Ja omalla sohvalla sohvalla istuessa elämä tuo eteen yllätyksiä. Ei ehkä niin mukavia, mutta toisaalta siinä ohessa ehkä vähän erikoisia ja koomisiakin.
Että mitäkö "Sattuu ja tapahtuu" - henkilölle tällä kertaa tapahtui. Noh - varaa tovi aikaa, niin kerron 😉😄
Tein sunnuntai-iltana suunnitelman, kirjoitin sen oikein paperille tällä kertaa, että miten tällä meneillään olevalla viikolla toimisimme, että saisimme tavaroita ja niitä tänne kotiin vielä mahtuvia kalusteita sieltä kaupungista siirrettyä, siis tänne kotiin. Jotta se kaupunkikoti saataisiin jo todellakin tyhjäksi.
Suunnitelma oli hyvä ja esitin sen AM:lle. Ainoa kysymysmerkki oli, lähdemmekö torstaiaamuna matkaan kohti Kuopiota kotoa vai kaupungista.
Suunnitelmaa oli edeltänyt se, että AM oli käynyt perjantai-iltana autolla muutaman kilometrin päässä naapurissa. Bensamittari näytti, että pitäisi tankata, mutta vielä voisi ajaa n. 120 km. Ei hätää. Mutta hups. Yhtäkkiä mittari ilmoittikin, että sillä voikin ajaa enää vain 9 km! O-ou. No ei edelleenkään hätää, tuosta kaupalta saa kyllä bensiiniäkin, onneksi.
Reippaina lähdimme siis maanantaina aamupalan jälkeen kohti kaupunkia kaupan kautta - huomataksemme, että kaikki ne mittarit - vai-mitä-ne-nyt-onkaan - on otettu pois ja kolme miestä on siiinä tekemässä töitä. Minä rohkeana kävin kysymässä, mitäs tässä on menossa: vaihdetaan nämä uusiin, ja ei, tänään ei saa bensiiniä, ehkä huomenna iltapäivällä.
VOIHAN NAKKIMAKKARA!
Se sitten siitä suunnitelmasta. Seuraavalle huoltoasemalle oli sen verran enemmän matkaa kuin se 9 km, ettemme uskaltaneet ottaa riskiä, pääsisikö sinne asti.
Siispä palasimme sohvalle. Onneksi on aina vaihtoehtona sukkapuikot tai virkkuukoukku! Ja niin on taas valmiina kahdet sinivalkoiset sukat 👍😊
Tänään taas. Ihmettelin kun ei kaupunkiasunnon vastiketta ollut tullut pankkiin, e-laskuna, yleensä se jo tähän aikaan kuukaudesta siellä on. Ja ystävä, joka asuu naapurikadulla, sanoi, että kyllä heille on jo tullut.
Siispä soitto huoltoyhtiöön. Ongelma ratkesi - oli laitettu vasta tänään. Mutta siinä sitten tulin maininneeksi, että "ajattelin vain, että jos se johtuu siitä, kun virallinen osoite on täällä...."
Ai jaa...oletteko te tehneet muuttoilmoituksen? Ja sitä rataa.
Olihan puhelimeen vastannut henkilö toki sanonut nimensä, mutta se meni siinä alussa ohi. Siinä sitten kun omaa sukunimeämme sanoin, ja varmistin, että siis VEELLÄ. "Juu, kyllä, kun hänkin on xxx" Meillä oli siis sama sukunimi! Ja siinä sitten pohdimme, että ollaanko sukua - no mehän ei oltu, kun oltiin naimakaupan kautta nimi saatu, mutta olisiko nuo miehet sukua keskenään 😏😏 Kun samalta suunnalta on suku lähtöisin eikä tuo suku nyt niin suuri ole ja....
Kyllä maailma vaan on pieni, ei voi muuta sanoa!
Että tällaista tänään. Nyt menen nukkumaan ja odotan jännityksellä, onko meillä aamulla vielä enemmän lunta kuin nyt vai onko lumet sulaneet pois. Tarviiko tehdä lumitöitä vai onko huomenna siivouspäivä.
Pöllö lukee, kirjoittaa, laskee, piirtää, laulaa... Ei vaan luen, neulon, virkkaan, teen ristipistoja ja opettelen muita kirjontatöitä. Käsitöitä tehdessä annan muiden lukea eli kuuntelen äänikirjoja käsien käydessä. Kirjoitankin joskus - blogia, pieniä tarinoita ja runojakin joskus. Maalla asuvana olen saanut myös opetella käyttämään kaikenlaisia työkaluja - osaan kohta rakentaa vaikka.. talon? Viestiä tai kommentitkin voi laittaa osoitteeseen kamelontti@gmail.com.
29 tammikuuta 2020
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Viime päivityksessä esittelin keväällä/kevättalvella tekemäni pöllölapaset ja kerroin myös, että tein ne kokeilemalla kirjoneuleen neulomist...
-
Pikku-Kakkosen värilorua lainaten aloitan Repolaisen tämän kertaisen V Ä R I H A A S T E en, jonka, värinä on lila . Violetti. Sinipunaine...
Pitääkö muuttoilmoitus tehdä vaikka kaikki omat tavarat ja kilkuttimet ovatkin vielä toisaalla ;) eihän sitä kaikkea hötäkässä voi millään muistaa. Meillä oli eilen kurahousurokkia ja tuntuu että tänään jatkuu vesilinjalla...pöh!
VastaaPoistaMinäkin vähän ihmettelin, kun me ollaan tehty ihan virallinen muuttoilmoitus, "kun ei ollut muutakaan tekemistä" ;)
PoistaLuulin, että se tieto olisi mennyt myös taloyhtiölle. Kumma juttu minusta.
Tehän muuten voisitte tehdän ihan oman biisin, "Kurahousurock" ;)
PoistaEi tarvinut lumitöitä tehdä meilläkään; eilen illalla kun kävin hakemassa postin, oli rappusilla lunta reilut viisi senttiä ja piti ottaa harja käteen - tänä aamuna kun heräsin, oli auton päältä lähes kaikki lumet jos sulaneet.
Niin se bensa välillä katoaa jonnekin :) Ja mulle sattu joskus Helsingissä asuessani, että Kannelmäen terveyskeskuksen vastaanottohenkilön tyttönimi oli sama ku mulla, ja meitä ei kuiten oo olemassa kahtasataakaan.
VastaaPoistaJuuri oli aiheesta keskustelua, kun oltiin "poikain kanssa reissussa". Siis siitä, että niihin kilometrimääriin mittarissa ei ole luottamista. En vain muistanut keskustelua kotiin tullessa. Mutta että just nyt tällä viikolla päättivät uusia ne polttoainesäiliöt. Mutta on ne nyt kuulemma hienot, toimiivatkin kuin junan vessat.
PoistaMulta aina kysytään, olenko sukua sille ja sille. No on kun olen naitu sukuun, mutta AM saattaa ollakin. Ensimmäiset 10 vuotta yhdessä asumista asuttiin samassa taloyhtiössä samannimisen yksinhuoltajaäidin kanssa - posteja välillä vaihdeltiin keskellä parkkipaikkaa kun oli menneet sekaisin :)
Testaanpa kommentointia työpaikalta, kun ruokatauon iloksi lueskelin kuulumisisiasi, kotoa tabletilta en saa kommentoitua. Onneksi muuttuneet suunnitelmat voi aina hyödyntää neulomiseen. Meillä on tutustuttu kaupungin lukioihin, pojat olivat helppoja, kun menivät jatkamaan "omaan kouluun", nyt tyttö miettii ja pohtii, mikä olisi hyvä valinta. T: saukkis
VastaaPoistaKiva kun kävit :) Ja tuo on tosiaan totta - muuttuneet suunnitelmat voi aina hyödyntää neulomalla. Vielä kun saan kaikki langat tänne kotiin, niin sitten ei ainakaan ole tylsää. Nyt alkaa välillä vähän tökkiä nuo siniset ja valkoiset ;)
PoistaOnneksi on joulukalenterista tulleita punaisia joita saatoin käyttää siihen kirjovirkkaushaasteeseen.
Onnea teille koulun valintaan - kyllä se oikea koulu löytyy!
Meillä odotellaan edelleen niitä ensilumia.
VastaaPoistaKun ei ole autoa, ei ole huolta bensasta. Mutta aikanaan lasteni isän kanssa on jääty sinne sun tänne, kun tyhjää näyttävä bensamittari tarkoittaa, että vielä voi ajaa. Paras oli, kun jouluaattoiltana jäätiin keskelle korpitaivalta. Siitäkin selvittiin, kun täällä ollaan.