23 maaliskuuta, 2026

Lähdetään nyt vaikka siitä

 Vaikka siitä, että jostain kumman syystä mieli on ollut maassa, vaikka asiat on olleet hyvin, paremminkin kuin hyvin. 

Siispä olen istunut (onko yllätys?) tuolissani ja pistellyt ristipistoja, sitä joka jäi viime syksynä kesken ja kuunnellut, mainoksen uhrina, Storytelistä, Lukupiirin kirjan, kun lukemisesta ei tuntunut tulevan mitään. 

Tästä lähdettiin.
Ohje on taiteltu neljään osaan ja ensimmäisen osan tein viime (ja ehkä edellisenä 🤔) kesänä. Jos tänä kesänä saisi edes tämän toisen neljänneksen valmiiksi. Loppuviikosta saatte uuden kuvan, missä mennään. 


Ehkä suurin syy alakuloisuuteen oli se, että tiesin saavani kutsun juhliin - tiesin siitä jo viime kesänä. Sain kutsun suullisena jo viime sunnuntaina ja toiveen saapua paikalle. Sain ihan virallisenkin kutsun sähköpostiini ja sen jälkeen mietin pääni puhki miten sinne pääsisin. Viimeiset 40 km - kiitos maamme julkisen liikenteen, olisi kaivannut polkupyörän tai jotain. Pirskales. 
Olin jo ajatellut, etten pakota Mursua lähtemään sinne, mitä hän siellä ja majoitustakin oli kuulemma enää hintsusti vapaana. Vaan kas: löysin kuin löysinkin vapaan huoneen ja sain Mursun lähtemään pitkälle reissulle. "Kaupan kautta, kaupan kautta..." hän saa levätä kunnon sängyssä tv:n ääressä tai mitä haluaakaan tehdä. 

Mieliala koheni eilen päivän mittaan, kun asia järjestyi ja Mursukin hyväksyi asian 😜🌞
Kiltti ja ihana on hän ❤️ Entisessä elämässä olisin ottanut auton ja ajellut sinne itsekseni. 

Mielialaa kohensi vielä se hyvä palvelu jota sain, kun soitin huonevaraukseni perään, tarkistaakseni, että niin ymmärsinhän oikein, että mistä minä minä sen huoneen varasin - että olen varmasti samalla puolella järveä kun kaikki muutkin 😄. KUKA MUU MUKA? No kaikki oli ok. Vähän ajan päästä tuli sähköposti, jossa puheluun vastannut henkilö pahoitteli, kun ei huomannut samalla kysyä varaanko illallisen, huonekaverin nimeä ja onko allergioita yms - huoneeseen tuodaan aamiainen korissa!  
Jälleen kerran siis sain hyvää palvelua 🤗

Tuo siis vinkumisesta voittoon. 

Vingun vähän lisää. Tai mikä nyt vinkumiseksi katsotaan. Totean vain, että olen ärsyyntynyt ihmisiin, jotka lupaavat hoitaa jonkun asian: "Hyvä ajatus, tehdään vain. Joo, minä hoidan" - ja sen jälkeen heistä ei kuulu halaistua sanaa. 
Tällä kertaa päätin, että en kysele perään, vaan kysyin ainoastaan Siskorakkaalta, että hoidetaanko asia sitten kahdestaan - hänen vastauksensa oli kyllä ja tiedän, että se hoituu kyllä. Tai siis. Minähän sen hoidan ja sitten kurmootan Siskorakasta, jos ei hoida osuuttaan 😜

Lauantaina käytiin ajelulla, kun oli hieno keli eikä olla vielä nähty töyhtöhyyppiä. Joutsenia kyllä ja kotiin tullessa kurkiparin soidintanssi. Upean näköistä! 
Mutta ei töyhtöhyyppiä. Ei ensimmäistäkään.
Tulimme siihen tulokseen, että KAIKKI alueen töyhtöhyypät olivat katsoneet, että haa, auto on poistunut pihasta ja kokoontuneet meidän pihalle. 
Ja kaikki kyläläiset ja ohikulkijat olivat maantien poskessa, kun pihalla nauraa räkätti satojen töyhtöhyyppien congaletka, sen jälkeen ne tanssivat letkajenkkaa ja lopuksi Macarenaa ja Lambadaa.
Ja heti kun meidän auton ääni kuului (töyhtiksillä on tarkka kuulo....), ne katosivat kuin töyhtöhyypät taivaalle eikä me nähty vieläkään yhtään. 

Meillä oli muuten yhtenä päivänä keskustelu siitä, miten töyhtöhyypät saavat töyhtönsä oikeaan asentoon. 
Mursu on sitä mieltä, että ne sukivat ne "töyhtösulat" päätä pitkin niskaan asti ja sieltä ne sitten ponnahtavat pystyyn - töyhdöstä luultavasti kuuluu sellainen bojojoing -ääni, niin kuin jousesta, tiedättehän?
Minä taas olen sitä mieltä, että ne sukivat sen pystyyn vanhalla kunnon Brylcreemillä, ihan niin kuin Elviskin aikanaan otsakiehkuransa. 

Tällaisia keväisiä tarinoita maanantaiaamun ratoksi! 

Mukavaa keväistä viikkoa kaikille 🌞❤️🌞❤️

20 kommenttia:

  1. Minäkin bongasin neljä joutsenta eilen. Muuten on aivan hiljaista. Mikään lintu ei laula. Muutama talitintti ja varpunen pyörivät pihassa. Missähän kaikki linnut oikein on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitavat olla vielä jossain tuolla etelämmässä, kyllä ne siellä väittävät nähneensä. Töyhtiksiä ja kiurujakin.
      Eiköhän ne sieltä kohta tule, minä kyllä uskon. Linnuilla taitaa olla paremmat meteorologit joukoissaan kuin meillä ihmisillä - kauniista kevätpäivistä huolimatta saattaa olla vielä vähän viileitä päiviä ollaa tulossa. Toivottavasti ei kuitenkaan.

      Poista
  2. Mä kannatan Mursun ideaa bojojoing-töydöstä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mursu nosti peukkua 😊
      Eikö Brylcreem ole enää käytössä 🤔

      Poista
    2. Ei taida olla. Siitä muistuikin mieleeni, kun aikoinaan alakouluikäinen ystäväni oli mennyt pesemään hampaitaan ja vahingossa laittanut isänsä Brylcreemit hammasharjaan :D

      Poista
    3. Yäk!
      Just muuten yhtenä päivänä puhuttiin Mursun kanssa siitä, miten kohta pitää varmaan olla hammasharjalla parin sentin korkeudelta erilaisia hammastahnoja, kun yksi tekee sitä ja toinen tätä ja kolmas tota...

      Poista
  3. Arvostan tuota ristiin pistelyä! Ei taitaisi sujua minulta...
    Hienoa, että saat Mursun mukaan reissuun! Kaksin kai kivempi. Aamiainen korissa kuulostaa kivalta. Ja totta, noita lupailijoita toisinaan piisaa. Tulee mieleen pitkä kipsikäsiaika ja vain yksi, joka toteutti lupauksensa.
    Tänään lötköilen, koska eilinen koko päivän liikkeellä olo (lue: sosiaalisuus?) vei veronsa.
    Haha, selän takana uutiset kertoo parhaillaan, että lintujen saapuminen on alkanut.. 😄
    Hyvää alkanutta uutta viikkoa! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Stansta 🤗 Uskon kyllä, että onnistuisi sinultakin.
      Olen kiitollinen Mursulle, että suostui lähtemään mukaan - onhan se hullua ajaa 3,5 tuntia yhden illan/illallisen vuoksi ja varsinkin kun tiedän, että tuollainen autossa istuminen ei tee hänelle hyvää.
      Yritän olla hänelle kilttiäkin kiltimpi nämä reilut pari kuukautta.
      Kyllä niitä lintuja on jo tullut, mutta eivät ole ehtineet vielä tänne asti - taisitkin käydä hakemassa niitä sieltä Tallinnasta, olivat siellä odottamassa sinua ❤️

      Poista
  4. Siitä viimeisestä ristipistotyöstä taitaakin olla jo kymmeniä vuosia aikaa, kanavatöitä muutamia lahjoiksi mennyt tässä sen jälkeen. Nyt en edes tiedä, missä nuo "puristus"vermeet ovat. Aina välillä, kun etsii jotain muuta, tulevat käsiin, sitten taas "häviävät" vuosiksi. Mutta pikkuhiljaa työ etenee. ❤️

    Hienoa, että reissujärjestelyt ratkesi hyvin päin! Noista julkisista kulkuvälineistä olisi paljonkin kerrottavaa, mutta jätetään toiseen kertaan.

    Mä en muuten ole ikinä livenä töyhtöhyyppää nähnyt. Sen varmasti tunnistaisin, luulen. Toivon. En mitenkään hyvin yleisesti lintuja kyllä tunne. Joutsenia on mennyt jo isoina auroina meidän torpan yli. NE tunnistan!

    On se jo kevät! Iloista viikkoa Sinnekin! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa kuule muuta tuosta julkisesta liikenteestä - vaikket vielä mitään sanonutkaan 😂 Meidän ohi menee bussi kaksi kertaa päivässä, mutta se loppuu taas kun koulut loppuu. "Valintojen maailma", mitäs asutaan täällä periferiassa.
      Kaupungissakin meni bussi ihan vierestä, 20 min välein. Mutta huonoista kulkuyhteyksistä huolimatta asun mieluummin täällä.

      Meillä kevät tulee virallisesti sitten kun nähdään - tai Mursu on nähnyt - ensimmäisen töyhtöhyypän. Se on parvimuuttaja ja meillä on tietyt paikat mitkä käydään tarkistamassa ovatko palanneet.

      Tässä tarina töyhtöhyypistä muutaman vuoden takaa, meillä välillä lähtee jutut vähän lapasesta:

      https://helvetinpollo.blogspot.com/2022/04/kuka-navigoi-kevaaseen.html

      Poista
    2. Heh! Pakkohan se oli käydä lukaisemassa "hyyppäteksti". =) Ja löytyihän niitä sitten, juu. Joskus aina menee joku näkemättä ohi, kun ei pysty yhtaikaa moneen suuntaan katselemaan.

      Ja nuo gps-koordinaatit. Meidän töllin "naatit" näyttää tontin keskustan puoleiseen päätyyn, missä on kunnan vesitarkistuspiste (ja sulku). Tuosta on vielä 500 - 600 metriä tiehaaraan, mistä meidän pihalle pääsee, siinä on jokikin välissä, se kun poikkasee meidän tontin poikki. Pitää välillä yhteen jos toiseenkin paikkaan pyytää muutosta koordinaatteihin, että osuu lähemmäs oikeaa paikkaa. Ajo-ohje antaa "helpoimmalla" reitillä tien peltojen poikki - kuivalla säällä ok, mutta tuo tie on esim. talvisin täysin ilman kunnossapitoa, vaikka virallisesti onkin "yleinen" tie. Oikeasti siis traktoritie, ei tarkoitettu henkilöautoille. Ettei noihinkaan aina ole uskominen, koordinaattien ohjeisiin.

      Hienosti kuitenkin ne töyhtöhyypät löytyivät! Ja ne kasvarien rakentelut - kasvarin pesu on itselläkin vielä edessä...

      Poista
    3. Jaa-a, mihinkähän kohtaan tonttia meidän "naatit" itse asiassa antavatkaan - naatit on paperilla verannalla pakastimen kyljessä.
      Tulostettu aikanaan joko palolaitoksen tai 112-sivuilta, mistä niitä silloin joskus kehotettiin tarkistamaan 🤔
      Meille tullessa ei voi kuitenkaan eksyä, jos kuuntelee ajo-ohjeita - Pojan kummisetä kyllä onnistui siinäkin.
      Naapurikunnassa on nimittäin saman niminen tie - tai sanotaan näin, että tuo on yhtä ja samaa tietä, mutta siinä on muutaman kilometrin pätkä eri nimisenä. Hullua!
      Pojan kummisetä oli tulossa käymään ensimmäistä kertaa ja Mursu yritti antaa ajo-ohjeita "juu juu, kyllä mä osaan". Aikaa kului eikä häntä alkanut kuulua, ajateltiin jo, että onko ajanut moottoripyörällä kolarin. Sitten soi puhelin: "Ei täällä ole sen numeroista taloa"
      Ja hetken haastattelun jälkeen selvisi, että se on väärän kunnan puolella - kun ei alun perin kuunnellut, mitä siihen navigaattoriin pitää laittaa.
      Ja syyhän oli sitten tietysti kaikkien muiden paitsi hänen, kun hän etsi meitä väärästä paikasta 😂

      Poista
    4. Meneepä nyt hassusti samoja ratoja nämä meidän tonttijutut. Meidän tie on myös "katkaistu" eri nimisellä tienpätkällä, ja kahden kunnan puolella. Ollaan tuota aina ihmetelty.

      Me ollaan huomattu, että navigaattorit näyttää väärään, koska moni meille ensimmäistä kertaa tuleva ajaa ohi, ohjeidenkin kanssa. Luottavat tekniikkaan enemmän kuin sanaan. Hah! (siitäs saavat!)

      Nyt on kyllä talon numeroa monessa paikassa, ettei ETSIVÄ ainakaan tieltä eksy, enää. ;)

      Poista
    5. En minäkään oikein ymmärrä miksi tuolla tiellä on pätkä eri nimellä - epäilen kyllä sen johtuvan siitä, että tielle tulee sen niminen tie ko. sivukylältä. Kysymys kuuluu "kumpi oli ensin, muna vai kana 😉"
      Meille navigaattorit ohjaa kyllä ihan oikein, kun vain valitsee/kirjoittaa oikean kunnan.
      Talon numero taas... Minä oon Mursun kanssa eri mieltä siitä näkyykö se talon seinästä selkeästi joka paikkaan, kun korkea paku on talon päädyssä, mutta miehet tietää paremmin. Talon numeron laitto tuohon tien laitaan on ollut parin kesän projekti: hitaasti hyvä tulee. On niin vaikea ottaa selvää, saako numerokyltin kiinnittää katuvalotolppaan - se kun olis just sopivassa kohdassa.

      Poista
  5. Haa! Ristipistelyn vaihekuva! Niistä minä tykkään 😃 Ne on pistelyssä ihan parasta, nähdä kuinka kuva tulee hiljalleen näkyväksi. Siksi tykkään kai kirjoneuleistakin.
    Töyhtöhyyppä katsoo aamulla peiliin, pelästyy ja tukka nousee pystyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, kiva että on ainakin yksi joka tykkää vaihekuvista, ettei kaikki ajattele "voi ei, taas...." 🫣😄
      Joo, peilissä on meilläkin aamuisin yksi töyhtöhyyppä, varsinkin nyt kun pääsin pari viikkoa sitten vihdoin parturiin. Kun on lyhyt tukka, todellakin muistuttaa aamuisin töyhtöhyyppää ja peikkoja.
      Ja joku vanha pöllökin siellä yrittää tihrustaa kuvaansa...

      Poista
  6. Alakulo ei selity läheskään aina sillä, etteikö asiat olisi hyvin vaan välillä tarvitaan niitä surkeampiakin päiviä.
    Hienoa, että matkasuunnitelmasi järjestyi ! Tuollaiset epäselvät edessä päin olevat asiat haittaavat mielenrauhaa, mutta nyt kun on matkan teko ja yöpyminen selkeää niin sitten voikin jo ruveta hehkuttamaan tulevaa reissua.
    Töyhtöhyyppää ei ole näkynyt (kävin eilen parturissa :-)) mutta talitiaiset ovat pesäpuuhissa noissa meidän lähi linnunpöntöissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä tällaisia alakulo aikakausia tulee silloin tällöin, ehkä johtuu enemmän siitä kun murehtii muiden eloa ja oloa.
      Nyt on taas omat asiat kunnossa, Mursun asiat etenee ja Pojallakin taas uusi kirja käännettävänä. Tuntuu, että pilvisestä päivästä huolimatta aurinko paistaa risukasaan monella taholla, kevään tulo piristää montaa läheistä ja sitä myöten oma alakulo helpottaa.
      Mursu näki eilen ensimmäisen töyhtöhyypän eli kevät on virallisesti tullut Pöllönkulmalle 🌞

      Poista
  7. Minäkään en aivan ole viime aikoina riemusta kiljahdellut. Liekö syynä saamattomuuteni, vai olosuhteet, jotka oikeastaan estävät koko laikka ulkoiluni.
    Parhaillaan tuli yöllä lunta reippaasti ja nyt se jo muuttui vesisateeksi. Voiko sinun mielialaasi vaikuttaa ulkoiset olosuhteet?
    Kaunista jälkeä pistelet ristipistotyönäsi. Kyllä se aikanaan valmistuu.
    Luin aikaisemmasta jutustasi, että olet paljon kutonutkin. Ei jämälakoja muuten jää.
    Miehesi on kiltti ja ymmärtäväinen, kun lähtee kuljettajaksi sinulle kutsujuhliin. Ei todellakaan nykyaikana haja-asutusaluella ole liikennöintiä. Kohta ihmettelen, kun nään linja-auton, mikä kummajainen se on.
    Kaksi joutsenta lensi muuan päivä kodin yli etsimään sulaa vettä. Muuten vuosi sitten tulivat samana päivänä.
    Lintulaudalla käy pikkulintuja tiheään, mutta ei koskaan töyhtöhyyppiä. Kerran olen näillä seuduin nähnyt edes sen, sama pyrstötiaisen kanssa. Lapintiaisia joskus.
    Kevätmieltä rintaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin sinun kommenttisi useampaan kertaan oikein ajatuksella ja mietin, että ehkä alakuloon on vaikuttanut pitkälti se, etten juuri ollut ulkona lainkaan. Piha ja tienpiennar olivat niin liukkaita, että Mursu haki postinkin - vaikkei sen hakemisesta nyt paljon ulkoilua tulekaan, mutta jotain kuitenkaan.
      Nyt lumet alkaa olla meillä kokonaan sulaneet, tosin aamulla joku asiantuntija sanoi, ettei vielä pidä mennä nurmikolle kävelemään eikä kukkapenkkejä kuopsuttamaan: pörriäiset nukkuu vielä ja nurmikkokin kärsii jo sinne menee näin aikaisin kävelemään. Meillä kyllä onkin tarkoitus saada nurmikko muuttumaan sammaleeksi, siksi meillä ei juuri haravoida 🫣
      Tänään on harmaa, pimeä, päivä, vettä sataa. Täytyy varmaan laittaa sadetakki päälle ja käydä puhdistamassa ränninpätkä. Onneksi on matala talo, niin minäkin lyhyenä yletyn sen puhdistamaan 😄

      Silloin kun olin sairastunut Riesaan, jouduin seuraavana kesänä olemaan poissa Suomi Meloo -tapahtumasta. Työparini sijaiseni kanssa kävi hakemassa minulta papereita ja yms. ja tapahtuman toiminnanjohtaja minulle toimitettuja tarvikkeita. Urheasti halasin kaikki ja toivotin hauskaa viikkoa. Oli torstai. Sitten istuinkin sohvan nurkassa vedet silmissä seuraten reittiohjelmasta "nyt ne on tuolla ja nyt tuolla.." Olikohan sunnuntai, kun Mursu sai nyyhkimisestä tarpeekseen ja käski pakata tavarat, lähdetään kohti pohjoista. Hän ajoi vuokseni Rovaniemelle asti tapaamaan ystäviäni - vietti kanssani siellä illan Melajuhlassa ja jätti sitten Äidin ja Tunturiruipelon hoiviin loppuviikoksi 😍
      (Ensi vuonna juhlitaan rubiinihäitä...)

      Poista

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkulmalle.
Tulen mielelläni vastavierailulle, jos jätät polun, jota pitkin pääsen luoksesi.