Liimasin, teippasin ja niittasin...

kun en löytänyt rei'ittäjää mistään. Jossain se on, mutta kuka kertoisi missä.  

(Ja koska se selvästikin on hyvä paikka, niin sinne voisi hän, ken tietää mikä se on viedä
A: mun suklaanhimoni
B: mun närästykseni - välittömästi
Tai tarkemmin ajatellen, nuo voisi viedä vielä parempaan piiloon, sillä sen rei'ittäjän aion vielä löytää jostain. Noita kahta en kaipaa. Jälkimmäinen on taas ensimmäisen aiheuttama. Miksi ihminen ei opi 😭😭😭

Käytiin tänään kaupungissa. Ostettiin työkalu, jota tarvitaan tuon kahvilla kyllästetyn rahin purkamiseen. Ostettiin siihen uutta pehmustetta - sen kahvilla kastellun ja ties kuinka vanhan tilalle. Sitä voi olla kasteltu vaikka millä. Ostettiin siihen myös uusi päällikangas. 

Ja kun sopivassa kaupassa oltiin, niin kipaisin palapeliosastolle katsomaan niitä palapelimattoja. Oli monenlaisia. Mursusta on hyvin usein hyötyä, tietenkin. Niin nytkin; hän inhoaa isoja kauppoja vielä enemmän kuin minä, joten en "voinut" miettiä kauan. Yksi, kaksi, kolme - mä otan tän.

 

Ostin Olifantin vinkkien perusteella kovalle rullalle rullattavan alustan. Koko 105 cm x 78 cm, luvataan mahtuvan 2000 palan palapeli tälle alustalle. 

Merkki on Clementoni - jotenkin mielessäni kävi hyllyä katsellessa, että niiden palapelit olisi ainakin aikoinaan olleet laadukkaita 🤔

En ole moneen vuoteen tehnyt palapelejä, mutta olen katsellut niitä meidän kierrätyskeskus Kiertolassa - niitä on valtavat määrät siellä, sitä en tiedä onko niissä kaikki palat tallessa - ja nyt taas innostuin, kun Olifantti kuvannut upeat Star Wars -palapelit. 
(Hulluahan on helppoa yllyttää)
Ostin tällaisen helpohkon näköisen palapelin ensi alkuun 😂

Tämä muistuttaa palapeliä, joka Äidilläni ja Isälläni oli vuosikymmeniä sitten ja joka EHKÄ on muovipussissa, ilman minkäänlaista mallikuvaa, Muistojen Laatikossa. Ehkä, ehkä ei. Mursu kysyi, onko tuo menossa lahjaksi, kun se on jalkapalloaiheinen 🧡 Ehkä, ehkä ei. Teen sen ainakin itse ensin, ehkä sitten myöhemmin vien sen Futari-Prinsessalle, jos hän innostuu palapeleistä. 

Nii-in. Voi olla. Hyvin voi olla, että yritän vähän venyttää 😜 Lupasin näyttää liimaukseni. Näytän vielä ensin jotain muuta. Kun sitä paperia oli, sitä millä päällystin sen laatikon. Ja siellä työhuoneella on - no siellä on kaikenlaista, mistä voi tehdä kaikenlaista, jos vain osaa. 
Päätin kokeilla onnistuisiko ensinnäkin ihan vaan paperista tehdä lahjakassi. No siis paperiahan oikeastaan on vaikka kuinka ja paljon - mainoksia tulee viikottain postilaatikon täydeltä ja koska pääsääntöisesti lahjakääreet menee roskikseen, niin me Äidin kanssa emme tuhlaa kallista lahjapaperia toinen toistemme lahjoihin, vaan paketoimme lahjan kauniisti vaikkapa mainokseen. Nyt olemme pitkään vaihtaneet lahjamme yhdessä ja samassa kassissa - nyt se on Äidillä, eli tiedän millaisessa lahjakassissa saan lahjan/tuliaisen seuraavaksi 😍

Mutta niin siis ihan kokeilunhalusta askartelin lahjakassin. Mitat on vähän niin ja näin ja vaikka... No voin sen hyvin tunnustaakin: silkki- tai satiininauhaahan tuossa toki pitäisi kahvoina olla, mutta kun olen aikanaan lahjoittanut kaikki askartelutarvikkeeni pois, niin niitä ei ole. 

Itse pussi/kassi on siis teipattu kasaan ja kahvat on lahjanauhaa (jota sitäkin meillä on loppuiäksemme, kiitos
A-nopin 🧡) joka on niitattu kassiin. Niitattu? Nidottu? 
On siinä joka tapauksessa. 
Ihan käyttökelpoinen siitä tuli. 

Ja tuolla samalla paperilla minä siinä tuulessa tuolla pihalla päällystin sen pahvilaatikon. Josta pyynnöstä otin laatikkoselfien. 

Yritän huijata teitä 🤭 Älkää katsoko kauhean tarkkaan tuota päällipuolta, sillä se on vähän..hm...puolitekoisesti tehty. Voisiko sanoa vaikka noin. 

Mutta kuten sanottu, se kelpaa tarkoitukseensa. Siinä oli keväällä ostamani Kuomat ja halusin vain, että laatikon tekstit ovat peitossa. 
Ja laatikon tarkoitus. 
Niin kuin olen monesti kertonut, meillä on pieni koti ja vähän säilytystilaa. Tarvitaan kekseliäisyyttä monessa asiassa ja tuota..tuota... minä olen meillä se, jonka tavaroita on joka puolella. Tai on Mursunkin, mutta ne on tuolla verannalla. Minun on täällä olohuoneessa. 
Tässä tuolini ympärillä. Käden ulottuvilla tai ainakin melkein. 
- neulomiseen liittyviä asioita; puikot, jämälankoja, keskeneräisiä neuleita, pussukka joka sisältää kaikkea pientä sälää kuten palmikkopuikon, sakset, kerroslaskurin, kynän, muistivihon.. mitä lie. Sen otan aina mukaan reissuun neuleen kanssa
- kesällä vieressä on joku virkkaustyö; nyt virkkaan pöytäliinaa, yhden tein jo
- kesällä on myös ristipistotyö/-töitä työn alla
- talvelle opettelin uuden japanilaisen kirjontatyylin: sashikon
- neuleohjeita, virkkausohjeita
- aina pari kirjaa
- kauratyyny niskajumia varten
- muistikirja (A5 kokoinen) johon kirjaan ns. omat neuleet, ei ohjeen mukaan tehdyt

Nuo kaikki tavarat tahtoo välillä vähän levähtää ja sitä varten tarvitsen erilaisia laatikoita joihin järjestelen ne. On lisäksi, laturit, kuulokkeet, maalla on oltava talvella taskulamppu käden ulottuvilla, power bank - kuulostaa varmaan hullulta, mutta viiden vuoden aikana kaikki tuollainen on tullut tarpeelliseksi, kun talvimyrskyillä katkeaa sähköt. 
Katuvalo on pihatien päässä, mutta se ei valaise sisälle. 

Tämmöistä. 

Niin ja uuden palapelimaton lisäksi mulla on..tuota..nuottiteline 🤣 Lukulampun lisäksi. Ja ei, en soita. 
Terhi, en ole vielä käynyt etsimässä sitä nokkahuilua, vaikkakin youtubesta kyllä kävin katselemassa miten se alttonokkahuilu oikein soi. Ja nuottejakin luin.

Mutta se nuottiteline. Se on ihan käsityöohjeita varten. Alunperin ristipistoja varten. Mutta sitten totesin sen käypäseksi muihinkin. 

Nyt lopetan tämän höpöttämisen. Eiköhän teille ole ihan tarpeeksi taas pään pyörittelyä tässäkin. Maalla tulee höperöksi. (Nuottitelineen ostin kyllä jo kaupungissa) 

Ai niin. Tänään olin muurahaisjahdissa. Huomenna nähdään kuin kävi.