Ihan totta puhuakseni, molempia 😄
Kiitos aiheesta kuuluu Terhille Terhin tarinoihin, jossa Terhi kirjoitti metronomista. Viisaat varmaan ymmärtävät metronomin käytön huilun soitossa, mutta tunnustan suoraan, että niin paljon epämusikaalinen olen, etten hyvästä selityksestä huolimatta pysynyt mukana. Kuuntelen kyllä musiikkia oikein sujuvasti - ja huilu on toinen niistä soittimista joita haluaisin oppia soittamaan.
Metronomista tuli mieleen jälleen kerran lapsuus ja mummolat, kun kuunneltiin radiota ja puolen päivän aikaan syötiin, kuunneltiin uutiset ja sää ja merisää - mitähän ihmettä niilläkin tiedoilla sisämaassa tehtiin, kun ei suvussa ollut edes merimiehiä? - ja otettiin sitten ruokaperäset. Ja piti tietenkin kaivaa lisää tietoa aiheesta metronomi Yle Areenasta 😉
Muistatteko kun Yleisradio lähetti ennen myös Rinnakkaisohjelmaa? Rinnakkaiselta tuli vähän kevyempää ja viihteellisempää ohjelmaa kuin mitä Yleisohjelma lähetti.
YLEn radiokanavat ovat muuttuneet vuosien mittaan moneen kertaan, en enää edes oikein tiedä mitkä kanavat ovat Ylen ja mitkä ovat kaupallisia; radiota tulee oikeastaan kuunneltua enää autossa.
Rinnakkaisohjelma lähetti vuodesta 1972 vuoteen 1990 päivittäin kello 12.50 kuuluttaja Pentti Fagerholm (kukapa ei Michael Monroen isää muistaisi 💪) luki STEREOTESTIN. Siinä kuulimme metronomin tikitystä ensin vasemmasta kaiuttimesta, sitten oikeasta kaiuttimesta ja lopulta vielä keskeltä - mikäli siis omistit stereovastaanottimen ja olit kytkenyt johdot oikein.
Ja testin tarkoitus oli siis varmistaa, että johdot OVAT oikein kytketyt.
Stereotestin rinnalle kehitettiin myös MONOTESTI, jonka luki kuuluttaja Carl-Erik Creutz ja jonka tarkoitus oli selvittää, kuuluu radiossa kähinää monot jalassa vai ilman. Lopuksi kuuluttaja tikittää. Monotesti tehtiin ensimmäistä ja viimeistä kertaa joululahjavalvojaisissa 1972. Idea oli toimittaja Aune Haarlan.
Näiden testien kuunteleminen - stereotestin nostalgia - ja monotesti minun ja Mursun omalaatuisessa huumorissa aiheutti metronomin tikityksen lisäksi hillitöntä merkonomin hihitystä.
Hauskaa että löysit tarinastani yhteyden tuohon radionostalgiaan ja mono/stereotestiin.Ja metronomi/ merkonomi :-) :-) :-).
VastaaPoistaSain olla lapsena paljon Mammani hoivissa ja siellä radio laitettiin auki useimmiten vain uutisten ja sään ajaksi ja sitten suljettiin. Ei turhaan radiota kulutettu ?? Siksi kai se toimii vielä minulla Touhulassa ja tapaan aina sanoa, että siitä kuulee paljon parempaa ohjelmaa :-).
Minulle tuo merisää oli jo lapsena parasta kuunneltavaa kun ajattelin aina että missä kaikista ihme paikoista puhutaan .Esim Kuuskajaskari :-).Vieläkin saatan sanoa, että shhhh; nyt tulee merisää.Ja sitä kuunnellaan ja siitä tulee jotenkin niin turvallinen olo.
Niin, unohdin innoissani ja hihitykseltäni tuon merkonomin osan: Mursu kertoi, että heillä tuosta metronomin tikityksestä puhuttiin usein merkonomin hihityksenä - ja kuinkas sattuikaan, että vei aikanaan vihille merkonomin, hihittävänkin vielä 😉😂
PoistaMutta toden totta, ei radiota ennen aikaan turhan päiten auki pidetty. Muorin ja vaarin vanha radio on varmaan setäni hoivissa, joka nuorempana harrasti... mitä se nyt olikaan nimeltään, kun kuunneltiin muiden maiden radiokanavia? DX-kuuntelua! Se se oli kanssa mielenkiintoista, sain joskus istua vieressä kun olin hiirenhiljaa.
Vanhoista radiosta tulee toden totta paljon parempaa ohjelmaa kuin nykyvempaimista 😊😄
Muistan kuulleeni metronomin tikitystä radiosta. Varmaan myös hihitystä, mutta en tiedä, oliko hihittäjä merkonomi, vai joku muu ammattilainen.
VastaaPoistaMetronomi sinällään on ihan tuttu vempain siitä samaisesta huilunsoitosta, kuin Terhilläkin :)
Meillä ainakin merkonomi välillä hihittää - nauraa joskus jopa ihan ääneen. Huolestua kannattaa ehkä siitä, että hihittää joskus omille jutuilleen?
PoistaOlen tullut ymmärtäneeksi, että teillä on Terhin kanssa sama laji, tuo metronomin tikitys, ei kun siis huilun soitto. Ja molemmat olette todella taitavia siinä *huokaa hiukan kateellisena, mutta enemmän ihailevana!*
Merisää on tuttu vaikka en muista, että radiota olisi kuunneltu. Nyt kuuntelen, jotta Fizbanille on taustahälyä.
VastaaPoistaMuorilla ja vaarilla - ne oli isän vanhempien "kutsumanimet", niillä nimillä heitä kutsui niin me lapsenlapset kuin vanhempamme ja naapuritkin, kuunneltiin aina uutiset, televisiota ei turhanpäiten avattu. Vaari avasi radion aina puolen päivän aikaan kun oli syöty ja illalla iltauutisten aikaan. Myöhemmin sitten rupesi katselemaan uutiset tv:stä.
PoistaA-nopilla oli aina radio auki, usein tultiin käymään juuri siihen aikaan kun radiosta tuli Kansanradio 😄 Siinä on ohjelma joka viihdyttää mutta joskus myös kiihdyttää.
Minä tykkäisin kuunnella radiota, juurikin ihan "tavallista" radiota, ei mitään mainoskanavaa, mutta meillä on aina tv auki taustahälynä tuon pahuksen tinnituksen takia.
Kun aikoinaan valmistuin merkonomiksi vitsailimme, että olemme metronomeja. Saatan edelleen sanoa, että olen yo-metronomi.
VastaaPoistaMeillä oli joskus kauan sitten miehen perheen putkitelevisio tallessa, sille oli kesähuppukin (koska kesällä ei lähetetty tv-ohjelmia). Kun pojat olivat pieniä, mies kävi heidän kanssaan Tekniikan museossa ja huomasi sieltä puuttuvan juuri sellaisen Saloran, joten lahjoitimme sen museoon. he olivat hyvin kiitollisia :)
Me muutettiin juuri ennen kauppaopistoon - tai tarkemmin kauppaoppilaitokseen - menoa kaupungin reunalle ja sain sieltä uuden kaveripiirin. Kun sitten ekan luokan jälkeen haettiin kauppaopistoon ja -kouluun, minä hain ja pääsin kauppaopistoon (jotain älyä sentään oli silloin päässä), josta tietenkin seurasi se, että harva se päivä kun kavereiden kanssa kokoonnuttiin, sain kuulla "Kauppaopiston naiset..." 😂
PoistaOlen saanut Mursulle kerran ja toisenkin vääntää rautalankaa, että mitä tekee laskentatoimen merkonomi, se kun aina taivastelee mun onnetonta päässälaskutaitoani 🤦♀️ En koskaan pääse siitä sillä, että sanon, etten voi luottaa päässälaskuun, kun tein niin tärkeää työtä.... 😎
Tuo lahjoitus museoon on hieno juttu - fiksuja poikia kun huomasivat, että museosta puuttui tärkeä esine.
Mitähän kaikkea vanhoista tyhjillään olevista taloista löytyisikään, mitä museot mielellään vastaanottaisivat.
Niin ja Michael Monroe oli veljeni luokkakaveri lukiossa :P
VastaaPoistaAuts, nyt melkein iskee kateus 😄😄
PoistaMummolassa tuli merisäätä kuunneltua (ja Tiluksilla (Facebook) Mäkinen kuuntelee myös aina) ja se kyllä toi sellasen kaukokaipuun. Mut ikinä ei ollu stereovastaanotinta kun tuli merkonomin hihitys.
VastaaPoistaPiti oikein miettiä; töissä kuuli kyllä useinkin merkonomin hihitystä 😂 - tai sitä ei oikein voinut sanoa enää hihitykseksi, se meni välillä jo ihan "ulvonnan" puolella.
PoistaJa kyllä esimiehet kuuli sen yleensä stereona, työparini kanssa meillä oli ihan omaa kivaa työnteon lomassa, ja se tarttui muihinkin.
Metronomi on meilläkin pianon päällä, mutta harvoin sitä soittaessani käytän. Viimeksi taisi Ykkönen leikkiä joulun aikaan sillä, kun halusi kokeilla kävelemistä eri vauhdeilla…
VastaaPoista