Kiitos sille joka on keksinyt musiikin ja kaiken sen millä sitä voi kuunnella - missä ja milloin vaan, kuten esimerkiksi nyt kun toinen haluaa katsella televisiota.
Suhina kohina rahina pihinä - se saa hulluksi vaikkei sitä kuuntelekaan. Mutta kun se kuuluu, vaikkei kuuntelekaan.
Sori, olen valittanut tästä ennenkin, mutta nyt desibelit suhinalla ja kohinalla tuntuu ylittävän hulluuden rajan. Spotifysta valikoitui kuunneltavaksi ensimmäinen artisti: tanssiyhtye Komiat 😂 Ei huono vaihtoehto, reipasta musiikkia, voisin vaikka lähteä lavatansseihin.
Muuten tänään on ollut mukava päivä. Oikein mukava päivä. Ihan ensimmäisenä sain tänään kasvot Laiskiaiselle 😊 - kiitos Laiskiainen, oli mukava pikainen tapaaminen. Matkalla tapaamiseen nähtiin Mursun kanssa syksyn ensimmäiset kauriit.
Käytiin myös moikkaamassa Tunturiruipeloa, Äiti oli ehtinyt lähteä käymään kylillä. Vähän ennen pihalle kääntymistä katseltiin vastakkaiselle pellolle "ei nuo varmaan joutsenia ole, nuo on traktorinmunia."
Sisällä katsoin kaukoputkella: kyllä, joku 40-50 joutsenta siellä oli, ei traktorinmunia.
Piha oli täynnä pikkulintuja, kuusiaidassa ja pihan puissa kävi sellainen kuhina ja sirkutus, ettei tosikaan.
Kotiin päin ajettiin maaseutureittiä ja matkalla nähtiin lisää kauriita. Tienvarrella koko kesän olleet lampaat oli menneet kotiin - en tiedä mihin oli lampaat viety, varmaan ainakin kerittäviksi, että me sukkien neulojat saadaan lankaa talveksi.
Ja pari kilometriä myöhemmin silmiin osui pieni, suloinen harmaa mökki, jonka epäilimme olevan mökki.
Kun tulimme taas kylälle katselimme niitä samoja taloja, jotka olemme nähneet moneen kertaan: "Huomasitko, tuo talo oli varmaan maalattu äskettäin", "Tuohon taloon oli muuten ruvettu laittamaan uutta kattoa", "Voi, tuolta on kaadettu ne vanhat omenapuut, miten harmi"
Aaaah, Spotify. Miten monta yötä olenkaan viettänyt luurit korvilla ja usko tai älä, niin aika monta kuunnellen valkoista kohinaa jota sitäkin löytyy useampi joten saa olla tarkkana että etsii sen oikean "taajuuden". Ensi alkuun se tuntuu tyhmältä, mutta kun oppii, niin se hypnoottinen humina on jotain mitä ei voi pukea sanoiksi. Voisi jopa väittää että sen avulla on mahdollisuus tutustua psyyken syövereihin astetta tarkemmin.
VastaaPoistaMaaseudulla ympäri suomea on aivan liian paljon komeita ja hyvin tehtyjä taloja jotka ovat jääneet heitteille joko riitaisan perikunnan takia tai jostain muusta syystä ja se on SYNTI. Mikään ei ketuta niin paljon kuin se ettö hienot, taidolla tehdyt talot hylätään tai niistä tapellaan ja ne rapistuvat ja mätänevät pikku hiljaa.
Varsinaista valkoista kohinaa en ole kunnolla kokeillut; silloin kun tinnitus todella käy hermoille niin kuin eilen, kuuntelen musiikkia. Siinä on vaan se huono puoli, että vi.ttuuntuessa tulee kuunneltua musiikkia kuulokkeilla liiankin kovaa, eikä se välttämättä ole hyvästä.
PoistaMutta; ehkä mulle tekisi hyvää paneutua tuohon valkoisen kohinan kuunteluun - moni asia voisi, jos ei ratketa, niin niiden kohtaaminen helpottua.
Meidän reitillä vakireitillä meidän ja mun porukoiden välillä on yksi vanha talo, jota me katsellaan murheissamme joka kerta, viimeksi eilen puhuttiin siitä kun katseltiin, että mitään ei ole tapahtunut. Siihen kyllä ilmestyi joskus - ehkä vuosi sitten - rakennustelineet, mutta ei ne mitään ole auttaneet. Säälittää, että se upea, vanha hirsirakennus lahoaa ja mätänee siihen.
Samalla puhuttiin siitä, mikä tuli meille yllätyksenä keväällä: maanmittauslaitokselta ei saa tietoa kiinteistön omistajasta, jos tarkoituksesi on ostaa ko. kiinteistö 🙄 "Kävellen tässä tällaisella tontilla, kenenkähän mailla kävelen, voin ilmoittaa, että tallon sen voikukkia, ettei sitten ihmettele kuka ne on tallonut" - hah hah.
En muistanut kysyä, minkä olivat kertoneet perusteluksi, että saivat mun tiedot, kun kukaan ei tiennyt kuka sen isältäni perimäni maapläntin naapurissaan omistaa jonka halusivat ostaa. Pääasia, että saivat, pääsin eroon siitä 🤦♀️
Meillä töissä Valkoinen kohina/meren ääni on käytössä päivittäin nukutusaikaan 🌊 helpottaa vaippajengin rauhoittumista höyhensaarille todella paljon!
PoistaTäytyy joskus kokeilla sitä, kun oikein suhisee ja kohisee korvissa.
PoistaTää alkoi silloin 2012 kun Riesakin astui kuvioihin - huomasin sen viimeisellä sairaalareissulla, kun hoitaja kävi huoneessa ja vähän oikaisi mun peittoa. Tiputti siinä samalla kellon seinältä ja kello hajosi... tikitys vain jatkui ja jatkui... 😅😅
Ennenkuin löysin pelastettavaksi Touhulan niin katselin ja kurkin paljon taloja ja välillä laitoin postilaatikkoon lapun, että haluan ostaa :-)Kukaan ei koskaan ollut yhteydessä ? Ehkä juuri niitä perintöriitoja ? Touhulan perinkunnassa oli 32 jakajaa joten paperipino oli kaupan teossa aikamoinen :-).
VastaaPoistaMe katsellaan myös aina ajellassa taloja; Kari siksi kun niitä on niin paljon rakentanut ja minä taas fiilistelen , että jospa vielä tuosta saisi.....
Olen kyllä itse saanut maanmittauslaitokselta tietää kuka omistaa maapläntin tonttini vieressä ihan vain soittamalla. Onko siis ihan vain virkailijasta kiinni ?
Tittinus on kurja vaiva josta Kari on kärsinyt jo kauan; välillä vaivaa enemmän ja välillä vähemmän. Kaikkea sitä pitää ihmisen riesaksi tulla !
Ennen sen tiedon omistajista sai ihan vain soittamalla - ja saa vieläkin, jos on joku muu selitys kuin se, että aiot ostaa sen - mutta nykyään ei ostoaikeissa enää saa. En tiedä milloin se on muuttunut, mutta se tosiaan osui silmiin, kun keväällä/kesällä, hoidin netissä sitä kiinteistökauppaa lapsuuskodistani, jonka perin isältäni.
PoistaNiin, on todellinen sääli ja vaikka rakennus olisi jo osittain siinä kunnossa ettei sitä kannata ostaa/maksaa paljon, niin varsinkin hirsitalojen hirret ovat vanhaa kunnon tiheäsyistä puuta joten niistä saisi jumalattoman paljon täydellistä puuta. Olen aikoinani ostanut vanhan, pienen ladon jonka yksi kulma roikkui jo lähellä maata mutta siitä saisi muutaman kymmenen kuutiota halkoja jotka sitten myin. Nykyisin on vaikeata ostaa koska mulla ei tällä hetkellä ole mitään paikkaa missä säilyttää hirsiä/halkoja ja se ketuttaa. Normaalin asuinrakennuksen, vaikka olisi pienikin, niin hirsistä saisi komean pihasaunan tai aitan!
VastaaPoistaMeidän paku varmaan herättää monessa paikassa epäilyksiä, kun me ajellaan jotain kolmea-neljääkymppiä pikkuteitä ja kuikitaan sinne tänne ja aina kun näkyy joku vanha kenollaan oleva vanha talo tai lato tai aitta vauhti hiljenee lisää 😅 Ja sitten huokaillaan, kun näyttää siltä, ettei siellä kukaan käynyt vuosiin "voi miten hyviä hirsiä, noista voisi tehdä sitä tai sitä tai tätä".
PoistaJa yksi meidän himon kohde on vanhojen kivinavettojen kivet!
Meidän lähellä on yksi vanha kivinavetan kivijalka ja me tiedetään kenen se on, mutta kun se p... ei myy niitä kiviä! Me oltaisiin valmiit ostamaan ne ja hakemaan (haetuttamaan) ne meidän tontille, mutta ei. Ei tartte rahaa kun on omasta takaa tarpeeksi - ei kyllä tee niillä kivilläkään mitään.
Ahneet on paskoja ihmisiä sanon minä. Jos kerran ei tee kivillä mitään, niin mitä prklettä niitä pitää hautoa. Minen ymmärrä koska monet ihmiset (=te) vois tehdä niistä jotain hienoa.
PoistaAinakin niitä voisi käyttää hyödyksi; meillä olisi niille kiville valmis suunnitelma.
PoistaOlipa ihana nähdä livenä, vaikka vain pikaisesti.
VastaaPoistaHarmittaa nuo autioituvat talot. Sääli, että ne vaan rapistuu. Seuraan instassa kuvaajaa, joka käy kuvaamassa tällaisia kohteita.
Mä en oo moneen vuoteen käynyt katsomassa mun unelmien taloa, joka on itseasiassa on teidän kunnassa, siellä kirkonkylällä. 25 vuodessa kuusiaita on kasvanut niin, ettei taloa näy. Pitääkin joskus ajaa siitä ohi ja katsoa onko talo vielä autio tai onko se edes enää pystyssä.
Onko se se vanha iso talo ihan siinä kirkon vieressä, se mikä on suojeltu? Me siitä kirkonkylän läpi, kirkon ohi ajetaan yleensä kun mennään Äitille ja Tunturiruipelolle, viimeksi eilen kun tultiin kotiin.
PoistaSiinä on ihania taloja siinä kirkon lähettyvillä .
Se talo on hautausmaan sivuitse (kirkon puolella) kulkevan tien varrella. Tie on päättyvä eli siitä ei voi ajaa ohi. Kirkon kylän vanhat talot on upeita. Mä muistelen lämmöllä vielä sitä -80-luvulla ollutta kyläkauppaa.
PoistaKyllä minä taidan elää ihan omassa kuplassa - koskaan mitään Spotifyta kuunnellut - no en kai, kun radion nappaan autostakin kiinni, jos on sattunuyt Ukkokulta sen jättämään auki. Minun musiikinkuuntelu jäi samaan aikaan, kun jäi ravintolatyöni (kuuntelin silloin kai koko elämäni edestä!) ja jumpassa se on tietty oikeutettu rytmittäjänä - mutta siihen jää. Niinkuin on jääneet kotitalotkin.. kerran kesässä ennen käytiin katsomassa - mutta eipä enää, kun äiti muutti tänne lähelle.
VastaaPoistaIkävä on, että varsinkin tietyillä seuduilla talojen arvot ovat enemmän miinuksella ja katepillarille vain töitä... vaikka ne on aikoinaan kunnolla tehty ja niihin liittyy tunteita! Vai niinkö se on, että aikansa kutakin....
Komiat Suomi-sukat, lähteekö nekin matkaan kolmen viikon päästä?
Olet tainnut saada töissäsi aikanaan liika-annostuksen musiikkia 😂
PoistaMinä tykkään kyllä kuunnella musiikkia ja olen aikalailla kaikkiruokainen, siis lajin suhteen. Tai no, jazz ja räppi on sellaisia jotka ei muhun uppoa, mutta jos joku soittaa saxofonilla "kunnon" musiikkia, mut saa tekemään melkein mitä vaan...
Nuo sukat tein ihan itselleni, meillä on talvella niin kylmät lattiat, että tein talveksi sukat paksusta langasta. Matkalaukut alkaa olla tuliaisia täynnä - ruisleivät vielä tuoreina matkaan lähtöpäivänä, niin Sisko ja muksut on tyytyväisiä. Lanko ei ruisleivän päälle ymmärrä 😜
Varmaan suhina tekee hulluksi, joten hyvä, että on musiikkia. Minä kun tykkään hiljaisuudesta, niin säälin tuollaista suhinajuttua.
VastaaPoistaJoskus, kun suhina (jota on oikeastaan ihan koko ajan, välillä se on vaan niin hiljaista, ettei siihen kiinnitä huomiota, kun kotona on koko ajan tv auki, molemmat kärsitään tinnituksesta) lakkaa muutamaksi sekunniksi ja tulee aivan hiljaista, sitä hämmästyy; "tällaistako hiljaisuus on, en muistanutkaan". Täydellinen hiljaisuus on käsittämätöntä 😲
PoistaSuhina on ärsyttävää kyllä.
VastaaPoistaMeidän perheessä traktorinmunia kutsutaan lehmänmuniksi :)
Me harrastetaan sekä kotona että mökillä naapurikyttäystä, se on ihan parasta :D
Meillä harrastetaan kotona naapurikyttäystä sen verran, että Mursu näkee "vahtipaikaltaan" kun Nakki ajaa ohi 😜 - Nakki kuuluu ensimmäiselle täältä saadulle ystävälle, joka auttaa aina kun tarvitaan. Hän tervehtii mennen tullen, vaikkei tiedä näkeekö meillä kukaan - samoin tekee avovaimonsa.
PoistaNaapurin "Ulriika Umpikuuroa" ei tarvitse nähdä, hänet kuulee, puolen kilometrin päästä molemmista suunnista... En ymmärrä miten pystyy ajamaan autoa siinä jumputuksessa.
Ja sitten on meidän sähkömies, välillä autolla ja välillä kävellen. Kävellen jos kulkee, niin on vaimoke mukana ja sen kulkemisen kyllä kuulee 😂
Muita näkee satunnaisesti. Tänä kesänä ei baarissa ollut karaokea, aikaisempina kesinä istuttiin portailla ja kuunneltiin, kun baarissa laulettiin oikein sydämen kyllyydestä. Oli vähän harmi, kun nyt ei saatu nauttia kylttyyristä...