Juuri sopivasti pakkaskeleille valmistui mun mini-minihameeni. Kurkkukipu ja yskä antoivat siihen kimmokkeen ja kun kaapissa oli viimekeväisiin vauvaneuleisiin ostamaani lankaa vielä jäljellä, mukavan pehmeää Dropsin Baby Merinoa, niin jätin joulukalenterisukat odottelemaan (oli ne jo muutenkin lepäilemässä) ja loin silmukat mini-minihameelle.
Lankaa olisi riittänyt pidemmällekin helmalle, mutta rehellisesti sanottuna laiskuus iski ja tulin siihen tulokseen, että vähemmän on enemmän. Kyllä tämä kurkkua lämmittää.
Ja taas 🤦♀️🤦♀️ Mä en opi ikinä tätä kuvien tänne laittamista - yritän muka olla näppärä ja joskus laittaa jotain muutakin kun vain lätkäistä kuvia peräkanaa (missä ei tietystikään ole mitään vikaa, älkööt kukaan ottako nokkiinsa), mutta en minä osaa. Suutari pysyköön lestissään eli Pöllö pysyköön ihan vaan normikuvissaan.
Mutta siinä se kauluri nyt kuitenkin on.
Yritän laittaa tänne toisenkin kuvan. Lipaston päällä on ollut pitkään sukkablokeissa sukat "kuivumassa" ja nyt kun muuten vain siivosin (mm. joulun pois) niin otin niistäkin kuvan:
Lanka sukissa on 7 veljestä, väri Taikuri, nro 323. Kuva taas vähän vääristää. Tai siis valo. Ois pitänyt käydä ulkona kuvaamassa.
Ja lukemisesta vielä jatkan vähän. Kävin eilen meidän kirjaston (kirjastojen) nettisivuilla ja katselin, että löytyyhän niitä lukupiirejä - mutta ei tosta meidän oman kunnan kirjastosta, mikä on kyllä kummallista.
Se olisi ollut kätevintä, koska siellä olisi ollut Mursullekin ajanvietettä Lukupiirin ajaksi, jos ei halua kirjastoon tulla. Mutta mun ihana Mursuni lupasi viedä mut saman matkan päähän naapurikunnan kirjastoon ja keksiä jotain itselleen jotain tekemistä siksi aikaa mitä se nyt kestääkin. Ei voi valittaa.
Ensimmäinen Lukupiiri olis jo 16.1., onneksi löysin kirjan Celiasta ja otin sen sitten saman tien kuunteluun. Harmi kyllä lukija ei oo oikein mun mieleen, mutta kyllä sitä nyt kuuntelee. Kirja on David Foenkinos: Yhden elämän muistot.
Tanssisukista tulee heti mieleen kevät. Ihana orastava vihreys. Kaunis malli ja kovin siistiä työtä saat aikaan.
VastaaPoistaKauluria ei muista koskaan muista ottaa käyttöön vaikka sellaisia kaapissa olisikin; jospa nyt :-).
Kiitos 😊
PoistaTestasin tänään kaulurin ja hyvin toimi! Pipo- ja lapaskoria siivotessani löysin kaksi kypärämyssyäni, toinen ohuempi silkkinen ja toinen ihan kunnollinen, mitä lie materiaalia. Ovat ajalta kun vielä liikuin enemmän ja joskus jopa kävin hiihtämässäkin. Eli kauan sitten, joskus mammuttien aikaan 😜
Minäkin aina unelmoin lukupiiristä. Ja olisihan niitä tässä saatavillakin. Mutta minä jossain ryhmässä keskustelemassa... Outo ajatus. Pitänee yrittää saada ystäviä innostumaan.
VastaaPoistaMinä kävin kaupungissa asuessa kirjaston lukupiirissä; kirjasto oli lähellä ja siellä oli käsityöpiiristä tuttuja ihmisiä niin oli helppo solahtaa joukkoon.
PoistaUskon kyllä, että sinä olisit kyllä oikein hyvä ja tervetullut "lisä" mihin tahansa lukupiiriin; kun kirjoitat itsekin kiinnität lukiessasi varmaan huomiota myös kirjoittajan tapaan ja tyyliin kirjoittaa - ainakin enemmän kuin esim. minä.
Mutta lukupiirin voi tosiaan perustaa vaikka ystävien kesken, melkein tavalla millä vain.
Käyttöneuleita ja juuri sopivasti pakkasille! Lukupiiri kuulostaa minustakin kivalta, mutta olen huomannut, etten ”ehdi” ikinä lukea kirjoja - teekoulun kirjapiiriin olen terästäytynyt, mutta tiukkaa tekee. T Saukkis
VastaaPoistaKauluri on kätevä, testasin sen tänään!
PoistaÄänikirjat on neuloessa ja yksin matkustaessa kätevät - tosin minullakin meni aikaa, ennen kuin hyväksyin ne kirjoiksi. Kirja on kirja, jossa on kannet ja sivuja, mutta sitten mietin, että toisaalta, samahan se, lukeeko sitä kirjaa minulle Mursu vai joku muu 😊
Ja nyt olen yrittänyt mennä sänkyyn vähän aikaisemmin, jotta ehtisin lukea edes jonkun aikaa, ennen kuin nukahdan. Eilen nukahdin taas kirja kädessä ja heräsin siihen, kun Mursu on vieressä lukemassa omaa kirjaansa 😂 Yskäisin, pistin kirjan pois, sammutin valon ja kävin nukkumaan....
Lukupiirin menosta olen itsekin haaveillut. Myös joku neulepiirikin olisi oikein kiva, kuorosta puhumattakaan, mutta kun tämä ”proknastiraatio” tai muu laiskuus…
VastaaPoistaÄänikirjat on parhautta kun voi samalla puuhailla muutakin. Nykyään tulee luettua ”oikeita” kirjoja todella vähän osin silmien takia.
Ei muuta kuin kirjaston sivuilta katsomaan missä olisi sulle mukavimmalta tuntuva lukupiiri. Käsityöpiirejäkin löytyy aika monesta kirjastosta ja ainakin ennen oli siinä viiskulmassa olevassa käsityöliikkeessäkin - onkohan vielä?
PoistaMun pitäisi käydä optikolla/silmälääkärillä ja hankkia uudet lasit; palata takaisin kakstehoihin. Helpottaisi varmaan sekä käsitöiden tekemistä, että lukemistakin, kun kuuntelemisen lisäksi lukeminenkin olisi mukavaa.