Olen vapun jälkeen hämmentänyt sekä Mursua että Siskoa että Äitiä ja myös Ystävääni. Laittamalla hävyttömiä viestejä.
Osuin katsomaan samoja puuhia livenä peräti kolme kertaa, kolmena aamuna peräkkäin - siinä puuhassa ei kyllä kauaa kestänyt, höyhenet vain pöllähti ja rouva jäi pyrstö pystyssä pesään katselemaan, että mihin se ukko oikein lennähti.
Kyllä. Suomeksi sanottuna, katselin lintupornoa, tarkemmin sääksipornoa.
WWF:n luontoliven sääksipariskunta on ollut suosikkikatsottavaani jo monena keväänä - niin tänäkin keväänä. Ja tosiaan, miten onnistuinkin avaamaan nettisivun just sillä "herkällä hetkellä"; joka ei linnuilla tai ainakaan sääksillä montaa sekuntia kestä.
Nyt on pesässä kolme munaa ja pääasiallisesti rouva niitä hautoo, herran hoidellessa ruokapuolen. Rouva saa silloin tällöin hetken nykyään niin trendikästä "omaa aikaa" ja herra ottaa tulevat pienokaiset huomaansa. Ja rouva siivet alleen ja lentää kauas pois, ties minne, varmaan tyttöjen kanssa skumpalle tai jotain. Mutta ei rouva kauaa ole pois.
Nätiksi ovat pesän sisustaneet, ja herra jatkaa kodin laittamista edelleenkin. Milloin tuo oksan pätkään, milloin vähän jäkälää.
Innolla odotan kun poikaset kuoriutuvat ja saan seurata niiden kasvamista 🧡
Tälle päivälle oli suunniteltu puuhommia: viime kesänä kaadetut ja pölleiksi pätkityt koivut oli edelleen takapihalla ja ne piti saada sieltä pois. Yöllä kun Mursu tuli nukkumaan, hän sanoi, että sataa vettä 😖. Onneksi sade oli loppunut ilmeisesti jo hyvissä ajoin. Ja aamupäivän aikana pilvet alkoi hajoilla ja aurinko tuli esille.
Puolilta päivin pihaan kaartoi Tupla-Halla ja he vapauttivat minut ulkohommista. Olisin ollut vain tiellä. Peräkärryn ja maasturin kanssa Tupla-Halla ja Mursu saivat melkein kaikki sieltä tuotua pihalle.
Ja nyt ei kun halkojen tekoon... Onneksi on klapikone; kiitos A-nopin, joka rakasti hankkia erilaisia kapineita, vaikkei välttämättä niitä koskaan käyttänytkään.
Aamulla Mursu kuunteli taas fasaanin rääkymistä ja ihmetteli hetken mistä se oikein kuuluu. Jostain ihan läheltä.. Kyllä, meidän takapihalta, kiveltä jossa jänikset talvisin kokoontuvat (tullessaan baarista...)
Minun piti nousta jakkaralle, että näin sen.. Lyhytkö? Siellä kivellä se jonkun aikaa kyyhötti ja rääkyi, sitten lähti liikkeelle ja tuli lähemmäs taloa. Ikkunan läpi kuvaaminen ei onnistu (olisko ikkunoiden pesu paikallaan 🤔) ja se lähtikin tepastelemaan auton takaa etupihalle.
Ne on tosi tarkkakuuloisia ja varovasti avasin ulko-oven, että saisin siitä kuvan. Ei näy tipua missään, enkä voinut kysyäkään Mursulta että missä se oikein on. Kunnes näin sen tien laidassa! Nopea kuin mikä: sillä aikaa kun minä otin ehkä n. kahdeksan askelta ja nappasin puhelimen niin se oli kipittänyt jo... 100 metriä..?
Tuolla se seisoi kiltisti tien laidassa, katsoi oikealle, katsoi vasemmalle, katsoi oikealle ja juoksi reippaasti tien yli suoraan ojaan 😄
Mitä kuu tekee iltaisin?
- Tanssi tähtien kanssa.
Miksi susi söi kellon?
- Ettei aika mene hukkaan.
Lehdessä on myös Rauhan rakentamisohjeita.
Tämä Matilda 6K-luokalta kosketti minua:
"Jos sä haluat maapallolle rauhaa tuoda,
niin ei sun pidä uutta vihan aihetta luoda.
Ei sulle kukaan aio taputtaa,
jos muita haluat satuttaa.
Meidän on mentävä samaa kaistaa,
jotta aurinko voi kaikille paistaa."
Kiitos Matildalle, ja jos joku Matildan tuntee, viethän terveiseni hänelle 🤗
Kaikki Rauhan rakentamisohjeet lehdessä ovat hyviä ja meidän aikuisten olisi syytä lukea ne ajatuksella - ja ehkäpä jakaa niitä maailmallekin..
Ai niin, kerron vielä, kuinka hyvään ja ystävälliseen asiakaspalveluun tottunut maalaistollo pudotettiin kovaa ja korkealta omalle paikalleen 😂😂
Käytiin marketissa, jossa ei juurikaan käydä, ehkä 3-4 kertaa vuodessa. Siellä oli palvelutiskillä tarjouksessa kalapihvejä, 4 kpl 12 euroa. Valmiiksi pakattuina. Katselin niitä pakkauksia ja mietin ottaisinko ja katsos, huomasin, että pakkauksessa onkin hinta 14 euroa 🤔🤔 Huikkasin hlökunnalle, mielestäni ihan ystävällisesti, että
- Hei, oletteko huomanneet, että näissä pakkauksissa on eri hinta kuin tuossa tarjouskyltissä.
- Juu kyllä, mutta kun tuo meidän uusi systeemi ei osaa..... Kassa kyllä sitten korjaa sen.
- Aa, okei, no eihän siinä mitään, saatte varmaan vaan aika monta kertaa tämän saman asian päivän mittaan selittää; naurahdin
- No itse asiassa, meidän kanta-asiakkaat kyllä tietää miten nämä systeemit toimii, että ei näitä tarvitse juurikaan selittää.
KOPS. Tervetuloa maalaiset kaupunkiin ja isoon kauppaan. Ei edes hymyillyt puhuessaan. Otin ne kalapihvit kuitenkin ja vielä kotona katselin sitä hintalappua. Kappalehinta 3,50 €. Vieläkään en ymmärrä, miten siihen järjestelmään ei pysty laittamaan kappalehinnaksi 3,00 €, niin saisi oikean hinnan paketille 🤷♂️
No, olenhan koulutukseltani vain laskentatoimen merkonomi ja tein 20 vuotta erilaisia töitä ison yrityksen laskutuksessa. (Vaikka ihan alkuvuosina vastasinkin kerran asiakaspuheluun -laskuttelu, kun piti sanoa -laskutus..)
Mutta ei se mitään, kastelukannusta sai alennusta, oli tarjouksessa - ja nyt on uusi kastelukannu.
Tähän sanoisin taas: Kuka muu muka? 😂
Lintupornosta en ollut kuullutkaan :-))).
VastaaPoistaSisiliskoja oli paljon Touhulassakin alkuvuosina varsinkin puupinoissa ja usein säikähdin kun jokin vilahti klapien välissä. Nyt ne on jostain syystä vähentyneet , mutta ihan symppiksiä kavereita lopulta ovat kun paremmin tutustuu.
Minulle osui arkaan paikkaan tuo asiakaspalvelu kertomus kun olen niin herkkä nykyään siitä jos saan huonoa kohtelua palvelutilanteissa. Ärsyttää usein pitkän aikaa jos vallankin on omasta mielestä ystävällinen ja oikeassa ja sitten saa kuraa niskaan. Kun olen aina ymmärtänyt asian niin, että asiakasPALVELU on palvelua :-) ja kun ystävällinen ja kohtelias tapa kommunikoida ei maksa yhtään sen enempää kuin tyly ja töykeäkään. Eikä kaikki voi tietää kaikkea ja siksi pitää voida kysyä ja kommunikoida.
Mutta miten ihanat KevätPörriäisjutut !!!
Ei ole lintupornoa aikaisemmin osunut minunkaan kohdalle, vaikka sääksiä olen useampana vuonna "kytännyt". Nyt tärppäs 😅
PoistaSisiliskot on tosiaan symppiksiä eikä ne enää meidän pihassa tiputtele häntiäänkään, ovat kai tottuneet askelteen kaikuun eli tuntevat meidät ja tietävät, että nuo kaksi eivät tee mitään, ei tarvi hätiköidä. Hauskoja veijareita.
Ei pitäisi antaa tuollaisten ikävien asiakaspalvelukokemusta häiritä pitkään, mutta myönnän, että kyllä tuokin on kaivertanut, vaikkei tuon kummoisempi ollut. Jotenkin vain tuntui vähättelevältä tuo "meidän kanta-asiakkaat kyllä..." - tuli vähän tyhmä olo.
Ehkä sitä on tottunut liian hyvään asiakaspalveluun, että tuollaiset töksäyttelyt jää nyppimään.
Siellä on varsinaista Avaraa luontoa joka tuutista :)
VastaaPoistaNämä oudot palvelujutut välillä ällistyttävät tavallisen tallaajan. Jään oikein ihmettelemään, miten sisäpiirimäinen joku juttu oikein voi olla, jos tarkoituksena on myydä koko kansalle jotain. Yleensä äänestän jaloillani, jos joku homma on peestä. Päivystyksessäkin istuskelin vaan ihan hiljaa, kun näytti siltä, että hoitaja oli tosi tärkeä henkilö. Kunhan homma tuli tehtyä, eipä sitten muuta. Omassa työssäni en tykkää vetää liian tiukkaa rajaa sille, että minä se olen hoitaja ja sinä olet se asiakas ja sillä siisti. Ammatillisuus pitää tietysti säilyttää, mutta inhimillisyys ja ihmisenä ihmisen kohtaaminen ovat tärkeitä.
Kyllä, täällä sitä Avaraa luontoa piisaa ja jos ei ikkunasta näe, niin otetaan läppäri ja tv avuksi 😄
PoistaMinä ihmettelen noita asiakaspalvelujuttuja myös; olen sitä mieltä, että "sitä saa mitä tilaa" ja siksi ainakin pyrin olemaan ystävällinen, rauhallinen, hymyillä (vaikka ikenet verta vuotaen). Toki pidän puoleni, mutta tiedän, että huutamalla ja ilkeilemällä ei saa mitään, ainoastaan päätyy pahimmillaan jonon päähän odottamaan vielä pidempään.
Meidän paljon haukuttu sote-alue saa minulta 10-. Me ollaan saatu aina todella hyvää palvelua vaikka toiset sitä koko ajan haukkuukin ja mikään ei toimi. Meidän kohdalla toimii.
Pari kertaa on Mursu vähän korottanut ääntään - ei huutanut, vaan sanonut jämäkästi: esim. silloin kun olin tästä epistä sairaalassa ja pitkittynyt kohtaus oli vissiin toista viikkoa päällä. Kirurgi olisi halunnut leikata satuttamani olkapään ja oli Mursulta salaa haetuttanut mut leikkaukseen. Mursu ehti paikalle ja pienen väännön jälkeen sanoi tiukasti "Voin elää vaimon kanssa jolla ei ole kättä, mutta en päättömän vaimon kanssa". Sain sopivasti kunnon kouristuskohtauksen, jolloin kirurgi kuvaannollisesti keräsi takin liepeet kainaloon ja pakeni paikalta. Olkapää jäi sillä kertaa leikkaamatta 😉
Voi jeekuna sun kanssas - saanko naurua loppumaan lainkaan... eli iloinen lomalle jääminen - kiitos sinun.
VastaaPoistaTapasi kirjoittaa - se on ihan vallatonta... tiikereiden tositoimia katsellut läheltä ja sammakoille luullut olleeni apunakin - kun irrotin mukamas kohmeiset sammakot lenkkipolulla toisistaan... olivatkin työpaikan biologin mukaan ihan muussa kuin kohmeessa.... ai kauhistus, mikä väärin ymmärrys - tiikereiden väliin ei sentään tunkenut...
Nyt niin levoton kommentti - mutta totta joka sana, tekevälle (innokkaalle) sattuu.... mailinkin sulle laitoin tässä lomahuumassa...
Ihanaa alkukesää sinne ja iloa/naurua päiviin niin että raikuu...
Sammakot kohmeessa - voi Repolainen sunkin kanssas 😂😂
PoistaMeillä molemmilla on tainnut olla biologian tunneilla juuri noilla kohdin jotain muuta tekemistä....
Onneksi Äiti ja Tunturiruipelo ovat viime vuosina pitäneet huolta siitä, että tiedän/tiedetään enemmän luonnosta: ovat jo useamman vuoden tilanneet joululahjaksi Suomen Luonto -lehden. Ja sitä ennen retkeilin heidän kanssa siellä ja täällä ja tuolla.
Toivon, että teidän matkanne on juuri niin upea, kuin olette odottaneet ja että saamme kuulla siitä mahdollisimman pian kun tulette takaisin kotiin 🧡
Kastelukannu pitääkin ostaa. Olen huono hoitamaan noita puutarhavälineitä.
VastaaPoistaJoskus keväällä huomaa, että joku on unohtunut syksyllä, jos ei nyt ihan keskelle pihaa, niin ainakin ulos ja jäänyt lumen alle, vaikka sen olisi voinut viedä vajaan tai liiteriin tai laittaa talon päädyssä oleviin laatikoihin.
Poista