käsitöillesi mahtaa kuulua. Mukavaa ja käsityörikasta vuoden jatkoa myös sinulle!
Olet ollut siis jo nuoresta taitava käsitöissä, kun sait taiotuksi reiän kaiken keskelle ;)
VastaaPoistaHienot sukat. Minä teen noita kärkikavennuksia monelta tapaa, mutta kantapäitä vain yhdellä. Olen ajatellut, että josko tänä vuonna kokeilisin jotain uutta.
Jep, voihan sen noikin ajatella :D
PoistaKiitos; serkku ihastui sukkien väriin ja kun sattuivat vielä olemaan sopivat eikä toisesta sukasta puuttunut enää paljoa, lupasin, että jos häneltä löytyy parsinneula tai virkkuukoukku, niin hän saa sukat, ennen kuin lähden sieltä pois:)
Minä teen sukkiin aina kärkikavennuksen ja kantapään samalla tavalla, mutta ajattelin myös opetella tänä vuonna uusia tapoja. Seuraavana on vuorossa ristiin vahvistettu kantapää. Siitä tulee vähän eri näköinen kuin tavallisesta. Katsotaan mitä saan aikaiseksi :)
Alakoulun ajan olin tekstiilitöissä ja yläkoulun veistossa. Nykyajan termillä vissiin tekniset työt. Fyssan&kemman tunneilla kudoin. Kutomisessa oli yksi vaan ehto. Kokeiden numoret piti olla kiitettäviä muuten puikot pysyvät koululaukussa.
VastaaPoistaEnpä laikaan ihmettele, jotta serkkusi ihastui noihin villasukkiin. Sukat ovat niin keväisen ilon näköiset.
Suloista sunnuntaita!
Kiitos :)
PoistaMinulle tuli väristä mieleen karamelli, tikkarit tms.
Ihanaa sunnuntaita myös sinulle!
Minä teen aina sädekavennukset ja poikkeuksia on vain muutama. Joskus tein kirjoneulepipot Äidille ja Isäpuolelle ja se taisi olla ensimmäinen kerta kun tein tämän käyttämäsi päättelyn, tuli ikäänkuin slalompipot. Joskus johon tumppuunkin olen tehnyt. On aina eriyisen mukava, kun voi ilahduttaa sukilla!
VastaaPoistaMinäkin teen pääsääntöisesti sukkiin ja lapasiin sädekavennukset. Joskus tumppuihin tuon nauhakavennuksen, mutta en tuollaisena leveänä.
PoistaNovitan sivuilta löytyy kaikenlaisia ohjeita, sieltä joskus katselen, mutta yleensä teen ihan sillä perusohjeella millä mummu aikanaan opetti :)
Lapasissa käytän nykyään intialaista peukalokiilaa, se on semmoinen missä peukalo asettuu hyvin oikealle kohdalle. Ja se on helppo tehdä.
Mageet sukat sai serkkusi. Minä jo kerroinkin muistojani koulun kässätunneista Osakaisella. Nyt voisin jakaa kanssanne vaarini kertomuksesen, kun hän neuloi lapasia koulussa. Vaarini neuloi lapaseen vartta joustinneukeena niin pitkään, kuin lankaa kerässä riitti. Sitten hän tuli kysymään opettajalta, miten hän tästä jatkaa. Ope sai nähdä metrin pituisen putken resoria.
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaIhana vaari ♡ ♡
Mun vaari taisi olla ihan vaan siellä "poikien" käsitöiden puolella, koska oli hyvä ja kysytty kirvesmies. Minä pienenä tyttönä, 3-4 vuotiaana, autoin toisessa mummulassa vaaria rakennushommissa, ojentelin tiiliä vaarille, kun vaari muurasi seinää. Miten sitten kävikään, että yksi tiili lipesi vaarin sormista ja - tipahti suoraan keskelle mun päätä! Kulma edellä, tietenkin! Onneksi oli karvalakki päässä, niin ei hirvittävän suurta reikää tullut. Että siinä varmaan syy näihin mun kummiin juttuihin ;)
Olen tästä ja muista lapsuuden kommelluksista kertonutkin toukokuussa 2015.
Hienot!
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaTaitaa olla sunkin sukat kohta valmiit, vai mitä Possu Munkki? Äläkä yhtään vähättele niitä, niistä tulee hienot myös!
Ei ihan vielä. Olin viikonlopun reissussa, ja nyt on sellainen olo, että haluaa olla vain, ja luuhata netissä. Ei siis yhtään tee mieli tehdä ainakaan mitään käsitöitä. ja ajomatkalle sattui niin tylsä äänikirja, ettei äänikirjan kuuntelukaan innosta.(Sehän kuuluu yhteen sukankotomisen kans)
PoistaHuomenna sitten ;)
PoistaVoi hitsi mä aina kadehdin kaikkia, jotka jaksaa neuloa sukalle myös parin. Mun kärsivällisyys ei riitä muuta kuin yksijalkaisen vaatettamiseen ;-)
VastaaPoistaIhanaa, että löytyy joku muukin, kellä ei oo kärsivällisyyttä. Siks just aloitinkin nyt kiireellä tekemään paria, ennen kuin into lopahtaa. Mutta ehkä voisit vaatettaa tuhatjalkaisen tekemällä sille 1000 erilaista aina uutta sukkaa. ;)
PoistaMyös yksijalkaiset tarvitsee villasukkia :) Ja tuhatjalkaiset. Tosin meidän tuhatjalkaisella oli kovin pienet jalat, Possu Munkin sukka olisi ollut liian iso sille.
PoistaMutta eihän sukkien tarvitse olla samaa paria. Sainhan mäkin AM:ltä kolme pöllösukkaa, ja kaikki erilaisia. Ja silti ne oli kaikki samasssa paketissa, uusia sukkia. Melkein samaa paria. Siis..no... Ihan hyvin voi ostaa uutta kivaa lankaa ja tehdä siitä parin sukalle :D
Mulla on muutamat eriparivillasukat. Ne on muodostuneet niin, että kahdesta sukkaparista on kummastakin toinen sukka tullut tiensä päähän. Kummankin parin ehjä sukka muodostaa sitten uuden sukkaparin. Nytkin mulla on vasemmassa jalassa sininen sukka ja oikeassa punainen. Nyt on punaisen sukan pohja hiutumassa puhki. Mitäs nyt tehdään?
PoistaPurat sukan terän pois niin pitkälle kunnes pääset ehjään kohtaan saakka, poimit silmukat puikoille ja kudot uuden terän uudella langalla :D
PoistaMummun oppeja sekin :)
Mä en ole koskaan oppinut parsimaan ja meillä kun on parkettilattia, niin sukat kuluu helposti puhki. Ja sitten meillä on yksi metallinen lattialista johon sukat tarttuu aina kiinni ... mrrr.... Mutta tuolla tavalla saa uusia sukkia eikä tarvi kutoa ihan alusta ;)
Mä opettelin parsimaan, joten se ei voi olla kauhean vaikeaa ;-) Tosin jos käyttää kovin paksua lankaa, niin kuin minä, saattaa herkin prinsessa ahdistua "herneestä" nen... jalan alla!
PoistaMä saan aina aikaiseksi sellaisen "kasan, herneen", joka tietysti ajan mittaan tasoittuu. Mutta sitä mulla on se herne siis jalan alla.
PoistaTäytyy mennä Äitirakkaan oppiin. Tehdä vaihtarit: mä opetan hälle intialaisen peukalon ja hän mulle parsimista. Nyt pitää löytää reikäinen sukka...hmmm...