08 kesäkuuta 2020

Kom-men-toin-ti ja muita kuulumisia

Otin käyttöön uuden mallisen bloggerin ja nyt olen ihan pihalla. Siis bloggerin kanssa, Tosin voisin kyllä mennä muutenkin, hakemaan postin, josko joku olisi lähettänyt postia. 
Muuten ei tänään ollut enää iltapäivästä varsinainen ulkoilukeli, koska vettä satoi kaatamalla. 

En tiedä johtuuko pikkuongelma kom-men-toin-nin kanssa nyt tuosta uuden mallisesta bloggerista (josta toki vielä pääsisi eroon, kai) vai mistä, mutta muutama tarpeeton kom-ment-ti vanhoihin päivityksiin on ilmestynyt.
Siitä syystä laitoin päälle toistaiseksi tarkistuksen tai mikä-se-nyt-olikaan, en teidän kiusaksenne. Otan sen poi-e-s sitten kun "Tomppa ja kaverit" lopettavat kyläilyn. 

Käytiin tänään hakemassa lautoja ja hirsiä Äitirakkaan ja Tunturiruipelon luota. Voi miten kaunis on Suomen luonto! 
Ihania, valtavia voikukkapeltoja, vanhoja, suuria, kukkivia omenapuita. Toinen toistaan suurempia ja upeampia syreenipensaita - pääosin liiloja, seassa myös jokunen valkoinen.
Hengästyneenä katselin uskomattomia kielomattoja; kun kielot niissä aukeavat tuoksu tulee olemaan huumaava! 

Kotimatkalla näimme rusakoita ja peuran vasan, joka jäi ihmettelemään mikä kumma härpäke tuossa tiellä oikein kulkee...
Ja koivut! Miten valkeita niiden rungot ovatkaan: ihan kuin joku olisi käynyt pesemässä ne. Ihan totta. Erityisesti kaksi koivua matkan varrella osui silmiin ja lähes häikäisi valkoisuudellaan. 
Olikohan metsänkeijut käyneet juuri maalaamassa ne?

Äitirakkaan ja Tunturiruipelon pihalla kasvaa kulleroita - niitä enää harvoin näkee missään. 






12 kommenttia:

  1. Tunturiruipelo....<3
    Tomppa ja kaverit, hus!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3
      Tomppa saa lähteä huis sanonko mihinkä. Kyllä ne yleensä lähteekin kun niitä kurmoottaa.

      Poista
  2. Ne on Sus'haalareissa liikkuvia keijuja kun pesee koivuja, otin urakan vastaan, kaikki suomen koivut. Mulla on oma keijuarmeija orjina, nyt pääsevät pihalle töihin, loppuu se marina tuolla kellarissa. Jaksa piiskatakkaan määräänsä enempää.... . Mut kovia tekemään töitä, taikapölypalkalla.

    (;D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kuule Sus', heti vapautat keijut, keijujen pitää saada elää vapaana, siivet levällään lentää metsässä menninkäisten kanssa. Keijut hoitaa metsän puut ja eläimet ilman pakottamistakin :)
      Niin kauan kiusaan sua koiranpennuilla, kunnes olet vapauttanut kaikki keijut :)
      Tänään pääsen katsomaan koiranpentuja.
      Mollis on muuten ihana seropi isäkoira ja emokin oli oikein komea; joten pentujen täytyy olla ihania.

      Poista
  3. Meillä on yksi! Kullero. Ei ne muuten näin etelässä taida kasvaa, kuin vasiten siirrettyinä. Siemenistäkään en oo saanu lisääntymään. Eikä ne minun mielestä tuoksukaan, kuin pohjoisen kullerot.

    Tompat aina välillä saa jonku spämmikohtauksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsena näin kulleroita näillä suunnilla aika paljonkin - asuin vajaan 40 km:n päästä täältä. Linnuntietä matkaa on n. 20 km. Siellä kulleroita oli paljon, nyt ne on varmaan kadonneet kun metsiä on kaadettu :(

      Poista
  4. Lahden seudulla oli lapsuudessani Porvoojoen lähellä kulleroita tosi paljon. Nykytilannetta en tiedä kun siellä en ole kulleroita etsinyt :) Täällä on vähentynyt vuosi vuodelta, on niitä kuitenkin joissain paikoin. Siis villejä kulleroita. Kullero on jotenkin tosi kaunis kukka, ehkä juuri siksi kun se tuo lapsuuden mieleen, samoin kielot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun muistutit, niin niinpä olikin. Äidin työkaveri asui Porvoonjoen varrella, siis Lahdessa ja tyttärensä kanssa oltiin ystäviä. Siellä joen rannalla käytiin kävelemässä ja sielläkin niitä kulleroita oli.
      Ja ehdin tuon Laiskiaisenkin kommentin jo lukaista - sille samalle linjalle nuo meidän kaikkien kullerot ovat osuneet. Ihan luonnostaan kasvoivat; siksi niitä niin kaipailenkin.

      Meidän pihan kielot alkavat aueta nyt, kun eilisen iltapäivän ja tämän aamupäivän satoi vettä.

      Poista
  5. Muistan kyllä lapsuudestani mummon lapsuuden kodissa (Villähde/Heinämaa) kesiä viettäessä, että kulleroita olisi ollut ja minusta ne oli ihan luonnon kulleroita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti ovat olleet ihan luonnon kulleroita - ja niin Caralle jo sanoinkin, niin osuvat samalle linjalle meidän kaikkien kullerot; me asuttiin muutama kymmenen kilometriä pohjoisempana, mutta melko lailla samaa linjaa.
      Ja kosteaa maapohjaa, siellä niitä kasvoi.

      Poista
  6. Kullerot on niin kauniita, mutta ei niitä luonnossa kasva täällä etelässä. Luonto on niin täynnä kaikkea kaunista ja kielot todella alkavat tuoksua. Meilä on juhannuruusu täynnä nuppuja. Oikein kaunista suvea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvaisiko ne sitten vähän täällä idemmässä? Tosin ovat kyllä vähentyneet hurjasti täälläkin.
      Juhannusruusua en ole käynytkään nyt katsomassa; raparperiin on tullut lisää varsia ja mun aarre: alppiruusu alkaa pikkuhiljaa availemaan kukkiaan! Nuppuja on paljon ja ensimmäiset ovat jo niin suuria, että värin näkee.
      Huomenna käyn katsomassa juhannusruusuni.
      Kukkaista kesää!

      Poista

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkulmalle.
Jätäthän viestin käynnistäsi - tulisin mielelläni vastavierailulle :)