Myyntisirkkusten seikkailut Suomen suvessa, osa 3

Perjantai-iltana olimme siis päätyneet Leppävirralle yöpymispaikkaamme ja saaneet auton pysäköityä. Auto rupesi "juttelemaan" meille, kertoi haluavansa AdBlueta. Mitä ihmettä se on? Ikinä oltu kuultukaan semmoisesta. Kuljettaja-Sirkkunen muisteli, että vuokraamosta oli käsketty soittaa heille kun tämmöinen ilmoitus tulee. No kello oli jo niin paljon, ettei maksanut vaivaa, eikähän se sitä yöllä tarvinut. Ja ainahan on olemassa miehiä. Soitimme edellämme matkaavan seurueemme "MacGyverille" - miehelle joka korjaa IHAN mitä vain - ja kysyimme mistä voisi olla kyse. Valitettavasti tällä kertaa emme saaneet vastausta. No, ainahan on olemassa interneetin ihmeellinen maailma. Vaan eipä sieltäkään oikeastaan mitään selvinnyt, muuta kuin että Neste liittyy asiaan jotenkin. Siispä jätimme asian hautumaan yöksi ja päätimme suunnata aamulla ensimmäiselle Nesteen huoltoasemalle. Ongelma ratkennee siellä 👍

Pääsimme sisälle, saimme pienet ja "kevyet meikkilaukkumme" raahattua sisälle - oikeasti mun laukku ja Kuljettaja-Sirkkusen rinkka painoivat TONNIN! Ja kumpikin oli sentään jättänyt huulipunan kotiin... Ripsiväri oli sentään pakko ottaa mukaan keskiviikon melajuhlaa silmällä pitäen 😏
Ensimmäinen tehtävä oli saada tyhjänä olevaan taloon vedet päälle. Ohjeet oli, mutta kaksi urbaania cityblondia....hoitaa homman, tietenkin! Ei mennyt kuin hetki, kun keittiön raanasta tuli vettä! Jes!

Viikon ruokahuollosta vastaava Kuljettaja-Sirkkunen - tarkoittaa sitä, että elin lähes koko viikon hänen eväillään.. - aloitti pizzan teon ja minä jatkoin edelleen paperitöitä *huokaus*. Hinnastojen teko oli vieläkin vaiheessa... Onneksi osaan edelleen käyttää kynää 😏
Ensin pizzaa ja jälkkäriksi ne Punaisen Piipun Kievarista ostetut juhlaleivokset. Ja sitten unta kuuppaan!

Kokeilin ensimmäistä kertaa mun unipussia - ai että oli hyvä nukkua. Eikä tullut ylimääräistä lakanapyykkiä kenellekään.

Aamulla sitten reippaasti ylös, meikkilaukkujen pakkaus, aamupuuro, meikkilaukut autoon ja matkaan. Ja kyllä, muistettiin sulkea se vesikin. Kun ensin hetki pohdittiin, että kumpaan suuntaan sitä venttiiliä (vai-mikä-se-nyt-on) pitikään kääntää.

Ja sitten sinne Nesteelle. Auto kertoi edelleen haluavansa AdBlueta, kavereitten kesken "adhd:tä". Huoltoasema löytyi ja kassan takaa ystävällinen nuorehko nainen, joka osasi kertoa meille mitä auto haluaa:
- Se on tuota tuollaista nestettä, mikä on tuossa pussissa, sitä pitää yleensä laittaa aina tankkauksen yhteydessä tai kun on ajanut tietyn kilometrimäärän.
- Okei.... Ostamme sellaisen. Mutta tuota... Olisikohan täälle ketään miestä, joka osaisi auttaa, kun me ei oikein tunneta tota autoa?
- No onhan toki, hetki vain

Ja me luultiin, että hän lähtee hakemaan jostakin jotain henkilökuntaan kuuluvaa tms. Vaan ei. Huoltoaseman kahvilassa oli monessa pöydässä miesseurueita ja hän kävi kysymässä puolestamme apua heiltä 😊  Minä yritin pysyä hänen ja Kuljettaja-Sirkkusen perässä kun he jo suunnistivat terassille, mutta jumituin ensimmäisen pöydän kohdalle... 😊

- Niin Kuusamoonko te olette menossa?
- Juu, Kuusamoon olis tarkoitus tänään ehtiä.
- Ootteko te menossa sinne Suomi Melooseen?
- No joo, sinnehän me ollaan menossa, meillä on toi pakettiauto täynnä tavaraa, me ollaan siinä myyntiryhmässä.
- Just joo. Minun kaveri Mikko lähti sinne kanssa eilen. Vie terveisiä sille, kun näät sen 😊
- No minäpä vien 😊😊

Sitten jo hoputettiin katsomaan, että mihin sitä "adhd:tä" pitää laittaa, kun niistä kaikista ystävällisistä miehistä löytyi yksi, joka uskoi osaavansa homman. Ja kyllähän se oikea paikka sille nesteelle sitten löytyi ja homma hoitui. Kiitimme niin nätisti kuin osasimme, kuin nyt kaksi pulassa olevaa naista vain osaa, kyllä te tiedätte.
Sillä aikaa kun Kuljettaja-Sirkkunen siirsi autoa syrjään, minä ryhdyin ihastelemaan viereen tankkaamaan pysähtynyttä vanhaa...noh...mikähän se oli. Olisiko ollut Skoda? No joku vanha, tosi vanha auto se kuitenkin oli. Jostain 50-60 -luvulta. (Tai no se nyt vielä mikään vanha oikeastaan ole...) Kun siellä Sorsakoskella oli ne vanhojen autojen päivät.

Käytiin vielä itse pissalla (se AdBlue on muuten jotain ureaa, joka liittyy jotenkin dieselautojen päästöihin, eli olisihan sitä voinut.. noh vessa on mukavampi 😊),  Mikon kaveri vielä muistutti terveisten viemisestä 😊

Oikein ystävällistä ja hyvää palvelua saatiin siis Leppävirran Nesteeltä; kaikki olivat valmiit meitä auttamaan. Hyvillä mielin lähdimme jatkamaan matkaa kohti Kuusamoa ja lämpimämpiä kelejä...