Viikon 7 KRAPU

Viikon 7 Krapun sanat ovat HISSI, MARRASKUU, KILOMETRI


Uuteen kotiin

Sen oli määrä alkaa sinä aamuna. Uuden elämän. Kello oli herättämässä aikaisin ja
laukku oli pakattu illalla. Uni ei ollut tahtonut tulla millään, mutta nyt kun kello herätti
ja ikkunan takana oli marraskuinen harmaus, en olisi tahtonut nousta. En sittenkään,
vaikka tiedossa oli jotain uutta, jotain tavanomaisuudesta poikkeavaa.
Lähdettävä kuitenkin oli, kuraan, loskaan. Käveltävä korkeissa korkeissa, niissä jotka
tekivät minusta hienon naisen, läpi kaupungin. Siinä kelissä ja niissä kengissä matka
tuntui loputtoman pitkältä, vaikka se oli vain kilometrin mittainen.

Lopulta olin perillä. Tämä talo se on. Ylin kerros. Astuin rappuun ja hissiin.
Vain huomatakseni, että se on rikki.

Kommentit

  1. Hissit on aina rikki :D Onneksi asun hissittömässä kerrostalossa...

    Mielenkiintoinen kirjoitus, olisi hyvä novellin alku eli vink-vink!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso kiitos Susu :)

      Nyt koputan puuta; meillä on hissi harvoin rikki ja onneksi asutaan vain kolmannessa kerroksessa, just jaksan huonokuntoisena kiivetä portaat kotiin asti :D

      Poista
    2. Minä asun ekassa kerroksessa :D

      Poista
  2. Kierreporrasasukkaana ahdisti rikkinäinen hissi ja ajatus kuraisista korkkareista.. Aitoa novelliainesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Nyt kyllä jo punastun teidän kommenteista - minä joka olin koulussa niin surkea ainekirjoituksessa, kirjoittaisin novellin? Huh teitä :)

      Kierreportaat ovat minun kauhistus ja varsinkin ne semmoiset metalliportaat, joista näkee läpi. Korkokengätkään ei enää ole mun juttu; tasapaino on niin huono :(

      Poista
  3. Mainio tarina, korkkarit ja lopuksi hissi rikki :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Cara :)

      Hissistä tuli välittömästi mieleen eräs tietty hissi - ja siitä se tarina sitten lähti elämään omaa elämäänsä....
      Asuin nuorena hetken sellaisessa talossa, jossa oli verkko-ovella varustettu hissi, johon syttyi valot, kun sinne astui sisään. Siellä oli kiva kiusata kavereita jotka oli siellä ekaa kertaa: "nousepa käsivarsien varaan noille kaiteille, minäkin nousen" - ja kun sen teki, valot sammui :) "Apua, mitä nyt tapahtui..."

      Poista
  4. Meilläkin on hissi.... se on mielenkiintoinen ja ikkunallinen. Toimii kuten haluaa ja ei yleensä silloin kun tarvitaan. Ilman eväitä ei kannata mennä...voi tulla pitkä ja nälkäinen odotus kerrosten väliin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eväsretki hissiin..meillä on niin pieni hissi, että siellä ei haluaisi kauaa olla. Ajatuskin jo puistattaa.
      Taidan ruveta treenaamaan tota portaiden käyttöä..

      Poista
    2. Meillä juurikin niin...koska usein ei ole eväitä mukana :D

      Poista
  5. hi, korkeiulla korkeilla kipuaminen ylimpään kerrokseen saattaa olla tuskallista. onneksi perillä odotti uusi koti, joten kaikki oli sen arvoista:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä oli kyllä kipuamista, ja vielä sen laukun kanssa :) Mutta ylhäältä oli upeat näkymät, sitten kun ilma kirkastui....

      Poista
  6. Se on kyllä totta,hissit on aina rikki ja juuri silloin kun itse sitä tarvii :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älkää pelotelko :D Varmaan huomenna meidän hissi on rikki, kun lähdetään liikkeelle - pakko ruveta treenaamaan tuota portaiden kiipeämistä :)

      Poista
  7. kop, kop korkkarit kopisee ylös kipittäessään...vai ottiko hän kenties kengät jalastaan? Voimme vain arvailla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos se oli(si)n minä, niin olisin ottanut, uusista silkkisukistani huolimatta....

      Poista
  8. Nämä on kyllä loistavia välähdyksiä elämästä nämä "Kravut". Kun sanoja ei voi suoltaa rajattomasti tunnelma tiivistyy hienosti.
    Mieluumin 10 kilsaa hyvissä lenkkareissa kuin kilsa epämukavissa korkkareissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykästyin näihin Krapuihin myös, tuskin maltan odottaa seuraavia kolmea sanaa - minä joka olin aivan surkea ainekirjoituksessa!
      Tämä blogin kirjoitus vielä menee, kun kirjoittaa totta, mutta nuo Kravut - mitkä niistä on totta ja mitkä ei?
      Lapsuusmuisto oli kyllä ihan totta, mutta sitten... sekin on minusta näissä jännä, kun saa miettiä, juuri tuota totuusaspektia :D

      Poista
  9. Aikamonen uhraus on lähteä loskaan korkkareilla ja vielä tuommoinen matka.
    Tarina varmasti jatkuukin.... mitä kaikkea se uusi toi tullessaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kengät ei enää mahtuneet laukkuun, ja illalla paistoi niin ihanasti aurinko, oli pieni pakkanen... Sanoista riippuu, jatkuuko tarina :)

      Poista

Lähetä kommentti

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkoloon.
Jätäthän viestin käynnistäsi - tulisin mielelläni vastavierailulle :)