Ihan muita juttuja piti teille kertoa, mutta... KUKA MUU MUKA? Arvon tässä nyt, että missä järjestyksessä kirjoittelisin 🤔🤔
Hih.... Sattuipa sopivasti: laitoin kohinan estoon kuulokkeet korville ja netistä Matkaradio 24 LIVE:n. Ensimmäiset sanat oli "..TYTTÖ POIKAA ODOTTAA..."
(Niin, onko joku joskus sanonut, että minä aloitan alusta, A:sta?)
Eilen illalla mietittiin Mursun kanssa, että mitähän ystäväpariskunnalle kuuluu, onkohan siellä kaikki kunnossa, kun ei ole mitään kuulunut.. 1,5 tuntia myöhemmin kummankin puhelimeen tuli kuvaviesti (joka sai Pöllön posket kastumaan) pienestä nykerönenästä "Tällä päivämäärällä klo xx meistä tuli Isovanhempia" 💗
No sitä viestiä me oltiin odotettukin, ja syntymäaika oli se kellonaika jolloin me Mursun kanssa asiaa mietittiin - telepatiaa! Ja mitäkö tekemistä noilla iskelmän sanoilla on? Pieni nykerönenä on poika ja äitikin on tunnettu melko lailla saman ikäisestä asti. Voiko parempaa maanantaita olla?
Ja että mitäkö olen taas tehnyt? Niin. No vähän nolottaa. Huomasin äsken chat-ikkunaa sulkiessa, että joku oli jotain kommentoinut, mutta en tiedä mihin, kun ehdin sulkea ikkunan ennen lukemista. Ehkä parempi niin.
Olen kai aiemminkin maininnut, että meidän kirjasto lähettää viikottain youtubessa tunnin mittaisen lähetyksen. Kunnan ajankohtaiset asiat ja tapahtumat käydään pikaisesti läpi ja sitten joku kirjastoon/kirjailijoihin liittyvä juttu ja lopuksi viikon peli. Ihan kiva katsella ja kuunnella sitä; tänään "käytiin" Kuopiossa: Minna Canth, Maria Jotuni ja Aapeli.
Kuulokkeet korvilla ja siinä sitten - onneksi kerrankin kohtuullisen hiljaisella äänellä - rupesin puhumaan Mursulle, miten haastateltavan ääni kuuluu toisesta ja haastattelijan toisessa korvassa. Mursu selitti miksi näin. Okei. Haastattelu loppui ja H sanoi jotain jutun äänimaailmasta yms. Tajusin samassa, että voi p... En ollut aloittaessa tarkistanut, että onko mulla mikrofoni päällä vai ei - OLI! Ja koska lähetys on suora, en tiedä miten se noin ylipäätään muuten tehdään, niin oletettavasti mun puhe oli kuulunut läpi. Itse en kuullut, koska olin ottanut kuulokkeet puheen ajaksi pois korvilta.
Pikkusenko nolotti... En tiedä oli sitä kommentoitu (ei meitä yleensä ole siellä kuin kaksi paikalla), mutta ehkä ensi kerralla muistan sen mikrofonin.
KUKA MUU MUKA?
Sus' kertoi eilen olevansa sininen persoona.
Arvaatte varmaan, että pitihän minun selvittää mikä on minun värini ja millainen olen.
Olen KELTAINEN - keltainen on ollut ennen lempivärini, joten ei kai se ihan pieleenkään mennyt.
En eilen illalla itsekään oikein kunnolla perehtynyt millainen olen, joten tutkitaanpa:
Keltainen persoona on...
ulospäinsuuntautunut, verbaalinen ja charmikas. Olet utelias ja innokas lähes kaikkea kohtaan – oikea juhlien keskipiste! Saatat olla toisinaan hieman huolimaton ja jopa itsekeskeinen. Elehdit paljon puhuessasi.
- charmikas? juhlien keskipiste? en kyllä allekirjoita
- itsekeskeinen? en omasta mielestäni ole. Eikö kaikki puhu itsestään, jos kysytään "mitä sinulle kuuluu, mitä olet tehnyt"?
- innokas lähes kaikkea kohtaan = yllytyshullu?
- entisestä introvertistä on vuosien (ja entisen työn) varrella kasvanut ekstrovertti käsillä puhuja
Keltaisen persoonan tunnusmerkkejä – tunnistatko itsesi?
Minut saa syttymään... tunteet ja kommunikaatio. Tankkaan energiaa toisista ihmisistä. Vahvistus ja kehut – sekä saaden että muille antaen. Olen intohimoinen, pidän vaihtelusta ja siitä, että tapahtuu jotain kivaa!
- Tunnistan kyllä!
Minua turhauttaa kaikista eniten... hiljaiset miljööt ja piiruntarkat säännöt. En oikein ymmärrä jäyhiä ja epäystävällisiä ihmisiä. Turhaudun, kun joku sanoo suoraltakädeltä "ei" fantastisille ideoilleni. Okei, kannan ehkä pienoista kammoa torjutuksi tulemista kohtaan. Yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne ovat todella vaikeita minulle.
- Joo-o, pitää aika pitkälle paikkansa. Viimeinen lause; siihen en osaa ottaa kantaa, sillä en ole koskaan ollut yksinäinen. Ulkopuolisuuden tunnetta kokenut joskus, mutta tapani mukaan ottanut siitäkin niskalenkin ja selättänyt sen 😉
Haluan tulla kohdatuksi... hymyllä! Tarjoa minulle lounas ja kysele perheestäni, tunteistani tai harrastuksistani. Kehu minua ja anna reippaasti positiivista palautetta, ainakin jos haluat antaa minulle kritiikkiä jostakin. Muutoin menetän motivaationi ja työniloni.
- Kyllä kritiikkiä saa antaa ilman kehujakin; jos kritiikkiin on aihetta. Äidinäidiltä perityllä sisulla eteenpäin, vaikka läpi harmaan kiven - jos tiedän, että osaan, niin teen, jos en osaa, pyydän apua.
Yllätä minut! Seuraa aina silloin tällöin, miten työntekoni etenee, sillä asioilla on toisinaan tapana hukkua kaikkien niiden mielenkiintoisten projektien joukkoon, joita minulla on samanaikaisesti tulilla.
- Älä yllätä, mutta kysy välillä miten mikäkin projekti sujuu. Luulen olevani edelleen multitaskaaja, vaikka olenkin kadottanut sen taidon vuosia sitten.
Mottoni on: Elämä on juhla ja minut on kutsuttu!
- JES, MITKÄ BILEET - TUU MUKAAN!
Työskentelee usein: viestintätehtävissä, myynnissä, asiakaspalvelussa, näyttelijänä, journalistina, juontajana tai matkanjohtajana. Ylipäätään luovissa tehtävissä, joissa pystyy kehittymään ja joihin kuuluu paljon sosiaalisia tilanteita.
- asiakaspalvelussa ja myynnissä, vähäisissä määrin viestintätehtävissäkin.
- Työtehtävistäni huolimatta omaan mikrofonikammon; voin viestiä isolle joukolle ihmisiä HUUTAMALLA, mutta en mikrofonilla. Olen pitänyt elämässäni kaksi puhetta, samalle ihmiselle: toisen kirjoitin etukäteen, toisen ex-tempore.
Tässä teille taas lisää tietoa Pöllöstä 😄 Näin kauniisti laski aurinko naapureiden talon taakse ja värjäsi meidän koivut (kuva voisi olla vielä hienompi, jos joku pesisi ikkunat..)
Niinpä, kuka muu muka ;DDDDD Kiitos kikatuksista ;P Tässä linkki testiin niille jotka haluavat: https://www.koulutus.fi/testit/disc-persoonallisuustesti-15523
VastaaPoistaIhan ole hyvä vain 😄😜
PoistaJa kiitos, olisin laittanut tuon linkin, mutta kun ehdin jo hukata sen...
Kävin minäkin katsomassa ja tekemässä tuon testin. Vihreä olen :-) ja sitten samalla ajauduin toiseenkin testiin Anna-lehden sivuilla ja kas kummaa siitäkin tuli vihreä eli siihen on uskominen.
VastaaPoistaTunnistitko itsesi vihreästä?
PoistaOlipa ihania uutisia ystäviltänne!!!
VastaaPoistaJa täällä ilmoittautuu sitten toinen keltainen - heh heh... vaikka juuri harmaan haasteen ilmoille heitin. Värien kautta elon/tekemisten miettiminen on kyllä jännää....
Olen jo pyöritellyt päätäni ja miettinyt mitä harmaata meiltä oikein löytyy. "Ei meillä ole mitään harmaata, meinaako Repolainen, että bloggaajat ovat harmaita 😜😂💗" No et tietenkään luule, ja kyllähän sitä harmaata löytyy, vaikka ja kuinka!
PoistaArvasinkin että olen keltainen persoona. Osallistuin 1980-luvulla työllisyyskurssille, jonka ainoa anti oli se, että olen lievästi ylipainoinen testien mukaan ja luonteeltani PYRYHARAKKA. Olin ryhmän ainut persoona, jolla jalat on tiukasti ilmassa. Muut olivat hallitsevia kotkia, hoivaavia kyyhkysiä... ja pahinta kaikessa on se, että kaikki parikymmentä upeaa lintua tiesivat heti kuka se pyryharakka on.
VastaaPoistaVoi, olisinpa ollut kanssasi samalla työllisyyskurssilla, luulen että meitä olisi ollut kaksi pyryharakkaa siellä (ylipainoinenkin olen).
PoistaÄidin kanssa meillä on yhteinen motto:
"Mistäs sitten puhuttais, jos ei koskaan mitään sattuis."
Entinen ujo ja hiljainen maalaistyttö, introvertti, kasvoi 30 kaupunkilaisvuoden aikana touhottavaksi ekstrovertiksi jolta saa sanan sanasta ja kaksi parhaasta.
Hyvän kasvatuksen ansiosta osaa kyllä myös käyttäytyä, ainakin joskus.
Tässä täti-vihreä päivää. Mottoni on kuulemma "asia kerrallaan.." ja sen sanoin viimeksi tänään kun oltiin kaupassa ja minä tutkin jotain kun mies siihen ihan jotain muuta sanomaan niin siinä sanoin "asia kerrallaan". Ihan mielenkiintoisia nämä testit mutta onhan ne tehty niin että jokainen löytää jokaisesta väristä jotain itseään..
VastaaPoistaAsia kerrallaan 😊 - hyvin osui kohdalleen.
PoistaSe on totta; kaikki testit ja niiden tulokset on tehty niin, että jokainen saa itselleen tai itseensä sopivan värin/puun/eläimen - mikä nyt milloinkin on kyseessä.
Tässä taannoin heitin pois yli 30 vuotta sitten työpaikalla tehdyn testin, se oli ihan sellainen "virallinen", monisivuinen testi josta sain monisivuisen kirjasen/vihkosen, että millainen työntekijä ja ihminen olen. Olin saanut paria kohtaa (olisiko ollut 15-20 kohtaa) lukuun ottamatta parhaan arvion eli sen mukaan olin täydellinen ihminen ja työntekijä 😂 No, osasin kyllä katsoa peiliinkin, osasin kyllä työni, mutta en ollut täydellinen, enkä tosiaankaan ole täydellinen ihminen.
Ei kai meistä kukaan ole?
..ollaan täydellisiä ihan sellaisina kuin olemme! Kuka/mikä määrittelee mitä on täydellinen tai mikä on normaali!
PoistaJuuri näin! Ja millaista meidän elämä olisi, jos oltais kaikki samanlaisia? Aika tylsää, uskoisin.
PoistaSul on mun luonto… Keltainen minäkin 🙋♀️
VastaaPoista