Nauru pidentää ikää - eikö niin?

Yksi mun ja AM:n yhteisistä suosikkiohjelmista on Alaska: Viimeinen rintama. On mielenkiintoista seurata Kilcherin suvun elämää Alaskassa; miten jokaisella heistä on oma roolinsa vuoden kierron tehtävissä.
Olemme jonkun verran jäljessä jaksojen katsomisessa ja tänään päivällä katselimme mm. jakson jossa he vastailivat katsojien kysymyksiin. En enää muista itse kysymyksiä, mutta saimme hirvittävän naurukohtauksen - ja kirjoitin muistiin kaksi sanaa. Kysymykset varmaankin liittyivät remontointiin tai rakentamiseen yhdessä ja ruunlaittoon.

Molemmat sanat ovat jostain lähes 30 vuoden takaa. Toinen sana on naulakko. Kyllä, naulakko.
Siihen aikaan meillä oli kotona vaatehuone ja olin pyytänyt jo monta kertaa AM:ä laittamaan vaatehuoneen seinään naulakon. Sellaisen puisen. Vaan eihän se siihen seinään kiinnittynyt. Joten otin ja kiinnitin sen itse. Laitoin siihen tietenkin myös vaatteita.
Kun AM saapui töistä, iloisena ja ylpeänä esittelin työni jäljen hänelle. Ja kuinkas sitten kävikään... Naulakko oli kyllä paikallaan, mutta... ei voi sanoa, että se olisi ollut seinässä vaan SEINÄLLÄ. Ja vaatteet lattialla. Kun eihän ne mun naulat siinä kipsiseinässä pysyneet 😀 Mutta sen jälkeen se tuli sitten kiinnitetyksi aika nopeasti, löytyi proput ja kaikki...
Sille on naurettu kerta jos toinenkin.

Ruuanlaitossaa en ole ollut koskaan mitenkään erityisen hyvä. Vuosien mittaan opin kyllä tekemään ihan kelvollista arkiruokaa, AM on aina hoidellut meillä sen "paremman" ruuan. Ja on nyt ihan mun henk.koht. kokki. Ihan avioliiton alkuvuosina kuitenkin ajattelin tehdä hänelle ruokaa, kun hän tulee töistä kotiin. Nakkeja. Keitettyjä. Nakkeja. Ja minähän sitten keitin niitä nakkeja. Niin ettei niissä nakeissa ollut enää rasvan hiventäkään. Kuivia kuin metsästä kerätyt risut. Mutta urheasti söi AM vaimon keittämät nakit.
Joskus vain on tämän 30 vuoden aikana niistä muistuttanut, kun on jotain nakkiruokaa tehty... Niinkuin toissapäivänä nakkikeittoa tehdessä 😂

Ja nyt tunnustan: en osaa keittää kananmunia. Muutenkaan en enää osaa tehdä ruokaa eikä mua keittiöön päästetäkään - paistetut kananmunat on ok, koska niitä en voi jättää pannulle odottamaan vaan niitä on vahdittava koko ajan, mutta kaikki minkä voi "jätän tämän tähän hetkeksi" - ne ovat vaaraksi, sillä saatan unohtaa ne niin, että ovat palaneet pohjaan tai kiehuneet yli.

Mutta nyt oon kyllä puhas. Sanotaan, että puhtaus on puoli ruokaa ja jos aatellaan että suihkussa puhdistui ulkopuoli ja AM:n tekemä ruoka puhdisti sisäpuolen, niin eihän lopputulos voi olla muuta kuin täysin puhdas 😉😋  

Tämmöistä soopaa tänään


Kommentit

  1. Hyvää soopaa tähän iltaan :) eihän se haittaa vaikka nakit on rutussa, ajatuksellahan ne oli tehty.... ajatus oli vain liian pitkä, ehkäpä "taimeri" auttaisi. Meillä se pirisee tämän tästä kun nuoriso tekee ruokaa ja välillä "vaan käy" huoneessaan :D Puhdasta illan jatkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkusen kävi mun "taimeri" ensin hitaalla, ennen kuin tajusin mitä tarkoitit :D
      Mulla muuten on kaverin ostama eggtimer, jonka avulla mun pitäis onnistua keittämään kananmunatkin ihan itse - mutta olen senkin homman ulkoistanut AM:lle ;)
      Mukavaa marraskuun maanantai-iltaa teillekin <3

      Poista
  2. Heh, mieki oon kerran keittäny munia liki tunnin, kun unohtui... uteliaisuudesta kuorin kuitenkin yhden, vaikkei niitä syödä viitsitty. Ihan se oli kananmunan näköinen, eikä ollut muuttunut lasiksi, kuten urbaanilegendan mukaan käy.

    Kyllä ruuanlaiton opettelussa on tullut yhtä sun toista kämmiä tehtyä :) tulee vieläkin, etenkin leivonnassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen osaksi senkin takia jättänyt ruuanlaiton muille, kun mun makuaisti on muuttunut noiden lääkkeiden takia. Saatan laittaa liikaa suolaa tai liian vähän suolaa. Tai jotain muuta maustetta. Jos jotain teen, niin teen just tasan tarkkaan ohjeen mukaan, ennen osasin jopa vähän soveltaakin.

      Mutta piparkakkutaikinan aion kyllä tehdä - jos ei Poika tuu leipomaan piparkakkuja, niin syön sitten taikinan sellaisenaan :D

      Poista
    2. Marttojen ohjeen mukaan piparitaikinnoita tehdään aina kaksi. Toinen leivotaan ja toinen syödään raakana taikinana.

      Poista
    3. Tota täytyy harkita, vaikka "ei meillä kukaan taikinaa syö". Kummasti vaan piparitaikinassa on aina sormmen tai lusikan jälkiä, kun sitä rupeaa leipomaan. Ja kummasti se lopputaikina, mitä ei enää jaksa leipoa, maistuu jollekin = mulle tai AM:lle.

      Poista
    4. Jossain joku kysyikin, olikohan instassa, kumpi on parempaa: valmiit piparit vai piparitaikina.

      Poista
    5. Taisi olla Riikka joka instassa kyseli. Vastasin, että taikina :D

      Poista
  3. Joskus on kananmunien keitossa käyny niin, että ne munat on törmänneet toisiinsa ja hajonneet ja sitten kattilassa kelluu semmosia valkoisia kananmunapalloja vedessä. :D Ne on jääny syömättä.

    Mutta tiesitkö, että kananmunia saa kaupasta valmiiksi keitettynäkin?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en kyllä tiennyt valmiiksi keitetyistä kananmunista! Joskus aikanaan oli valmiiksi pilkottuja nakkeja...
      Toisaalta sitten jälkikäteen niistä mietittiin, että voihan olla ihmisiä, jotka ei pysty pitämään veistä kädessä tms. jolloin valmiiksi pilkotut nakit on ihan ok. Ja moni muu asia, mikä itselle tuntuu vähän hassulta.

      Niin kuin nuo kananmunat. Moni varmaan nauraa niille, mutta mulle ne kyllä olis aika käteviä, kun en osaa niitä keittää....

      Poista
  4. Mä aloin oikeasti laittaa ruokaa vasta, kun olin kahden pojan kanssa kotona. Esikoisen vauva-aikaan mies laittoi kun tuli töistä kotiin eikä mun tarvinnut tehdä mitään. Nykyään mies tekee meillä 'juhlavammat' ruoat eli paistaa pihvit ja sen sellaiset, mä teen keitot ja laatikot eli arkiruoat :) Leiponut olen aina mielelläni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin se meilläkin meni aikanaan, nyt AM tekee kaiken ruuan. Joskus tehdään yhdessä, AM:n toiveena on, että vielä oppisin ja uskaltaisin tarttua uudelleen kauhaan.

      Mutta sieltä liki 30 vuoden takaa muistan, miten sain itse oikaista ryhtiäni ja vähän hämmästyneenä neuvoa kaveriani. Olin hänen luonaan kahvilla ja sanoin, että nyt täytyy lähteä kotiin ruuanlaittoon, AM tulee kohtapuoleen töistä.
      - Mitä sä meinasit tehdä?
      - Ihan vaan keitettyjä perunoita ja makkarakastiketta.
      - Okei.. Tota, miten sä teet makkarakastikkeen?
      - No mä ensin vähän käytän makkarakuutioita pannulla ja sitten teen ihan vaan tavallisen ruskean kastikkeen niille.
      - Just joo. Miten sä teet sen ruskean kastikkeen?

      Siinä vaiheessa tajusin, että se ei osannut tehdä ruokaa sitäkään vertaa kuin minä..

      Poista
    2. Ruskea kastike on ehkä se, minkä olen 'aina' osannut ja se on niin helppo ja hyvä <3 Ihan mun suosikkeja.

      Nykyään meillä pojat tykkää, et mun currykastike ja makaronilaatikko on parempia kuin miehen tekemät :P

      Poista
    3. Tää mun kaveri ei oikein koskaan oppinut tekemään ruokaa - tosin nyt en ole ollut ainakaan 15 vuoteen missään tekemisissä hänen kanssaan, yhteydenpito "vaan jäi".

      Mutta muita ruokamuistoja:
      Entinen naapuri muutti aikanaan tänne meidän lähelle, ns. samalle puolelle ostaria meidän perässä :)
      Heillä syötiin usein makaronia ja jauhelihaa - siinähän ei ole mitään vikaa, mutta kolme kertaa viikossa... hmm...
      Meillä ruoka nimettiin uudelleen ja niinä kertoina kun sitä meillä sattui olemaan ja joku kysyi "mitä ruokaa?", vastaus oli "Suitsikatua". Nimi tuli heidän osoitteestaan :D

      Poista
    4. Hauska :D Tuli mieleen 'Runotyttö'-kirjoista ainasama :P

      Poista
  5. Tota ohjelmaa mäkin seuraan, aina kun muistan ja sen päälle seuraavana tuleva, wheeler dealrs, tjsp.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, ensin mun piti sanoa etten mäkään osaa ruokaa laittaa. :D Mutta mulla onkin mestarikokki keittiössä, Vaimo isolla V:llä!!

      Poista
    2. Olet onnekas, kun olet saanut Mestarikokin :)

      Wheeler Dealers on kanssa hyvä, tosin mua harmittaa kun se Edd lähti siitä pois.
      Autonasentajan tytär - kyllä mä tulpat ainakin osaan vaihtaa ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkoloon.
Jätäthän viestin käynnistäsi - tulisin mielelläni vastavierailulle :)