Kirjoneule nurinpäin ja vähän muuta höpinää

Viime päivityksessä esittelin keväällä/kevättalvella tekemäni pöllölapaset ja kerroin myös, että tein ne kokeilemalla kirjoneuleen neulomista nurjalta puolelta. Se oli helppoa, vaikka luulin sen olevan vaikeaa ja superplussaa siinä oli se, että langanjuoksut eivät kiristä samalla tavalla kuin oikealta neulomalla.

Neulominen tapahtuu ihan samalla tavalla kuin neuloisi oikealta puolelta: työ vain käännetään nurin päin ja jatketaan neulomista. Langanjuoksuja on helpompi kontrolloida, kun neuloo nurjalta.
Tästä linkistä voi käydä katsomassa ohjetta ja neuvoa tarkemmin (sillä alkoitatko sukan teon varpaista vai varresta, ei ole merkitystä)

http://kotikuusenalla.blogspot.com/2015/10/muutama-sananen-kirjoneuleen-tekemisesta.html


Eilen olin meidän Epilepsiayhdistyksen puheenjohtajan kanssa sairaalalla... no tarkoitus oli esitellä eri yhdistysten toimintaa yms. mutta ei se nyt ollut ihan sellaista kuin odotimme.
Tilaisuuden loputtua kävimme kuitenkin "meidän" osastolla eli neurologian osastolla viemässä sinne lukemista ja samalla sitten kysäisin, mahtaisiko minua aika paljonkin hoitanut mieshoitaja - ainoa jonka nimen muistan - olla paikalla ja ehtisikö hän tulla tapaamaan. Ja kyllä vain, hän oli paikalla ja tuli tervehtimään  ja todellakin olin tehnyt silloin kuusi vuotta sitten osaston toisella puolella vaikutuksen, sillä hän muisti mut vielä - tuli ovesta, otti ja halasi 😍

Sairaalalta lähdettyä käytiin kaupungissa syömässä ja kun lopulta olin lähdössä kotiin, oli bussin lähtöön n. 10 min. Ehtisin vielä käydä hakemassa purkin kahvimaitoa... Voi ei, kaikilla kassoilla olevilla on paljon ostoksia 😔 No ei kun kysymään, voisinko etuilla yhden maitopurkkini kanssa, kun rahatkin oli jo kädessä. Ja kun nätisti pyysin, niin ystävällinen nuori nainen päästi edelleen 💗
Hänen ansiostaan ehdin juuri bussiin - muuten olisin joutunut odottamaan tihkusateessa seuraavaa bussia melkein puoli tuntia. Tai no olinhan kaupassa jo valmiina, mutta odottaminen on tylsää - varsinkin kun olin ollut koko päivän reissussa. Olin niin iloinen, että maailmassa on vielä ystävällisiä ihmisiä!

Näen nykyään paljon unia, mutta en enää herättyäni yleensä muista niitä. Johtunee noista lääkkeistä (lääkitystä muuten taas perjantaina rukattiin..) Tänä aamuna kuitenkin muistin uneni ja koska mulla oli aika työfysioterapeutille tuosta selästä, niin päätin kokeilla, pitääkö uni paikkansa... Kyse oli oli nimittäin silmälaseista 👓 Näin unta, että vakio-optikollani oli mulle silmälasikehykset 27 eurolla!
Ja koska optikko on siinä työterveyttä vastapäätä, niin päätin mennä kysymään, kuinka on, mahtaisiko siellä olla edullisia kehyksiä..
Oma optikkoni oli varattuna, mutta etsin kehyksiä toisen kanssa sillä aikaa, hän oli juuri laitellut kehyksiä tarjoushyllyyn ja sieltä itse asiassa löytyi aika vinkeät kehykset... Ja kun olen käynyt näöntarkastuksessa ja on katsottu minkälaiset linssit oikein pitää tehdä jne jne, niin voi olla, että kehysten hinnaksi ei loppujen lopuksi jää kuin se 27 euroa, ne ei nimittäin tainneet olla tarjouksessa kuin siinä 50 euron paikkeilla 😂😂

Tämmöistä tohellusta.
Nyt lähden käsityökerhoon jatkamaan simpukkahuivin virkkaamista. Kyllä sekin joskus valmistuu.