Tänään sen sitten näin. Ensimmäisen kastemadon. Asfaltilla.
Mutta kyllä ne nykynuoret sitten on. Ilman pipoa ja käsineitä kuljetaan, nilkat paljaina... Kylmällä asfaltilla. Ja pihalla on sentään vielä jäätäkin! Ihan pakko oli nostaa tämäkin Mauno Mato nurmikolle... Oli se sentään pysynyt siellä, ainakin sen aikaa, kun me oltiin kaupungilla asioilla.
Kävin viemässä avustajapapereita toimistolle; huomenna tulee avustaja tekemään kanssani työsopimusta. Ei hän ainakaan ole ilmoittanut peruvansa tuloaan joten huomisesta alkaen mulla sitten on henkilökohtainen avustaja lenkkeilyä yms. varten. Jes! Olen siitä tosi iloinen, pääsen vihdoinkin ihnan säännöllisesti kävelemään/lenkkeilemään ja kohottamaan kuntoani. Ei ole kiinni kenenkään työvuoroista tai muusta sen sellaisesta.
Olin vähän huolissani, ettei asioissa ole ongelmaa, kun papereiden allekirjoitus oli venynyt kaikkien niiden raha-asioiden hoitamisen takia, mutta ei se vaikuttanut asiaan mitenkään - kaikki on kunnossa. *syvä helpotuksen huokaus* Olinhan toki lukenut paperit sen verran tarkkaan, että olin katsonut, ettei niissä ollut mitään "palautettava xx päivään mennessä, mutta siltikin. Tuli hyvä mieli.
Illalla olin epilepsiayhdistyksen toimistolla, sinne piti tulla epilepsiahoitajan kertomaan epilepsiasta tänään tms. Odottelimme pari tuntia, mutta valitettavasti häntä ei kuulunut emmekä saaneet häneen yhteyttä. Mutta meillä meni aika ihan mukavasti jutellessa.
Ja huomenna olis vielä työsopimuksen teon jälkeen tarkoitus mennä käymään kirjastolla tai siis siellä missä meidän remontissa oleva kirjasto on, Lukupiiriin. Olen miettinyt sitä jo pitkään ja nyt ajattelin mennä katsomaan millaista siellä on.
Käykö teistä kukaan Lukupiirissä?
Että tämmöistä.
Ei kun käytiinhän me siellä kirpparilla. Ostamassa ne mitä sinne lauantaina jäi :)
-
Viime päivityksessä esittelin keväällä/kevättalvella tekemäni pöllölapaset ja kerroin myös, että tein ne kokeilemalla kirjoneuleen neulomist...
-
Pikku-Kakkosen värilorua lainaten aloitan Repolaisen tämän kertaisen V Ä R I H A A S T E en, jonka, värinä on lila . Violetti. Sinipunaine...
Loistava uutinen!! Riesateknikon saaminen helpottaa kummasti, naati ny!! Huhtinen kuu jo meitä vie, kesää kohti kohisten tää tie...aouuuu!!
VastaaPoistaKyllä varmasti nautin - kevätkin kun tulee ihan kohinalla, hiihtäjien kiusaksi ladut on jo kohta sulaneet, päästään lenkkipoluille, ei tarvi pelkkiä asfalttiteitä tassutella :)
PoistaIhanaa, että pääset lenkkeilemään juuri nyt, kun kesää kohti mennään.
VastaaPoistaLukupiiriä olen usein ajatellut, mutta ajatuksen asteelle on jäänyt.
Mustakin on ihanaa, kun pääsen ulos ja lenkkeilemään just nyt kun kevät tulee kunnolla ja mennään kesää kohti :)
PoistaMä olen miettinyt tota Lukupiiriä pitkään, mutta olen ajatellut, että oon liian "tyhmä" sinne - en kuitenkaan osaa sanoa mitä fiksua mistään kirjasta. Mutta viime viikolla käsityötapaamisessa oli aiheesta puhetta ja kävi ilmi, että siellähän käykin ihan tavallisia ihmisiä :D
Meidän kirjastossa kokoontuu lukupiiri kerran kuussa. Kävin siellä aiemmin, mutta nyt en ole käynyt pitkään aikaan. Alkoi ärsyttää, kun siellä on niin suulaita naisia. He kertoivat mielipiteensä kirjasta ja alkoivat sen jälkeen jutella kaikesta muusta. Muut eivät saaneet suunvuoroa.
VastaaPoistaHöh, no tuo on kyllä tylsää. Nyt meidän oma kirjasto on tosiaan remontissa, Lukupiiri on "lainatiloissa", samassa rakennuksessa kylläkin. Meidän kirjastonhoitaja tulee sinne myös, vähän niin vahtivmaan, ettei meitä heitetä ulos ja kun on muitakin tuttuja siellä, niin ajattelin, että uskallan mennä sinne.
PoistaLähetin sulle eilen sähköpostia. Nyt se posti ei ole lähetetyt- kansiossa. En tajua, mihin olen sen lykännyt. Kysyn vielä mieheltäni, kun hän tulee töistä kotiin, josko hän löytäisi sen jostain.
PoistaKiitos, posti tuli kyllä perille illalla :)
PoistaHyvä niin! Mä en tajua, miksei se näy mulla missään. Tietsikanero taas vauhdissa...
PoistaÄlä välitä, täällä on toinen...
PoistaPossu käy joskus lukupiirissä. Parasta siinä on seurustelu ja kahvittelu. muuten Possu on välillä miettinyt, onko se oikeesti hyvä idea, lukea jonkun toisen määräämiä kirjoja? Toisaalta tulee tutustuttua kirjoihin, mitä ei muuten avaisi.
VastaaPoistaNo sitä minä siinä mietin, että saako siitä kirjasta mitään irti, kun joku on määrännyt sen luettavan kirjan. Mutta sitten ajattelin, että tuleepa tosiaan luettua, ehkä, sellaisia kirjoja, mitä en ikinä koskaan lukisi ;)
PoistaOi, tuli nostalgia: meillä asui sellainen yli metrin mittainen pehmoMaunoMato kun esikoinen oli pieni. Missä lie leluraukka nykyisin?
VastaaPoista<3 Sillä on varmaan hyvä kotipesä jossain :)
PoistaMulla on ei ole Mauno Matoa, mutta mulla on Kainalomato.
(Voi ei, taas meni roskia silmiin...) Kainalomadon tarina:
Mulla on 9-vuotta nuorempi serkkutyttö, Kati, joka pienenä tykkäsi olla mun kainalossa aina kun nähtiin ja hän sai lempinimen Kati-Kainalomato :)
Silloin heinäkuussa 2012 kun olin sairaalassa, hän tuli äitinsä kanssa mua katsomaan, se oli niitä ensimmäisiä päiviä kun muistan mistään mitään. Hänellä oli mukaan n. 65 cm pitkä itse tehty mato: "Me tehtiin sulle lasten kanssa tällainen Kainalomato" <3 <3
Ja Kainalomato nukkui mun kanssani sairaalassa sen loppuajan minkä vielä jouduin siellä olemaan.
Ja vielä; hauska sattuma: hänellä oli silloin lapsia kaksi joista nuorimmalla (nyt keskimmäisellä) on sama syntymäpäivä kuin mulla :)
Oi voi, nyt se roska siirtyi mun silmiin ;-)
PoistaIhana tarina!
Voih! Tuo Kainalomato-tarina oli ihana ❤ täällä ei ole lukupiiriä. Nyt on kyllä pari kertaa kokoontunut kirjastolla kirjallisuuspalkinto, mutta se on keskellä päivää =( ei onnistu mitenkään työläis-peikolta sinne pääsy.
VastaaPoistaSiis kirjallisuuspiiri =) ja niinkuin mä olin oikolukevinani kommentin...
Poista❤
PoistaVoi kuule, kuinkahan monta kertaa minä luulen oikolukeneeni kirjoittamani tekstin ja sitten...
Mutta on kyllä tosi tylsää, että teillä on kirjallisuuspiiri on päivällä, niin ettei työssäkäyvät sinne pääse. Ainahan on tietysti niin, että vuorotyöläiset ei pääse iltatapahtumiin, mutta eihän he pääse aamu-/päivätapahtumiinkaan.
AM jätti kuoroharrastuksen kolmivuorotyön takia, kun ei päässyt harjoituksiin, kuin joka kolmas viikko :(
Minäkin pelastan matoja ja olen opettanut pojatkin siihen :)
VastaaPoistaEn ole ollut lukupiireissä muuten, kuin FB-ryhmissä. Ensimmäinen kuivui osaltani siihen, että muut olivat niin järkyttävän analyyttisiä. Toinen ryhmä on Helmet-kirjastojen Lukuhaaste, jossa lähinnä seuraan muiden lukemisia.
Onnittelut avustajan saamisesta :)
Ihanaa - mä en ole siis ainoa joka pelastaa matoja asfaltilta <3
PoistaMun mielestä ne jotenkin..vähän reppanoita, kun ei niistä oikein varmaksi tiedä kumpi on kumpi pää ;) Ja sitten kun ne jää niin helposti ihmisten jalkoihin ja autojen alle pihassa - ei niitä kukaan väistä :(
Lukupiiri oli...ihan mukava, mutta kieltämättä tuo ryhmä oli aika, noh. omanlaisensa. Kerron siitä teille.
Ja kiitos, olen siitä tosi iloinen. Sopimus on nyt allekirjoitettu ja ensimmäinen "työpäivä" on ensi tiistaina.
Tänään kävin iltalenkillä naapurissa asuvan ystävän kanssa.