Tyyntä myrskyn edellä

Sitä todellakin näyttää olevan. Metsässä ei liikahda lehtikään, ulkona tuskaisan kuumaa ja kosteaa vaikka on jo ilta ja kello yhdeksän, kun kirjoittamisen aloitan. 

Päivällä oli hurjia tuulen puuskia; oven pielessä oleva amppeli heilui niin, että pelkäsin sen välillä olevan vaakatasossa. 

Meidän puolella, meidän ja naapurin rajan tuntumassa on puita jotka pitää kaataa ja metsuria on odoteltu koko kesä. Niin kuin viimeksi kerroin, meidän kunnassa on "tullaan sitten kun..." No, kun oli käynyt katsomassa, sanoi että tulee heinäkuussa. Kuu vaihtui, Mursu kysyi, että mites on. Tulen maanantaina - siis tänään. Aamulla tuli viesti, että tulen iltapäivällä.

Selvähän se, me ehdittiin käydä kaupassa, hakemassa kassillinen lääkkeitä ja kassillinen ruokaa.

Odoteltiin.... Mursu seurasi säätiedotteita, mitä ikkunasta tuulenpuuskia ja kelloa. Mikä mahtaa olla iltapäivän määritelmä 🤔 Ja sitten tulee viesti; en tule tänään. Tulen keskiviikkona aamusta. 

Voitte kuvitella mustanpuhuvat pilvet meidän kummankin pään päällä. 

Vaan minkäs teet. Kello oli jo niin paljon, että toistakaan metsuria ei enää siihen hätään mistään saanut, joten voi vaan vastata, että tervetuloa, jos puut vielä silloin ovat pystyssä. 

Minun olisi tehnyt mieli lisätä siihen, että toivottavasti naapurilla on terassi ja keittiö ja meillä makuuhuone....

Viime viikolla olin muutaman päivän Äitirakkaan ja Tunturiruipelon luona. Keiteltiin kolme ämpärillistä punaherukkamehua. Tai siis.. minä en tehnyt hommasta mitään muuta kuin kiehautin valmiiseen mehuun vähän sokeria ja sitten mehun jäähdyttyä pullotin sen pakastepulloihin - kaikki muu tehtiin puolestani. Marjatkin kerättiin mulle valmiiksi.

Olen niin kiitollinen siitä, etten tiedä miten oikein olla 💗
Omat marjapensaat kun meillä meni siinä, kun meille vedettiin uudet sähkökaapelit, eikä uusi pensaita ole vielä saatu hankittua. Ehkäpä tänä syksynä.
Ainakin raparperia pitää löytää jostain, sillä kolmesta raparperista kaksi katosi kokonaan siinä, kun kävin sieltä kiisselitarpeet hakemassa. Hups vaan, johonkin katosivat. Eivät ole nousseet takaisin. Ja kolmas kasvaa niin kituliaasti, että sen juuri ja juuri tunnistaa raparperiksi. 

Olin poissa kotoa sillä tavalla, että tulin takaisin torstai-iltana. Viikonlopun otimme rauhallisesti, emme liikkuneet mihinkään. Otin viimeinkin käsiini urakan, jonka hoitamista olen suunnitellut ainakin vuoden, mutta kun se on niin... "raskasta".. Ja pah! 

Kaivoin esille kaikki mapit ja kirjekuoret ja muut mitä nyt vain löysin, missä meillä oli erilaisia papereita. Vanhoja verotuspäätöksiä, -todistuksia, laskuja, kaikenlaista mitä ei enää tarvita. 

Otin viereen muovilaatikon, niitä sellaisia joita saa (ei maksettu mainos) Tokmannilta monesti kolme kympillä tai jotain. Laatikon TÄYTYTTYÄ katsoin, että se vetää 32 litraa! Siihen menee ehkä vielä n. 3-4 cm:n pino paperia, jos jostain lisää löytyy. Nuo ovat siis tuhottavia papereita, jotka on vietävä jäteasemalle, ei voi viedä paperinkeräykseen. 

Ja silti säilytettävää paperia jäi.. 

Säilytettävät paperit taltioin mappeihin ja mapit vanhaan arkkuun, joka toimittaa sohvapöydän virkaa ja jossa säilytetään liinavaatteet. Sieltä löytyi myös kaksi projektipussukan virkaa tekevää pientä kangaskassia. Toisessa oli muutama lankakerä ja yhdet sukkapuikot, jotka ratkaisivat mysteerin, mihin ovat kadonneet 3 mm:n Zingin sukkapuikot - ja jonka vuoksi jouduin ostamaan uudet puikot. Mutta eihän neulojalla ole koskaan liikaa puikkoja. 

Toinen yllätys minkä löysin, on lanka- ja ohjepakkaus Pöllösukille. Harmi vain, kun en kuollaksenikaan muista, keneltä teistä olen sen saanut 😒🤷‍♀️ Kuka tunnustaa? Sen otan puikoille heti ensimmäisten joukossa. 

Mulla on pussillinen sukkia; kuusi paria, joista on kaikista kantapäät rikki ja lupasin ne korjata. Ne on jonossa ensimmäisenä, kun otan langat, puikot ja neulat esiin kesälomalta. 

Juttu taitaa olla taas melkoisen sekavaa, mutta tällaistahan tää mun elämä on. 

Riesa -blogiin pääsee tuosta sivusta, ken haluaa. Minä siellä huseeraan ja Riesastani kerron, vaikka olenkin siellä eri nimellä 😊