Hyvä Joulumieli - teille kaikille

Hauskaa Joulua teille kaikille yhteisesti 💖
Pöllön joulukortit on tänä vuonna lahjoitettu Hyvä Joulumielikeräykseen, jolla hankitaan vähävaraisille lapsiperheille ruokalahjakortteja, joilla voi ostaa syömistä joulupöytään. 

        Pikkuinen tonttu hyppeli näin,
jalassa tossut väärinpäin,
Pikkuinen tonttu huuteli:
Tästä se joulu alkaa!
Tip tap, huuteli näin:
Tästä se joulu alkaa!

      🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅

Naapuri ei takuulla enää pysähdy kysymään kuulumisia, kun näkee meidät tekemässä lumitöitä yhdessä. Jos Mursu on yksin, silloin saattaa pysähtyäkin, mutta jos minäkin olen pihalla, niin ajaa käsi pystyssä ohi ja sanoo Karvakaverilleen, ettei nyt ehdi pysähtyä, nyt on kiire.
Oltiin siis Mursun kanssa lumitöissä kun Naapuri ajoi ensin Karvakaverin kanssa kylälle päin ja kohta takaisin. Pysähtyi tien laitaan meidän kohdalle ja tuli kysymään, mitä kuuluu. 
- Huh, kun on painavaa lunta.. Paljonkos maksaa, jos kolaat mun osuuden tästä pihatiestä 😉😉
Naurahti, nappasi kolan mun kädestä ja rupesi hommiin Mursun kanssa. Ei kestänyt kauaa. 
Sanoin, että hoidan maksun Karvakaverin kanssa. Otin meidän autosta herkkutikkuja ja menin autolle hoitamaan maksun. Karvakaveri oli hyvin kohtelias: vaikka tikkuja oli kolme, se otti vain yhden ja meni omalle paikalleen sitä syömään. Ei siis hotkaissut kaikki kerralla. Jätin loput etupenkille apukuskin puolelle, missä se tavallisesti istuu, jos ei autossa ole muita. 
Nyt Karvakaveri on oppinut tunnistamaan meidän talon kummastakin suunnasta ja joka kerta kun ajavat ohi, haukahtaa. Tietää, että meiltä saa aina jotain hyvää, yleensä pari herkkutikkua. Ihana Karvakaveri 💖💖 Sisään sitä ei voi päästää, kun se on niin iso - se olisi kyllä hyvä pölyjen pyyhkijä, mutta kun se pyyhkisi samalla kaiken muunkin mennessään. 

Mutta ihan turhaan niitä lumitöitä tehtiin. Päivä tai pari kun olis odotettu, niin luonto olis hoitanut senkin homman. Nyt ei ole lunta missään. Laikku siellä, toinen täällä. Ja piha on kuin luistinrata. 
On muuten aika viheliäistä, kun ulkona pitää olla kengissä nastat, jotka pureekin jäähän kyllä hyvin, mutta kun menet kauppaan, niin ne pitää ottaa pois, jos haluat pysyä pystyssä - ovat nimittäin melkoisen liukkaita kaupan lattialla. Ja jos on kiinteät nastat, niin saatatpa olla pulassa, siellä kaupassa. Ja se narske siellä kaupassa, niistä omista kengistä ainakin, jos et ota/saa otettua niitä nastoja tai piikkejä pois. Auts. 
Ostin omat nastakenkäni sen verran myöhään keväällä, silloin kun ne ostin, etten ehtinyt juurikaan niitä käyttää ja täällä maalla niitä ei hirveästi ole tarvinut. Ja nyt ne on hyvässä tallessa, ettei vaan kulu, hyvät kengät 😄 Käytän irrotettavia nastoja silloin kun tarvin, normaalisti olen pyrstölläni. 

Miten sitä sanotaankaan; vahingonilo on puhtainta iloa tai jotain sinne päin. Tulipahan jumpattua. JAKSAN nostaa painavan korkealle. Ja mulle ei yhden laatikon pyörät pistä hanttiin. Niin että Mursu avuliaasti teki reitin sinne verannan perälle ja tyhjensi sen kenkälaatikon: roskiin-säilytetään-kierrätykseen. 
"Ei ole sun kummatkaan talvikengät täällä, ei nastoilla eikä ilman. Ne on varmaan tossa kenkätelineeessä" 
Nolona ja häpeissään Pöllö sanoo, että voidaan vaihtaa paikkaa; minä laitan ne kengät takaisin sinne laatikkoon ja ne tavarat sinne verannan perälle. Ja otti hauiksensa käyttöön. Murrrr. 
Joulun jälkeen Pojan kanssa otetaan urakaksi järjestää sitä paremmin. Joulusiivo on siellä tältä erää tehty. Emme vietä joulua verrannalla. 
Ja niin, ne kengät oli siinä kenkätelineessä. Ne olisi ollut käden-, siis jalanulottuvilla jo heinäkuusta alkaen. PYH, sanon minä. 
No, ei ole tylsää meillä meidän kanssa, teistä en tiedä 😉😉