"Rakkaus lievittää, avaa sydämmen, sielun ja mielen."
Eilissäpäivin oli taas se päivä vuodesta kun kävin Äidin kanssa katsomassa meidän kylän Nuorisoseuran Teatterikerhon näytelmän. Ja ensi-illassa tietenkin, ihan niin kuin viime vuonnakin.
Ensi-illan piti olla jo kesäkuun alussa, mutta syystä tai toisesta se siirrettiin eiliselle.
Näytelmänä oli Aleksis Kiven Kihlaus. Näytelmässähän ei ole kuin neljä roolihahmoa; kraatarit Eenokki ja Aapeli sekä Aapelin oppipoika Jooseppi sekä Eeva, kahden varakkaan herrasmiehen taloudenhoitaja, joka heidän kanssaan riitaannuttuaan saapuu Aapelin ja Joosepin asuinhuoneistoon - joka on näytelmän tapahtumapaikkana.
Näytelmää esitetään varmasti useammallakin paikkakunnalla tänäkin kesänä, missä vähän modernisoituna ja missä ihan alkuperäisen käsikirjoituksen mukaan - kannattaa käydä katsomassa.
Ja ken ei pääse katsomaan, niin Wikipedia ja kirjasto auttavat selvittämään, miten Aapelin loppujen lopuksi kävikään... 😉😃
Teatterikerhon näyttelijät näytelmässä ovat kaikki naisia, mutta hoitui ne Aapelin, Eenokin ja Joosepin rooli heiltäkin, hienosti hoituikin. Eevasta nyt puhumattakaan.
Näytelmän päätyttyä lavalle nousi 12-vuotias Onni Elomaa, harmonikansoiton Suomen mestari vuodelta 2023!
Eipä vaan voinut nostaa takamusta penkiltä, ennenkuin Onni oli settinsä soittanut; Ievan polkasta Metsäkukkien Säkkijärven polkkaan - ja monta monta upeata kappaletta siinä välissä. Olisin voinut kuunnella vielä vaikka tunnin pari lisää!
Ja sainpa istua hänen isoisänsä vieressä - saa olla isoisä ylpeä pojanpojastaan!
Onnin esitys veti kyllä vertoja Olympialaisten avajaisten sitä minun odottamaa kohokohtaa:
Céline Dionin esitystä - ja vielä ehkä kaikkein kaunein laulu minkä vain esittää voi: Hymni rakkaudelle. En vain voinut estää silmien kostumista.
Olin koko illan toivonut kaikesta sydämestäni, että hän pystyy esiintymään, toteuttamaan toiveensa - olen onnellinen hänen puolestaan.
Avajaisia on arvosteltu monelta kantilta; ei ollut hyvin se, ei ollut hyvin tämä eikä tuo. Minua nolottaa suomalaisen median kohdalla se, että olympiatulta sytytettäessä kaikki muut urheilijat on muistettu mainita joka puolella, mutta hän, joka ojensi tulen Rinerille ja Perecille, häntä ei mainita missään! En voi nyt sanoa yhtään mitään varmaa tietoa hänestä, kun en muista, mutta jotain sinne päin; olisiko ollut Ranskan vanhin elossa oleva olympiamitalisti tai jotain vastaavaa, ikää 100 vuotta tai ainakin aika lähellä.
Mutta.. tällaisia me ihmiset olemme.
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!
Meillä kun ei urheilua juurikaan seurata niin nyt sentään olympialaisten aikaan on telkkari auki koko päivän ja sitä sitten seurataan jos seurataan. Yllättäen sitä saattaa istua pitkäänkin ja tuijottaa vaikkapa sulkapalloa, uintia tai vaikka jopa ratsastusta tai pyöräilyäkin :-)).
VastaaPoistaMutta Celine Dion oli TOSI upea ja niin hienoa , että pystyi tuosta esityksestä suoriutumaan. Aikamoisen yleisön edessä vielä :-).
Kaikki teatteriesitykset ovat kokemuksia; oli ne sitten paikallisen teatterin vetämiä (hattua nostan kaikille jotka sellaista harrastavat) tai sitten ammattinäyttelijöillä esitetty. Pitää vaan aina mennä kun on mahdollisuus. Harvoin katuu , että meni, mutta sitä voi katua ettei mennyt :-).
Yleisurheilua odotan, mutta on tullut katsottua nyt sellaisiakin lajeja jota ei televisiosta juurikaan muuten tule: skeittausta (mikä lie oikea nimi) - nuoria tyttöjä!, koskimelontaa, sulkapalloa kyllä 😀, uintia jonkun verran.
PoistaKaikista teatteriesityksistä olen samaa mieltä kanssasi.
Nuorena kävin paljonkin teatterissa (16-18 -vuotiaana), kun naapurin pariskunta oli teatterissa töissä. Heidän tyttärensä olivat ystäviäni ja pääsin usein ns. omaisten iltaan, eli esitykseen joka oli juuri ennen ensi-iltaa, monesti myös ensi-iltaan.
Mahtaako muuten kesäteatteri Miinanmonttu olla teille tuttu? Siellä olen useampana kesänä käynyt, kun olin aikanaan järjestyksenvalvojana Mommilanjärven souteluissa - palkkioksi pääsimme sitten usein teatteriin.
Ei ole Miinanmonttu tuttu ja muutenkin on jäänyt kesäteatterit ja teatterit käymättä vähään tai vähän pidempäänkin aikaan. Saamattomuutta kertakaikkiaan :-).
PoistaCeline Dionin Hymni rakkaudelle oli niin itkettävän kaunis!!!!
VastaaPoistaNiin oli, todellakin!
PoistaSe olisi ollut sitä muutenkin, ja se että kun olin niin toivonut, että mikään ei estä hänen esiintymistään, sai vielä extrakyyneleet silmiini
Kesäteatteria on kiva katsoa. Taisi olla viimeksi yhden herrasmiehen seurassa, ellei viime vuotista oteta lukuun. Herrasmies meni lippuluukulle edellä "Yksi lippu". Myyjä katsoi vähän ällistyneenä, kun näki, että yhdessä me oltiin. Herrasmies oli pukeutunut shortseihin ja lyhythihaiseen teepaitaan vaikka olin yrittänyt selittää, että kylmähän siellä tulee. "Nyt on kesä!" Varasin sitten kuitenkin viltin itselleni vaikka minulla oli takkikin ja muutenkin asialliset vaatteet. Herrasmies sitten hytisi siihen vilttiin kääriytyneenä näytelmän loppuun ja poistui heti, kun taputukset alkoivat. Sain hänet parkkipaikalla kiinni, kun juoksin perään.
VastaaPoistaOlympialaisia en ole katsonut, mutta Celine Dionin kuitenkin. Oli hieno!
Kesäteatterit on hauskoja; monesti ne on ihan harrastajanäyttelijöiden voimin tehtyjä, mutta saattaapa mukana olla joku ihan "julkkisnäyttelijäkin".
PoistaMutta johan oli herrasmies osunut sulle kaveriksi teatteriin! Viltinkin vielä lainasit eikä jaksanut odottaa niin kauan, että aplodit näyttelijöille olisi antanut, voi voi sentään.
Meillä on ollut telkkari auki - niin kuin aina - kun on olympialaisia tullut, on katsottu koskimelontaa, bmx-pyöräilyä (olikohan se sitä), rullalautailua - mikä lie oikea nimi, ja nyt yleisurheilua. Niin ja uinteja. Tänään tulis koskikrossia.
Mutta näiden jälkeen tulee paralympialaisia ja toivon, että niitä joku kanava näyttää muutenkin kuin vain puolen tunnin koosteita yöllä.