Tänään on meidän pääkirjastossa Pehmolelujen työpäivä ja sinne on ilmottautunut 40! reipasta pehmolelua tutustumaan kirjaston työhön.
Alla olevassa kuvassa oikeassa takakulmassa oleva iso Myyrä, pieni Ti-ti -nalle sekä pieni sininen siili ovat kirjaston henkilökuntaa (ehkä myös tuo isompi nalle, en ole varma), jotka opastavat tutustumaan tulleita pehmoleluja.
Kaukaa tulleet Mr Shark ja Prairie puolestaan ovat tuossa kuvan etualalla, heidät tunnistaa esim. Mr Sharkin turkoosinsinisestä kiiltävästä väristä.
He tulivat tädin murusten mukana ja heille oli varattu harjoittelupaikka heti kun paikat avautuivat.
Hienoa minusta on se, että heille luvattiin työtodistus englannin kielellä!
Kirjaston henkilökunta on muutenkin ollut todella joustavaa heidän kohdallaan; ei tarvittu erillisiä työlupia tms. - johtuuko se kaksoiskansalaisuudesta?
Kuten sanottu: meidän Kärpäsen kirjaston on ihan paras, mutta kyllä tämä meidän pääkirjasto tulee perässä hyvänä kakkosena 👍👍😍
Kirjastosta löytyi myös muita tuttuja, jotka ovat siellä ihan joka päivä. Olivat hypänneet hyllyjen päälle tarkkailemaan lastenosaston menoa.Mun ehdoton suosikki, vanha rakas tuttu, karhuherra Paddington ystävänsä kanssa:
Ja nämäkin vanhat tutut moni varmasti muistaa,
Celestenkylän kahdella jalalla kävelevä, vihreää pukua käyttävä elefanttien kuningas Babar.
Muitakin tuttuja siellä oli, ehkä kuvaan heitä tänään, kun käydään hakemassa työn raskaan raatajat kotiin 😉😊
Mitä muuta täti on lasten kanssa tehnyt? "Syönyt". Sunnuntaipäivä syötiin kanaa, kalaa, perunoita ja vaikka mitä herkkuja, niin että vatsa oli ihan pullollaan. Kaikenlaisia jälkiruokaherkkujakin saatiin. Nam nam.
Multa meinasi hävitä villasukat jalat, mutta kun oli vähän liian suuret. No mitä tekee täti? Menee maanantaina ostamaan Sateenkaari -seiskaveikkaa ja lupaa tehdä samanlaiset sukat Ballerina-Rakennusmiehelle.
Kotiin lähtiessä otin yhteen pikkumiehen kanssa - piti halata mutta silmäkulmat otti yhteen ja kummallakin teki kipeää. Onneksi ei ole silmät mustana meillä kummallakaan.
Myös minun suosikkini on karhuherra Paddington.
VastaaPoistaTiesitkö, että sarjan ensimmäinen teos, Karhu nimeltä Paddington, ilmestyi jo vuonna 1958. Meillä se ja muutama muukin kirja karhusta englanninkielisinä. Tuttavaperhe on joskus tuonut mukanaan. Tunnustan, että ostin kerran myös itse (aikuisena) Lontoosta yhden :)
Enpä tiennytkään, tai ainakaan muistanut.
PoistaElokuvan Paddingtonista katselin tässä - koska se sitten tulikaan.
Meillä onneksi myös AM:ä lapsettaa sen verran, että meillä katsellaan tv:stä nekin elokuvat, jotka on merkitty lasten elokuviksi :D
Ihana työpäivä pehmoilla. Rakkautta on ollut ilmassa, kun Lapset olivat vierailulla. Nyt vain nopeasti uusia sukkia neulomaan, kun täsmätarve tuli. Parahinta vointia!
VastaaPoistaEnsimmäinen sukka on jo puikoilla, kohta jo valmiskin, kun vähän saan tarkempia mittoja, että tiedän tekeväni varmasti oikean kokoisen.
Poista"Mitäpä ei täti tekisi siskon lasten eteen" - tämän saman lauseen sanoin Siskorakkaalleni, kun hän etsi Pojan toivomia tuliaisia ja löysi. Semmoisia me tädit ollaan, toteutetaan lasten toiveita. Siskorakkaalla = tädillä ja Pojalla on ikäeroa 1 v 3 kk :D
Kiitos kortista, posti tuli juuri kun olin lähdössä Novellikoukkuun ja otin postin ovelta mukaani. Ihana kortti!
Kyllä on mahtanut olla vilskettä ja vilinää kirjahyllyjen välissä. Hihitystä ja karvojen pölinää, tassujen tapsutusta ja ahaa elämyksiä. Onnea on työpäivät <3
VastaaPoistaOho, tähän oli jäänyt vastaus julkaisematta. Höh.
PoistaMr Shark oli käynyt kellarinvarastossa hakemassa asiakkaiden varauksia ja Prairie oli osallistunut kirjastolaisten koulutukseen korvat höröllään ;)
Instagram -tililtä lahtikirjasto löytyy kuvia pehmolelujen työpäivästä.
Ja hienot työtodistukset Mr Shark ja Prairie saivat - omistajansa olivat kuulemma tykänneet kovasti tämmöisestä jutusta.
Liian hellyyttävää, överisöpöä, argh! tukehdun ylitsevuotaviin tunteisiin jotka kirjoituksesi herättää...senkin....pöllö!
VastaaPoista=)
No kun...kun... olen vaan vähän tämmöinen pöllö ;)
PoistaOi Babar <3
VastaaPoistaVanhat kunnon lastenohjelmat <3
PoistaMä olen lukenut vain kirjoina ne :)
PoistaOn luettu ja katsottu ja kuunneltu ja... Yksi Pojan lempisatuja oli Hyppelihiiri Myökkipyökkimetsässä. Kestiköhän se kasetti jotain 3 tuntia ja sitä hän kuunteli uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.
PoistaItsehän kuuntelen nykyään Noita Nokinenän lisäksi Jukka Parkkisen Karhukirjeitä -kirjoja. Aivan huippuja :D :D